Seeprapeippo muuttaa lauluaan, kun kuulijana on poikasia.
Seeprapeippo muuttaa lauluaan, kun kuulijana on poikasia.

Havainnosta voi olla apua autisteille.

Kun aikuinen lintu laulaa poikaselle, se muuttaa lauluaan samaan tapaan kuin ihmiset jälkikasvulle puhuessaan, selvisi kanadalaisen McGillin yliopiston kokeessa.

Linnut oppivat laulamaan samaan tapaan kuin ihmiset puhumaan.

”Poikaset kuuntelevat aikuisten laulua ja painavat sen mieleensä. Sitten seuraa harjoittelujakso, jolloin ne harjoittelevat - oikeastaan jokeltavat - oppiakseen tuottamaan laulua”, kuvailee tutkimusta tehnyt neurobiologi Jon Sakata tutkimustiedotteessa.

Linnunlaulua on tutkittu pitkään, mutta sosiaalisen vuorovaikutuksen merkitys sen oppimisessa on ollut epäselvä. Nyt tutkijat kokeilivat, miten aikuisen linnun seura vaikutti linnunpoikasten tuottamaan lauluun.

Tutkijat jakoivat seeprapeipon poikaset kahteen ryhmään. Toiset kuulivat aikuisen linnun laulua nauhalta, toiset viettivät aikuisen linnun kanssa aikaa samassa tilassa. Tämän jälkeen kummankin ryhmän poikaset eivät aikuisia yksilöitä nähneet eivätkä kuulleet.

Tallennetta kuunnelleiden poikasten yritykset toistaa aikuisen laulua kuulostivat tältä. Vierihoitoa saaneiden poikasten laulu oli jo taitavampaa.

Jo yksi aikuisen kanssa vietetty päivä kehitti laulua selvästi.

Tämä johtui mahdollisesti siitä, että poikasen seurassa seeprapeipot lauloivat eri tavalla kuin yleensä. Ihmisilläkin on tapana puhua lapsille hitaammin ja samoja sanoja toistellen. Kokeessa myös seeprapeipot hidastivat lauluaan ja toistivat tiettyjä laulun elementtejä tavallista useammin.

Poikaset kuuntelivat tällaista laulua tarkkaavaisemmin kuin tavallista luritusta.

Tutkijat tarkkailivat, mitä poikasten aivoissa tapahtui kuuntelun aikana. Erityisesti he seurasivat aivosoluja, jotka sijaitsevat tarkkaavaisuuteen liittyvillä aivoalueilla.

He huomasivat, että aikuisen linnun läsnäollessa nämä neuronit erittivät enemmän välittäjäaine dopamiinina ja noradrenaliinina kuin tallenteen laulua kuunnellessa.

Tutkijat pitävät mahdollisena, että tämä ero vaikuttaa tarkkaavaisuuden kohdentamiseen oppimistilanteessa.

”Esimerkiksi autistisilla lapsilla on vaikeuksia käsitellä sosiaalista informaatiota ja oppia kieltä, ja nämä samat neuronit ovat mahdollinen kohde näiden häiriöiden hoidossa”, esittää Sakata.

Tutkimuksen julkaisi Pnas.

MooM
Seuraa 
Viestejä5754
Liittynyt29.6.2012

Linnutkin lässyttävät poikasilleen – auttaa laulun oppimista

Riippun varmaan tirpusen fyysisistäkin ominaisuuksista. Jotkut lajit ovat taivavia matkimaan, matkijalinnut kai on ihan huippua. Joillain papukaijoilla taas on kyky tuottaa ihmismäisiä ääniä. http://aamulehti.flockler.com/topic/nettikampa/viidakon-lintu-imitoi-moo... Kotoinen kottarainenkin osaa http://www.kaleva.fi/teemat/luonto/kottarainen-uhkaa-kadota-pohjois-suom... Ja mustarastas (42 sekunnin kohdalla ja 1:37 uudestaan) https://www.youtube.com/watch?v=Rqulh5s0iWM Kai noilta Sinatrakin...
Lue kommentti

Kolmen ja puolen kuukauden kuuri sisälsi pahoinvointilääkettä, hormoneja ja rintojen pumppausta.

