Jos löydetyt aallot tähtineen todennetaan toisessa tutkimuksessa ja lasketaan osaksi Linnunrataa, on kotigalaksimme 150 000 valovuotta leveä. Aurinko planeettoineen sijaitsee Linnunradan keskiosissa, sen yhdessä haarakkeessa. Aurinko on merkitty kuvassa kohtaan Our Sun. Kuva: Rensselaerin teknillinen instituutti
Jos löydetyt aallot tähtineen todennetaan toisessa tutkimuksessa ja lasketaan osaksi Linnunrataa, on kotigalaksimme 150 000 valovuotta leveä. Aurinko planeettoineen sijaitsee Linnunradan keskiosissa, sen yhdessä haarakkeessa. Aurinko on merkitty kuvassa kohtaan Our Sun. Kuva: Rensselaerin teknillinen instituutti

Kotigalaksimme leveys saattaa olla jopa 150 000 valovuotta

Kotigalaksimme Linnunradan leveys saattaa olla jopa 150 000 valovuotta. Aiemmin se on laskettu 100 000 valovuotta leveäksi.

Yhdysvaltalaiset ja kiinalaiset tutkijat ovat löytäneet Linnunradasta ainakin neljä isoa aaltoa, jotka kulkevat ylös ja alas Linnunradan tason kiekon suhteen.

Nämä aallot ulottuvat myös kauemmaksi alueelle, jota ei aiemmin pidetty osana Linnunrataa. Uusi tutkimus pitää niitä Linnunradan osana.

Löydon tekivät Rensselaerin teknillisestä korkeakoulun professori Heidi Jo Newberg ryhmineen ja Yan Xu Kiinan kansallisesta observatoriosta. Hän oli myös yksi tutkimuksen kirjoittajista.

Heillä oli käytössään dataa, jota oli koottu Sloan Digital Sky Surveyn taivaankartoituksissa 2000-luvun alussa.

Tähtien määrä vähenee nopeasti noin 50 000 valovuoden päässä Linnunradan keskustasta. Ja sitä on pidetty kotigalaksimme rajana.

Tutkijat päättelivät kuitenkin datasta, että jo ennestään tunnettu tähtien rengas 60 000 valovuoden päässä onkin osa löydettyjä aaltoja. Niin muodoin se on osa Linnunrataa. Löydetyn aallon väreily ulottuu niin kauas.

Tutkijat saivat dataa vain osasta galaksia. He kuitenkin olettavat, että sama kuvio toistuu koko Linnunradan kiekossa.

Linnunrata ei ole pelkkä taso, jossa on tähtiä, vaan siinä on poimuja, sanoo Newberg. ”Voimme nähdä ainakin neljä sisäkkäistä aaltoa. Ne kulkevat tason yllä ja alla”, Xu sanoo.

Aaltoja muovasi ehkä avaruuden pimeä aine, tai ehkä kääpiögalaksi on kulkenut Linnunradan tason läpi. Jos kääpiögalaksi menee kiekon läpi, sen painovoima työntää kiekkoa ylös tai alas ja kiekkoon syntyy aaltomainen kuvio. Se on samanlainen kuvio, joka syntyy, kun heittää kiven tyyneen lampeen.

Taivaankantta ja tähtiä kartoittaa parasta aikaa Euroopan avaruusjärjestön Esan Gaia-luotain. Sen tulokset voivat vahvistaa tai osoittaa vääräksi Newbergin ja Xun ryhmien laskelmat, kertoo tähtitieteellinen yhdistys Ursa verkkosivuillaan.

Gaia pystyy kartoittamaan avaruutta tarpeeksi kaukaa. Samalla se voi tulkita, millainen koko galaksin perusrakenne on.

Tutkimuksen julkaisi äsken Astrophysical Journal ja siitä kertoi verkkolehti Science Daily.

Akbarsci
Seuraa 
Viestejä18
Liittynyt24.3.2015

Linnunrata on ehkä paljon laskettua isompi

Laskekaapa ensin Parallaxistanne pois gravitaatiokierto galaksin keskipisteen ympäri niin uskomme teitä. Minä olen sen jo laskenut, tulokset tässä: ______________________________________________________________________ Tämän tulisi olla kuitenkin EROTUS kahdesta tähtikuoresta – se on varma asia! On löydetty noin 12 kpl tähtiä parallaksilla 0,772 => 0,400 joten kahdella kertoutuminen voi johtua siitä, että on satuttu vertaamaan todella läheiseen tähteen… Jos tähdet kiertävät galaksin ydintä,...
Lue kommentti
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa

Eniten silti luettiin uutista Pääsiäissaaren patsaiden kivihatuista.  

1. Pääsiäissaaren kivihattujen arvoitus ratkesi

Muinaiset pääsiäissaarelaiset hyödynsivät fysiikkaa nokkelasti.

