Umpioitu muna pitää loiset loitolla. Kuva: Hauge Aqua
Umpioitu muna pitää loiset loitolla. Kuva: Hauge Aqua

Piskuinen loiseläin pakottaa norjalaiset kalankasvattajat uusiin innovaatioihin.

Lohi on Suomen ylivoimaisesti syödyin kala. Lähes joka lohi tulee lautasillemme Norjan kasvattamoista.

Tuhansien vuonojen maassa tajuttiin 1970-luvulla, että Atlantin lohella on ehkä maailman parhaat kasvuolot juuri Norjassa. Ei kuin kasvattamaan!

Tuotanto saatiin alulle omin avuin, mutta menestystarinan luomiseen tarvittiin lisää tietämystä ja lohenpoikasia. Molempia löytyi rajan takaa Suomesta. Täällä kalankasvatusta oli innokkaasti kehitetty 1950-luvulta lähtien.

Kruunupinot vaihtoivat omistajaa, ja miljoonat lohenpoikaset matkasivat kohti vuonoja.

Buumiksi lohenkasvatus yltyi 1990-luvulla, ja vuonna 2012 Norjassa kasvatettiin kalaa jo sata kertaa enemmän kuin Suomessa, peräti 1,3 miljardia kiloa vuodessa.

Nelinkertaistus tavoitteena

Nyt Norjan hallitus on ilmoittanut haluavansa nelinkertaistaa lohentuotannon vuoteen 2050 mennessä. Viisi miljardia kiloa on niin hurja tavoite, ettei valtaosa alan toimijoista usko sen toteutumiseen.

Kalatalousministeriön virkamiehet eivät kuitenkaan ole juoneet liikaa Møllerin kalanmaksaöljyä. Heidän logiikassaan tavoitteet johtavat toimintaan; eihän kukaan 1970-luvullakaan uskonut, että joskus Norjassa voidaan kasvattaa kalaa yli miljardi kiloa.

Ensin pitää kuitenkin ratkaista lohitäiongelma. Kasvatus ei voi laajentua, ellei rannikkovesien pientä loiseläintä saada kuriin. Se altistaa kalat bakteeri- ja virustaudeille, ja sen takia Norjan lohentuotanto on junnannut paikoillaan jo kuusi vuotta.

Ympäristö huomioitava

Kalatalousministeriö yrittää edistää viiden miljardin kilon tavoitetta kestävän kehityksen lupapolitiikalla ja kannustamalla innovaatioihin. Tuotannon lisäyslupia heruu yrityksille, jotka kehittävät aivan uudenlaisia menetelmiä.

Perinteinen kalankasvatus tapahtuu Norjassa vuonoihin ja rannikoille saarten suojiin sijoitetuissa avoimissa verkkokasseissa, joissa lohitäi pääsee kiusaamaan kaloja. Uudet ratkaisut taas lähtevät siitä, että avokassit korvataan kokonaan tai osittain umpioiduilla kasvatusyksiköillä, kuten pohjaan ankkuroitavilla munilla.

Rakenteilla on myös avomerelle kuljetettavia kasvatustankkereita, joita ovat olleet suunnittelemassa öljynporausteknologiaa valmistava Aker ja Rolls Royce. 

Ensimmäiset pilotit ovat jo koekäytössä.

 

Lue lisää

Toukokuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa toimittaja Mika Remes perkaa lohenkasvatuksen ongelmia ja esittelee innovaatioita, joilla niitä ratkotaan. Uudenlaiset kasvattamot eivät ole alan ainoa kehityshanke.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun.

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä.

Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa

Eniten silti luettiin uutista Pääsiäissaaren patsaiden kivihatuista.  

1. Pääsiäissaaren kivihattujen arvoitus ratkesi

Muinaiset pääsiäissaarelaiset hyödynsivät fysiikkaa nokkelasti.

2. Suomalaisten yleisin veriryhmä altistaa ärjylle ripulille

Tietty kolibakteeri tarttuu suoliston seinämään herkemmin, jos henkilö kuuluu A-veriryhmään.

3. Hivin siedon salaisuus alkaa paljastua

Prosentin murto-osalla hiv-tartunnan saaneista on poikkeuksellisia tappajasoluja, jotka ilmeisesti vangitsevat sairastuneet solut imukudokseen.

4. Afrikan vanhimmat apinanleipäpuut kuolevat oudosti

Kolmestatoista vanhimmasta yhdeksän on kuollut täysin tai osittain viime vuosikymmenen aikana.

