Umpioitu muna pitää loiset loitolla. Kuva: Hauge Aqua
Umpioitu muna pitää loiset loitolla. Kuva: Hauge Aqua

Piskuinen loiseläin pakottaa norjalaiset kalankasvattajat uusiin innovaatioihin.

Lohi on Suomen ylivoimaisesti syödyin kala. Lähes joka lohi tulee lautasillemme Norjan kasvattamoista.

Tuhansien vuonojen maassa tajuttiin 1970-luvulla, että Atlantin lohella on ehkä maailman parhaat kasvuolot juuri Norjassa. Ei kuin kasvattamaan!

Tuotanto saatiin alulle omin avuin, mutta menestystarinan luomiseen tarvittiin lisää tietämystä ja lohenpoikasia. Molempia löytyi rajan takaa Suomesta. Täällä kalankasvatusta oli innokkaasti kehitetty 1950-luvulta lähtien.

Kruunupinot vaihtoivat omistajaa, ja miljoonat lohenpoikaset matkasivat kohti vuonoja.

Buumiksi lohenkasvatus yltyi 1990-luvulla, ja vuonna 2012 Norjassa kasvatettiin kalaa jo sata kertaa enemmän kuin Suomessa, peräti 1,3 miljardia kiloa vuodessa.

Nelinkertaistus tavoitteena

Nyt Norjan hallitus on ilmoittanut haluavansa nelinkertaistaa lohentuotannon vuoteen 2050 mennessä. Viisi miljardia kiloa on niin hurja tavoite, ettei valtaosa alan toimijoista usko sen toteutumiseen.

Kalatalousministeriön virkamiehet eivät kuitenkaan ole juoneet liikaa Møllerin kalanmaksaöljyä. Heidän logiikassaan tavoitteet johtavat toimintaan; eihän kukaan 1970-luvullakaan uskonut, että joskus Norjassa voidaan kasvattaa kalaa yli miljardi kiloa.

Ensin pitää kuitenkin ratkaista lohitäiongelma. Kasvatus ei voi laajentua, ellei rannikkovesien pientä loiseläintä saada kuriin. Se altistaa kalat bakteeri- ja virustaudeille, ja sen takia Norjan lohentuotanto on junnannut paikoillaan jo kuusi vuotta.

Ympäristö huomioitava

Kalatalousministeriö yrittää edistää viiden miljardin kilon tavoitetta kestävän kehityksen lupapolitiikalla ja kannustamalla innovaatioihin. Tuotannon lisäyslupia heruu yrityksille, jotka kehittävät aivan uudenlaisia menetelmiä.

Perinteinen kalankasvatus tapahtuu Norjassa vuonoihin ja rannikoille saarten suojiin sijoitetuissa avoimissa verkkokasseissa, joissa lohitäi pääsee kiusaamaan kaloja. Uudet ratkaisut taas lähtevät siitä, että avokassit korvataan kokonaan tai osittain umpioiduilla kasvatusyksiköillä, kuten pohjaan ankkuroitavilla munilla.

Rakenteilla on myös avomerelle kuljetettavia kasvatustankkereita, joita ovat olleet suunnittelemassa öljynporausteknologiaa valmistava Aker ja Rolls Royce. 

Ensimmäiset pilotit ovat jo koekäytössä.

 

Lue lisää

Toukokuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa toimittaja Mika Remes perkaa lohenkasvatuksen ongelmia ja esittelee innovaatioita, joilla niitä ratkotaan. Uudenlaiset kasvattamot eivät ole alan ainoa kehityshanke.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun.

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä.