Viime viikon torstain Nature-lehdessä julkaistut fossiililöydöt tuovat uusia mausteita äskettäin kiihtyneeseen keskusteluun lentotaidon alkujuurista. Paleontologi Xing Xun j...

Viime viikon torstain Nature-lehdessä julkaistut fossiililöydöt tuovat uusia mausteita äskettäin kiihtyneeseen keskusteluun lentotaidon alkujuurista. Paleontologi Xing Xun johtama ryhmä on paikantanut Kiinan Liaoningista jäänteitä kalkkunan kokoisista dinosauruksista, joilla on ollut höyhenten peittämät siivet sekä etu- että takaraajoissa. Nelisiipisyys ja pitkä pyrstö antavat aiheen olettaa, että ne kykenivät hyppimään puusta toiseen aivan kuten liito-oravat. Kiinalaiset päättelevät, että dinosaurusten lentotaitoa on ilmeisesti edeltänyt liitovaihe. Havainto tukee myös vanhaa teoriaa, jonka mukaan kyky lentää kehittyi puissa, eikä maassa. Yhdysvaltalaistutkija Kenneth Dial väitti puolestaan viime viikon Science –lehdessä, että dinosaurusten lentotaito sai alkusysäyksensä juoksuaskelista.

Kiinalaisten nyt esiin kaivamat siivekkäät dinot kantavat lajinimeä Microraptor gui. Ne ovat eläneet puissa noin 130 miljoonaa vuotta sitten.