5. Alzheimer voi vaeltaa kuin syöpä

Tautiproteiinia valmistuu elimistössä muuallakin kuin aivoissa.

6. Kivikauden heimosodat niittivät valtaosan miehistä

Tappamisen jäljet näkyvät yhä geeneissämme, osoittaa Stanfordin yliopiston uusi tutkimus.

7. Ihminen haistaa toisen pelon

Hammaslääkäriopiskelijat tekivät enemmän virheitä, kun he harjoittelivat operaatioita nukella, jolle oli puettu ahdistuneen ihmisen aiemmin käyttämä paita.

8. Suurtutkimus laittoi huumeet vaarallisuusjärjestykseen

Huumeista ”taikasienet” vievät käyttäjiä vähiten sairaalaan, kertoo maailmanlaajuinen kyselytutkimus.

9. Silmälasit saattavat todella kieliä älystä

Älykkyyteen vaikuttavat geenit ovat yhteydessä myös huonompaan näkökykyyn.

10. Hirviömäinen musta aukko kasvaa ennätysvauhdilla

Musta aukko nielee Auringon verran massaa kahdessa päivässä.

Tiede-lehden päivittäiset tiedeuutiset jäävät kesätauolle ja palaavat 1. elokuuta.

Ilmaviljely vauhditti siemenperunoiden tuotantoa.

Uusi suomalainen varhaisperuna Jussi tuli markkinoille kolme vuotta sitten. Lajike osoittautui niin suosituksi, että siemenperunat ovat kahtena keväänä loppuneet kesken. Vasta täksi kaudeksi sitä oli ammattiviljelijöille riittävästi, 500 tonnia.

Suuri kysyntä yllätti kaikki.

Jussin siemeniä alettiin kasvattaa Suomen siemenperunakeskuksessa myös aeroponisesti, ilman multaa, koska niitä piti saada viljelijöille paljon ja nopeasti. Perinnäisellä tavalla olisi saatu riittävä määrä siemenperunoita viidessä vuodessa, mutta uusi ilmaviljelymenetelmä nopeutti tuotantoa.

Aeroponisten perunoiden varret varttuvat luonnonvalossa tai ledien loisteessa kaapin päällä, juuret ja maavarret taas venyvät kaapin sisällä pimeässä. Juuristoon ja mukulavyöhykkeelle vain ruiskutetaan ajoittain ravinnesumua.

Jos mukulat poimitaan 30–35-millisinä, kasvi innostuu tekemään niitä jatkuvasti lisää. Kasvi ei ymmärrä vanheta vaan kasvaa ja kasvaa. 

Keskimäärin menetelmä kymmenkertaistaa sadon. Jos turpeessa kehittyy vaikka kolme mukulaa, aeroponisesti niitä syntyy vähintään 30.

Työläs jalostaa

Ajatus uudesta suomalaista perunalajikkeesta syntyi toistakymmentä vuotta sitten. Tavoitteena oli kehittää kaunis, maukas, satoisa ja aikaisen kevään kylmässä maassa selviävä peruna. Sen piti myös kestää tauteja ja soveltua Suomen lyhyeen kasvukauteen ja runsaaseen valoon.

Helpommin sanottu kuin tehty. Perunan perimä sisältää neljä versiota jokaisesta geenistä, kun esimerkiksi ihmisellä niitä on kaksi. Tämän vuoksi kahden perunalajikkeen risteyttäminen tuottaa tuhansia erilaisia vaihtoehtoja. Jotta kaikki halutut ominaisuudet saadaan samaan kasviin, tarvitaan runsaasti jälkeläisiä, joista karsia.

Vuosien jalostustyö tuotti Jussin. Muutamassa vuodessa se on kahmaissut kolmasosan varhaisperunan 800 viljelyalasta. Kahdella muulla kolmanneksella kasvaa Timoa ja saksalaista Solistia. 

Missään muualla kuin Suomessa ja Ruotsissa ei kuitenkaan ymmärretä varhaisperunan arvoa. Jussi sai nimensäkin siitä, että sitä on tarkoitus syödä juhannuksena.

 

Lue lisää

Kesäkuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa tiedetoimittaja Arja Kivipelto kertoo, miten uuden perunalajikkeen kehitys ideasta lautasille eteni. Hän kertoo myös, mistä peruna on peräisin – ja miten ja miksi se valloitti maailman.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä