Fretit potevat samoja influenssoja kuin me. Kuvat: SPL/MVPhotos ja Shutterstock
Fretit potevat samoja influenssoja kuin me. Kuvat: SPL/MVPhotos ja Shutterstock

Tappajaksi tiedetty H7N9 leviää fretistä frettiin – milloin ihmisestä ihmiseen?

Virustutkijoiden ennakoima maailmanlaajuinen influenssaepidemia on askeleen lähempänä. Tähän mennessä 1 600 ihmisen hengen vaatinut H7N9-lintuvirus on ärhäköitynyt ja laajentanut leviämiskykyään. Laboratoriokokeissa se on tarttunut fretistä toiseen tavallisen kausi-influenssan tapaan: pisaratartuntana.

Cell Host and Microbe -lehdessä julkaistu havainto on ensimmäinen laatuaan ja saanut influenssatutkijat valppaiksi. Jos virus kykenee hyppäämään fretistä toiseen, se voi pian kyetä hyppäämään myös ihmisestä toiseen. Vaikka fretit ovat eläimiä, ne ovat myös nisäkkäitä, joita piinaavat samat influenssat ja samalla lailla kuin meitä. Siksi juuri niitä käytetään tutkimuksissa.

Kanat eivät sairastuneet

H7N9 on ollut virustutkijoiden tarkkailulistalla jo useita vuosia. Se tunnistettiin ensimmäisen kerran 2013 Kiinassa. Siitä pitäen se on ilmaantunut sikäläisiin maisemiin jokaisen influenssakauden aikana.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

H7N9 on poikennut monista muista lintuviruksista sikäli, ettei se ole sairastuttanut tartunnan saanutta siipikarjaa. Ihmiseenkin se on tarttunut kantajista huonosti, joskin kohtalokkain seurauksin. Sairastuneista 40 prosenttia on kuollut.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Viime influenssakaudella tapahtui muutos. Kanat saivat taudin, ja ihmistartuntojen määrä nousi. Virus oli selvästi muuntunut, ja tutkijat halusivat tietää, miten.

Virus kerää kahta kykyä

Asiaan tarttui alan huippuihin lukeutuva japanilaisprofessori Yoshihiro Kawaoka heti, kun sai näytteen, joka oli otettu H7N9-infektioon kuolleelta potilaalta.

Kävi ilmi, että virus etenee kahdella rintamalla: näytteessä oli kahta pisaratartuntaan pystyvää varianttia. Tappokykyä kerännyt muunnos monistui vauhdilla ja aiheutti freteille kuolemantaudin. Vastustuskykyä kerännyt muunnos monistui vaisummin mutta oli immuuni yleiselle influenssalääkkeelle Tamiflulle.

”On vain ajan kysymys, milloin immuuni variantti kehittää monistumisvimman ja alkaa levitä ihmisten kesken”, Kawaoka arvioi yhdysvaltalaisen kotiyliopistonsa Wisconsin-Madisonin tutkimustiedotteessa.

Pandemian vaaraan voisi yrittää varautua, jos tutkijat tietäisivät, millainen mutaatio muutokseen tarvitaan. Sitä he eivät voi selvittää, sillä muuntokokeet kiellettiin kuusi vuotta sitten.

Häly johti keskeytykseen

Kaikki sai alkunsa vuonna 2011, kun Kawaoka ja hänen hollantilaiskollegansa Ron Fouchier loivat tahoillaan laboratoriossa H5N1-lintuviruksesta variantin, joka pystyi tarttumaan fretteihin ilmateitse.

Asiasta nousi maailmanlaajuinen häly ja huoli. Bioturvallisuusasiantuntijat arvioivat, että kokeista laaditut tieteelliset artikkelit päätyvät bioterroristien käsiin tappajaviruksen rakennusohjeiksi.

Alkuvuodesta 2012 maailman virustutkijat päättivät keskeyttää muuntokokeet, ottaa aikalisän ja odottaa, että tutkimuksiin saadaan globaalit säännöt. Niitä valmistellaan edelleen. Samaan aikaan luonto jatkaa omia kokeitaan.

Tuula Kinnarinen on Tiede-lehden toimitussihteeri.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2017

Sisältö jatkuu mainoksen alla