Transsukupuolinen 30-vuotias nainen syötti puolisonsa synnyttämää vauvaa pelkästään omalla rintamaidollaan kuusi viikkoa.

Merkkitapauksesta raportoivat endokrinologit Tamar Riesman ja Zil Goldstein Transgender Health -lehdessä. He työskentelevät Mount Sinainin transsukupuolisen lääketieteen keskuksessa New Yorkissa.

Tämä on ensimmäinen kerta, kun lääketieteellisessä kirjallisuudessa kuvataan sitä, että sukupuolensa miehestä naiseksi vaihtanut on onnistunut imettämään. Tällaisesta on kyllä kiertänyt tarinoita internetissä, mutta niiden todenperäisyydestä ei ole varmuutta.

Nainen haki apua Riesmanilta ja Goldsteinilta, kun hänen hänen kumppaninsa oli yli viidennellä kuukaudella raskaana. Hän oli kiinnostunut rintaruokinnasta, vauvaa odottava puoliso ei.

Aiemmin potilas oli syönyt kuusi vuotta naiselliseksi muuttavia hormoneja, ja nämä hoidot olivat yhä meneillään. Mitään leikkauksia hänelle ei ollut tehty.

Maidon erittymiseen tähtäävä kuuri sisälsi kasvavia annoksia progesteronia ja estradiolia.

Tavallisesti synnyttäneiden naisten maidontuotantoa stimuloi aivolisäkkeen etulohkosta vapautuva hormoni nimeltä prolaktiini, mutta sitä ei ole saatavana synteettisenä valmisteena. Sen sijaan maitorauhasten herättämiseen kokeiltiin pahoinvointilääkettä nimeltä domperidoni.

On näet olemassa kertomuksia siitä, että tämä lääke vauhdittaisi maidontuotantoa. Yhdysvaltain Ruoka- ja lääkevirasto FDA on kuitenkin varoittanut, ettei sitä tulisi käyttää tuohon tarkoitukseen.

Samaan aikaan nainen käytti rintapumppua rintojen stimuloimiseen. Hoidon ansiosta hänelle kasvoivat lääketieteellisen määrittelyn mukaan normaaleilta naisen rinnoilta näyttävät rinnat.

Kuukaudessa niistä alkoi herua maitotippoja. Kolmen kuukauden kuurin jälkeen maitoa valui yhteensä 227 grammaa päivässä.

Kun vauva syntyi, nainen pystyi ruokkimaan vauvaa pelkästään rintamaidolla kuusi viikkoa. Sen ajan lääkäri varmisti, että pienokainen oli terve ja kehittyi normaalisti.

Tämän jälkeen vauva alkoi saada myös äidinmaidonvastiketta, koska rintamaito ei riittänyt. Nainen jatkaa imettämistä.

Se, että transnainen tuottaa maitoa, ei itse asiassa ole yllätys. Monet lääkärit ovat havainneet, että hormoniterapia johtaa rintojen kasvamiseen.

Ei ole mitään syytä, mikseivät tällaisten rintojen maitorauhaset toimisi kuten muillakin naisilla, sanoi transsukupuolisten hoitoon erikoistunut Joshua Safer Bostonin yliopistosta New Scientistille.

On epäselvää, missä määrin määrin lääke ja hormonit tukivat maidontuottoa.

”Pelkästään rintojen stimulaatio voisi riittää”, Safer totesi.

Jos hoito osoittautuu turvalliseksi ja tehokkaaksi, se voi auttaa myös naisia, joilla on vaikeuksia imetyksessä ja naisia, jotka adoptoivat vauvan.

Transnaisen rintamaitoa ei kuitenkaan ole tutkittu. Vielä ei tiedetä, onko sen koostumus sama kuin raskauden kokeneiden ja synnyttäneiden naisten maidon. Siitäkään ei ole aavistusta, miten uudella tavalla tuotettu maito vaikuttaa vauvaan pitkällä ajalla.

Siksi hoitoa ei vielä voi suositella kenellekään, vaikka se vaikuttaakin lupaavalta.

Puhdistusaineet, deodorantit, maalit ja muut haihtuvat kemikaalit lisäävät vaarallisia pienhiukkasia ja epäterveellistä alailmakehän otsonia.

Terveyttä vaarantaville ilmansaasteille on paljastunut yllättävä lähde: öljystä valmistetut kuluttajatuotteet saippuasta maaleihin.

Niistä haihtuvat yhdisteet lisäävät ulkoilmaan päästessään pienhiukkasten ja alailmakehän otsonin muodostusta jo yhtä paljon kuin autojen päästöt, paljasti Science-lehdessä julkaistu tutkimus.

Otsoni on hengitettynä epäterveellistä, ja ilman pienhiukkaset ovat teollisuusmaissa terveydelle kaikkein vahingollisin ympäristötekijä.

Pienhiukkaset kulkeutuvat hengitysilman mukana keuhkoihin ja pystyvät tunkeutumaan keuhkorakkuloihin, pienimmät jopa verenkiertoon. Ne aiheuttavat hengityselinsairauksia ja lisäävät esimerkiksi sydänkohtauksia ja aivoverenkierron häiriöitä.

Pienhiukkasten parhaiten tunnettu lähde on palaminen. Niitä tulee suoraan savupiipuista ja pakoputkista.

Lisäksi pienhiukkasia muodostuu ilmakehän kemiallisissa reaktioissa, joissa on mukana haihtuvia orgaanisia voc-yhdisteitä.

Voc-yhdisteitä haihtuu esimerkiksi sellaisista tuotteista kuin puhdistus- ja pesuaineista, printtereiden painomusteista, kosmetiikasta, maaleista, liimoista, pinnoitteista ja hyönteismyrkyistä. Niitä tulee ilmaan myös autojen pakokaasuista ja haihtuu bensiinistä.

Kuluttajatuotteiden merkitys saastelähteenä on yllättävän suuri siihen nähden, että 95 prosenttia öljyntuotannosta käytetään polttoaineisiin ja vain viisi prosenttia muihin tuotteisiin.

Muiden tuotteiden osuus on alkanut korostua sitä mukaa, kun liikenteen päästöt ovat merkittävästi vähentyneet.

”Autot ovat sata kertaa puhtaampia kuin 50 vuotta sitten”, sanoi tutkijaryhmän jäsen Jessica Gilman Yhdysvaltain meren- ja ilmakehän tutkimuslaitoksesta Noaasta Yhydsvaltain tiedeviikolla Austinissa.

Iso osa päästöistä tapahtuu sisätiloissa.

”Niillä voi olla merkittävä vaikutus, vaikka sitä ei ole aiemmin ymmärretty”, sanoi ryhmän toinen tutkija Christopher Cappa Californian yliopistosta Davisista.

Ilmiö näkyi sekä sisä- että ulkoilmasta tehdyissä mittauksissa, joita tutkijat tekivät Los Angelesissa.

Tutkijaryhmä yhdisti tutkimuksessaan teollisuuden tuotantotilastoja, yksityiskohtaista ilmakehän mittausdataa ja sisäilmatutkimuksia.

Tutkijat eivät vielä osanneet ottaa kantaa siihen, pitäisikö öljypohjaisten tuotteiden käyttöä tulosten perusteella vähentää ja mistä olisi paras luopua.

”Emme tiedä vielä. Olemme vasta tiedonhankinnan alkupisteessä”, sanoo Brian McDonald Coloradon yliopistosta Boulderista.

Helppoa haihtuvien kemikaalien hallinta ei ainakaan ole. Ne kuuluvat kehittyneissä maissa lähes jokaisen arkipäivään, ja niiden tehtävä on nimenomaan haihtua.

Puhdistusaineita ja deodorantteja ei ole tarkoitettu jäämään märäksi kelmuksi iholle tai pestävään pintaan.

”Yleensä hyvä pääsääntö on käyttää mahdollisimman vähän erilaisia kemikaaleja”, sanoi Cappa.