Linnunradan keskus erottuu Euroopan eteläisen observatorion julkaisemassa kuvassa. Kuva on otettu Atacaman autiomaassa Chilessä. Kuva: <span class="photographer">ESO/P. Horálek</span>
Linnunradan keskus erottuu Euroopan eteläisen observatorion julkaisemassa kuvassa. Kuva on otettu Atacaman autiomaassa Chilessä. Kuva: ESO/P. Horálek

Elinkelpoisia eksoplaneettoja on neljä 30 valovuoden etäisyydellä Maasta, kertovat Nasan laskelmat.

Jopa puolella Linnunradan Auringon kaltaisista tähdistä voi olla kiertolaisenaan elinkelpoinen planeetta, selviää Yhdysvaltojen avaruushallinnon Nasan tuoreesta tutkimuksesta.

Tähtitieteilijä Steve Brysonin johtama ryhmä analysoi Kepler-avaruusteleskoopin keräämää dataa pyrkimyksenään löytää elämälle suotuisia eksoplaneettoja.

Maaliskuussa 2009 laukaistu Kepler tarkasteli vajaan vuosikymmenen ajan 150000:ta tähteä ja löysi niiden ympäriltä yli 4000 mahdollista eksoplaneettaa. Löydös osoitti, että koko Linnunradassa voisi olla yhteensä miljardeja eksoplaneettoja.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Nyt tutkijat etsivät niiden joukosta suunnilleen Maan kokoisia kiviplaneettoja, jotka kiertävät auringonkaltaista tähteä ja jotka sijaitsevat niin sanotulla elämänvyöhykkeellä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Elämänvyöhyke on tähteä ympäröivä avaruuden alue, jolla lämpötila on sopiva nestemäisen veden esiintymiseksi.

Tutkimusryhmä päätyi laskelmissaan siihen, että elinkelpoisia planeettoja voisi löytyä jopa 40–90 prosentilta auringonkaltaisista tähdistä.

Nasan aikaisemman arvion mukaan Linnunradassa on vähintään sata miljardia tähteä, joista noin neljä miljardia on auringonkaltaisia.

Jos edes seitsemällä prosentilla noista tähdistä on ympärillään elinkelpoinen planeetta, niitä olisi koko Linnunradalla yhteensä 300 miljoonaa, tutkijat laskivat.

Tilastollisesti tarkastellen niistä lähin sijaitsisi 95 prosentin todennäköisyydellä noin 20 valovuoden päässä Maasta. 30 valovuoden matkalle tällaisia eksoplaneettoja mahtuisi neljä.

”Päädyimme tarkoituksellisesti hyvin varovaiseen arvioon, sillä planeetan elinkelpoisuuteen voi liittyä yllättäviäkin tekijöitä”, kommentoi Nasan tutkija Ravi Kumar Kopparapu tiedotteessa.

Tuoreen laskelman mukaan elinkelpoisia planeettoja on galaksissamme ainakin kaksinkertainen määrä vuonna 2013 tehtyyn ensimmäiseen Kepler-analyysiin verrattuna. Sen mukaan noin viidenneksellä auringonkaltaisista tähdistä olisi kiertolaisenaan elinkelpoinen planeetta.

Uudet laskelmat perustuvat Nasan mukaan aiempaa kehittyneempiin tilastollisiin menetelmiin. Lisäksi analyysin pohjalla on käytetty eurooppalaisen Gaia-teleskoopin havaintoja.

Vielä vertaisarvioimaton tutkimus julkaistiin Arxiv-palvelussa.

Tutkijat huomauttavat, että kyseessä on tilastollisiin menetelmiin perustuva analyysi.

Keplerin löytämät planeetat ovat suunnilleen Maan kokoisia ja siten todennäköisesti kivisiä, mutta mitään yksityiskohtia niistä ei voida vielä varmuudella tietää.

Löydetyt eksoplaneetat ovat liian kaukana tarkempien havaintojen tekemiseksi.

Muun muassa Harvard-Smithsonian astrofysiikan keskuksen tutkija David Charbonneau kommentoi The New York Timesille olevansa tulosten suhteen epäileväinen.

”Kepler ei ole havainnut vielä yhtäkään planeettaa, joka olisi Maan kanssa täysin samankokoinen ja kiertäisi auringonkaltaista tähteä täsmälleen samassa ajassa kuin Maa.”

Sisältö jatkuu mainoksen alla