Liikunta auttaa pitämään vaa’anlukemat aisoissa. Kuva: Wikimedia Commons
Liikunta auttaa pitämään vaa’anlukemat aisoissa. Kuva: Wikimedia Commons

Liikunta vilkastaa aineenvaihduntaa ja muuttaa suolistomikrobeja, osoittaa rottatutkimus.

Maailma lihoo, ja siksi tutkijat yrittävät kiihkeästi keksiä, miten väestön pulskistuminen saataisiin pysäytettyä.

He ovat vakuuttuneita, että avainasemassa ovat sekä yksilön aineenvaihdunta että bakteerit, jotka pilkkovat ravintoa suolistossa. Lihavien ja normaalipainoisten suolistomikrobisto onkin erilainen.

Siitä tutkijat ovat kuitenkin vielä erimielisiä, kumpi näitä tekijöitä muokkaa enemmän: ruoka vai liikunta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

”Jotkut väittävät, ettei liikunnalla ole merkittävää roolia painonpudotuksessa muun muassa siksi, että se voi lisätä ruokahalua ja syömistä”, sanoo ravitsemuksen ja liikuntafysiologian apulaisprofessori Vicki Vieira-Potter Missourin yliopistosta tutkimustiedotteessa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

”Siksi halusimme eritellä, mitä vaikutuksia liikunnalla tarkkaan ottaen on esimerkiksi rasvakudokseen”, hän kertoo.

Vieira-Potter työtovereineen ryhtyi selvittämään asiaa joukolla nuoria, ylipainoisia rottia. Tutkijat jakoivat ne kolmeen ryhmään.

Kaikki jyrsijät saivat syödäkseen samaa, rasvaista ruokaa, mutta vain yksi ryhmä sai käyttöönsä juoksupyörän, jota ne käyttivätkin innokkaasti. Nämä kuntoilijarotat saivat syödä ruokaa niin paljon kuin jaksoivat.

Myös osa sohvaperunarotista sai syödä mielin määrin. Sen sijaan osan ruoka-annokset pidettiin pieninä koko kokeen ajan.

Viikkoja myöhemmin kaikki rotat punnittiin ja niiden aineenvaihduntaa mitattiin.

Tulos oli odotettu: liikuntaa harrastamattomat ahmattirotat olivat lihavia. Sen sijaan sekä pieniä annoksia saaneiden että runsaasti reippailleiden rottien rasvakudos oli vähentynyt.

Kuntoilijarottien aineenvaihdunta oli kuitenkin terveemmällä tolalla kuin kummankaan sohvaperunaryhmän. Muun muassa kolesteriarvot olivat parempia, ja niin kutsuttu ruskea rasvakudos toimi tehokkaammin kuin muilla rotilla. Ruskea rasva kuluttaa energiaa eikä varastoi sitä, kuten valkea rasvakudos.

”Kuntoilevien rottien aineenvaihdunta toimi vilkkaammin kuin muiden. Huomasimme, että nämä rotat olivat muita aktiivisempia myös silloin, kun ne eivät kipittäneet juoksupyörässä”, Vieira-Potter sanoo.

Lisäksi juoksupyörässä säännöllisesti ravanneiden rottien suolistobakteerikanta oli muotoutunut koejakson aikana erilaiseksi kuin laiskempien, vaikka ne nassuttivat saman verran ruokaa kuin muut rotat, joiden syömistä ei rajoitettu.

Yleinen aktiivisuus sekä suolistobakteerien muuttuminen voi auttaa välttämään ylipainon kertymisen vastaisuudessa, Vieira-Potter arvelee.

”Tuloksemme vahvistavat, että liikunta on paitsi olennaista ihmisen terveydelle myös ratkaisevan tärkeää taistelussa ylipainoa vastaan – erityisesti nuoruusiässä”, hän esittää.

Tutkimuksen julkaisi Medicine and Science in Sports and Exercise.

Vierailija

Noniin, tiede ei osaa päättää. Hyvä kuitenkin että on tieteellisesti todistettu liikunnan merkityksestä. Se kyllä on ollut selvää jokaiselle itse liikuntaa harrastavalle.
Pitää vielä tähän heittää että bodaaminen vähentää rasvakudosta vaikka ei mentäis yhtään miinuskaloreilla. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla