Seeprapeippo muuttaa lauluaan, kun kuulijana on poikasia.
Seeprapeippo muuttaa lauluaan, kun kuulijana on poikasia.

Havainnosta voi olla apua autisteille.

Kun aikuinen lintu laulaa poikaselle, se muuttaa lauluaan samaan tapaan kuin ihmiset jälkikasvulle puhuessaan, selvisi kanadalaisen McGillin yliopiston kokeessa.

Linnut oppivat laulamaan samaan tapaan kuin ihmiset puhumaan.

”Poikaset kuuntelevat aikuisten laulua ja painavat sen mieleensä. Sitten seuraa harjoittelujakso, jolloin ne harjoittelevat - oikeastaan jokeltavat - oppiakseen tuottamaan laulua”, kuvailee tutkimusta tehnyt neurobiologi Jon Sakata tutkimustiedotteessa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Linnunlaulua on tutkittu pitkään, mutta sosiaalisen vuorovaikutuksen merkitys sen oppimisessa on ollut epäselvä. Nyt tutkijat kokeilivat, miten aikuisen linnun seura vaikutti linnunpoikasten tuottamaan lauluun.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tutkijat jakoivat seeprapeipon poikaset kahteen ryhmään. Toiset kuulivat aikuisen linnun laulua nauhalta, toiset viettivät aikuisen linnun kanssa aikaa samassa tilassa. Tämän jälkeen kummankin ryhmän poikaset eivät aikuisia yksilöitä nähneet eivätkä kuulleet.

Tallennetta kuunnelleiden poikasten yritykset toistaa aikuisen laulua kuulostivat tältä. Vierihoitoa saaneiden poikasten laulu oli jo taitavampaa.

Jo yksi aikuisen kanssa vietetty päivä kehitti laulua selvästi.

Tämä johtui mahdollisesti siitä, että poikasen seurassa seeprapeipot lauloivat eri tavalla kuin yleensä. Ihmisilläkin on tapana puhua lapsille hitaammin ja samoja sanoja toistellen. Kokeessa myös seeprapeipot hidastivat lauluaan ja toistivat tiettyjä laulun elementtejä tavallista useammin.

Poikaset kuuntelivat tällaista laulua tarkkaavaisemmin kuin tavallista luritusta.

Tutkijat tarkkailivat, mitä poikasten aivoissa tapahtui kuuntelun aikana. Erityisesti he seurasivat aivosoluja, jotka sijaitsevat tarkkaavaisuuteen liittyvillä aivoalueilla.

He huomasivat, että aikuisen linnun läsnäollessa nämä neuronit erittivät enemmän välittäjäaine dopamiinina ja noradrenaliinina kuin tallenteen laulua kuunnellessa.

Tutkijat pitävät mahdollisena, että tämä ero vaikuttaa tarkkaavaisuuden kohdentamiseen oppimistilanteessa.

”Esimerkiksi autistisilla lapsilla on vaikeuksia käsitellä sosiaalista informaatiota ja oppia kieltä, ja nämä samat neuronit ovat mahdollinen kohde näiden häiriöiden hoidossa”, esittää Sakata.

Tutkimuksen julkaisi Pnas.

Brainwashed
Seuraa 
Viestejä10765

Oppisikohan linnupoikanen, jos vastakuoriutuneesta alkaen soittaisi sille jonkun sävelmän?

Olisi juhlien ehdoton kohokohta, kun tsirppi vetäisi vaikkapa My Wayn oikein paatoksella..

MooM
Seuraa 
Viestejä7547

Riippun varmaan tirpusen fyysisistäkin ominaisuuksista. Jotkut lajit ovat taivavia matkimaan, matkijalinnut kai on ihan huippua. Joillain papukaijoilla taas on kyky tuottaa ihmismäisiä ääniä.

http://aamulehti.flockler.com/topic/nettikampa/viidakon-lintu-imitoi-moo...

Kotoinen kottarainenkin osaa

http://www.kaleva.fi/teemat/luonto/kottarainen-uhkaa-kadota-pohjois-suom...

Ja mustarastas (42 sekunnin kohdalla ja 1:37 uudestaan)

https://www.youtube.com/watch?v=Rqulh5s0iWM

Kai noilta Sinatrakin taittuisi  

"MooM": Luultavasti entinen "Mummo", vahvimpien arvelujen mukaan entinen päätoimittaja, jota kolleega hesarista kuvasi "Kovan luokan feministi ja käheä äänikin". https://www.tiede.fi/keskustelu/4000675/ketju/hyvastit_ja_arvioita_nimim...

Sisältö jatkuu mainoksen alla