2. Suomalaisten yleisin veriryhmä altistaa ärjylle ripulille

Tietty kolibakteeri tarttuu suoliston seinämään herkemmin, jos henkilö kuuluu A-veriryhmään.

3. Hivin siedon salaisuus alkaa paljastua

Prosentin murto-osalla hiv-tartunnan saaneista on poikkeuksellisia tappajasoluja, jotka ilmeisesti vangitsevat sairastuneet solut imukudokseen.

4. Afrikan vanhimmat apinanleipäpuut kuolevat oudosti

Kolmestatoista vanhimmasta yhdeksän on kuollut täysin tai osittain viime vuosikymmenen aikana.

5. Alzheimer voi vaeltaa kuin syöpä

Tautiproteiinia valmistuu elimistössä muuallakin kuin aivoissa.

6. Kivikauden heimosodat niittivät valtaosan miehistä

Tappamisen jäljet näkyvät yhä geeneissämme, osoittaa Stanfordin yliopiston uusi tutkimus.

7. Ihminen haistaa toisen pelon

Hammaslääkäriopiskelijat tekivät enemmän virheitä, kun he harjoittelivat operaatioita nukella, jolle oli puettu ahdistuneen ihmisen aiemmin käyttämä paita.

8. Suurtutkimus laittoi huumeet vaarallisuusjärjestykseen

Huumeista ”taikasienet” vievät käyttäjiä vähiten sairaalaan, kertoo maailmanlaajuinen kyselytutkimus.

9. Silmälasit saattavat todella kieliä älystä

Älykkyyteen vaikuttavat geenit ovat yhteydessä myös huonompaan näkökykyyn.

10. Hirviömäinen musta aukko kasvaa ennätysvauhdilla

Musta aukko nielee Auringon verran massaa kahdessa päivässä.

Tiede-lehden päivittäiset tiedeuutiset jäävät kesätauolle ja palaavat 1. elokuuta.

Ilmaviljely vauhditti siemenperunoiden tuotantoa.

Uusi suomalainen varhaisperuna Jussi tuli markkinoille kolme vuotta sitten. Lajike osoittautui niin suosituksi, että siemenperunat ovat kahtena keväänä loppuneet kesken. Vasta täksi kaudeksi sitä oli ammattiviljelijöille riittävästi, 500 tonnia.

Suuri kysyntä yllätti kaikki.

Jussin siemeniä alettiin kasvattaa Suomen siemenperunakeskuksessa myös aeroponisesti, ilman multaa, koska niitä piti saada viljelijöille paljon ja nopeasti. Perinnäisellä tavalla olisi saatu riittävä määrä siemenperunoita viidessä vuodessa, mutta uusi ilmaviljelymenetelmä nopeutti tuotantoa.

Aeroponisten perunoiden varret varttuvat luonnonvalossa tai ledien loisteessa kaapin päällä, juuret ja maavarret taas venyvät kaapin sisällä pimeässä. Juuristoon ja mukulavyöhykkeelle vain ruiskutetaan ajoittain ravinnesumua.

Jos mukulat poimitaan 30–35-millisinä, kasvi innostuu tekemään niitä jatkuvasti lisää. Kasvi ei ymmärrä vanheta vaan kasvaa ja kasvaa. 

Keskimäärin menetelmä kymmenkertaistaa sadon. Jos turpeessa kehittyy vaikka kolme mukulaa, aeroponisesti niitä syntyy vähintään 30.

Työläs jalostaa

Ajatus uudesta suomalaista perunalajikkeesta syntyi toistakymmentä vuotta sitten. Tavoitteena oli kehittää kaunis, maukas, satoisa ja aikaisen kevään kylmässä maassa selviävä peruna. Sen piti myös kestää tauteja ja soveltua Suomen lyhyeen kasvukauteen ja runsaaseen valoon.

Helpommin sanottu kuin tehty. Perunan perimä sisältää neljä versiota jokaisesta geenistä, kun esimerkiksi ihmisellä niitä on kaksi. Tämän vuoksi kahden perunalajikkeen risteyttäminen tuottaa tuhansia erilaisia vaihtoehtoja. Jotta kaikki halutut ominaisuudet saadaan samaan kasviin, tarvitaan runsaasti jälkeläisiä, joista karsia.

Vuosien jalostustyö tuotti Jussin. Muutamassa vuodessa se on kahmaissut kolmasosan varhaisperunan 800 viljelyalasta. Kahdella muulla kolmanneksella kasvaa Timoa ja saksalaista Solistia. 

Missään muualla kuin Suomessa ja Ruotsissa ei kuitenkaan ymmärretä varhaisperunan arvoa. Jussi sai nimensäkin siitä, että sitä on tarkoitus syödä juhannuksena.

 

Lue lisää

Kesäkuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa tiedetoimittaja Arja Kivipelto kertoo, miten uuden perunalajikkeen kehitys ideasta lautasille eteni. Hän kertoo myös, mistä peruna on peräisin – ja miten ja miksi se valloitti maailman.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä