Sudenkorento Libellula pulchella.
Sudenkorento Libellula pulchella.

Löytö avaa uuden näkökulman myös ihmisten metaboliseen oireyhtymään.

Metabolinen oireyhtymä on 2000-luvun kansantauti, jolle on tunnusomaista rasva-aineenvaihdunnan häiriöt ja keskivartalolihavuus. Se altistaa ihmisen sydän- ja verisuonitaudeille sekä diabetekselle.

Nyt Penn Staten yliopiston tutkijat professori James Mardenin johdolla ovat osoittaneet, että metabolinen oireyhtymä vaivaa myös sudenkorentoja. Se miten metabolinen oireyhtymä sudenkorennoilla syntyy, sotii kuitenkin kaikkea sitä vastaan, mitä sen syntymekanismista tiedetään ihmisillä.

Ihmisillä metabolisen oireyhtymän uskotaan alkavan rasvan kerääntymisestä. Rasvan kerääntyminen johtaa krooniseen immunologiseen reaktioon, joka tulee aikaa myöten ilmi sydän- ja verisuonitautien kaltaisina sairauksina. Sudenkorennoilla metabolinen oireyhtymä syntyy täysin päinvastoin. Sudenkorennon suolessa elävät loiset aiheuttavat ensin immunologisen reaktion, joka johtaa muutoksiin hyönteisen aineenvaihdunnassa. Sudenkorento ei enää kykene metaboloimaan rasvaa, joka alkaa kerääntyä lihasten ympärille. Ihmisen metabolisessa oireyhtymässä rasvan kerääntyminen on kaiken pahan alku, mutta sudenkorennoilla se on seuraus.

Mardenin mukaan tutkimustulokset herättävät kysymyksen siitä, voisiko ihmisenkin metabolisella oireyhtymällä olla yhteys suolistoflooraan. Viime vuosikymmenten muutokset elintavoissa ja ravitsemuksessa ovat voineet keikauttaa ihmisen suoliston eliökannan niin epäedulliseksi, että metabolinen oireyhtymä on alkanut levitä epidemian tavoin.

Tutkijat törmäsivät sudenkorentojen metaboliseen oireyhtymään vahingossa tutkiessaan hyönteisen lentolihasten toimintaa. He havaitsivat, että terveet sudenkorennot optimoivat lentolihasten käytön saatavilla olevan rasvamäärän mukaan, mutta jotkut olivat menettäneet kyvyn mobilisoida rasvaa energiantuotantoon. Myöhemmät tutkimukset osoittivat, että näillä sudenkorennoilla oli paitsi poikkeuksellisen paljon suolistoloisia, myös kaikki ihmisen metabolisen oireyhtymän molekylaariset tuntomerkit.

Tutkimuksesta kertoi PNAS.

Tutkijat esittävät, että nykyihminen vaelsi ulos Afrikasta useaan otteeseen. Ensimmäisen seurueen lähdöstä on noin 120 000 vuotta.

Nykyihminen Homo sapiens kehittyi Afrikassa, mistä noin 60 000 vuotta sitten levittäytyi Aasian ja Euroopan puolelle joukko, josta kaikki nykyiset ei-afrikkalaiset polveutuivat.

Näin ihmislajin tarinaa on kerrottu koulukirjoissa ja tiedeuutisissa vuosien ajan. Nyt siihen on aika tehdä päivitys, toteavat alan asiantuntijat Science-lehdessä .

Arvostetun Max Planck -instituutin ja Hawaijin yliopiston tutkijat kokosivat analyysissaan yhteen joukon löytöjä, jotka on tehty Aasiassa aivan viime vuosina. Niistä saadut tutkimustulokset eivät sovi yhteen vanhan kertomuksen kanssa.

Esimerkiksi Keski- ja Etelä-Kiinasta on löydetty nykyihmisen jäänteitä, jotka on ajoitettu 70 000–120 000 vuotta vanhoiksi.

Löydöt Kaakkois-Aasiasta ja Australiasta viittaavat siihen, että nykyihminen ehti häärätä sielläkin jo ennen kuin lajimme vanhan teorian mukaan oli edes astunut jalallaan Afrikan ulkopuolelle.

Tutkijat esittävät, että nykyihminen vaelsi ulos Afrikasta useaan otteeseen. Ensimmäisen seurueen lähdöstä on noin 120 000 vuotta, siis kaksi kertaa pidempi aika kuin mitä ennen otaksuttiin.

Heidän jälkeensä muuttajia on ollut useita, kunnes suurin Afrikasta muutto nähtiin 60 000 vuotta sitten.

Jokin vanhassa tarinassa sentään pitää kutinsa: kaikki kansat Afrikan ulkopuolella polveutuvat tuosta viimeksi mainitusta joukkiosta. Syystä tai toisesta aiemmin lähteneiden ihmisten suvut ovat sammuneet.

”Varhemmin kuin 60 000 vuotta sitten Afrikasta levittäytyneet ihmiset olivat todennäköisesti pieniä metsästäjä-kerääjien ryhmiä. Ainakin jotkin näistä varhaisista levittäytyjistä jättivät vähäisiä geneettisiä jälkiä nykyisiin ihmispopulaatioihin”, selittää tutkimustiedotteessa professori Michael Petraglia Ihmisen historian Max Planck -instituutista.

Analyysissaan tutkijat liittävät tarinaan myös viimeaikaisissa geenitutkimuksissa saadut tiedot siitä, että nykyihminen pariutui sukulaislajiensa kanssa Afrikasta lähdettyään.

Nykyihmisiltä on tunnistettu niin neandertalien kuin denisovanihmisten geenejä sekä näiden lisäksi vielä tunnistamattoman ihmislajin perimää.

Tutkijoiden mukaan risteytyminen tapahtui Aasiassa, missä lajeillamme oli mahdollisuus kohdata oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa.

Alaisiaan kuunteleva ja vaatimattomasti käyttäytyvä pomo parantaa alaisten luovuutta, osoitti kiinalaisyrityksissä tehty tutkimus.

Esimiehen kannattaa rohkeasti myöntää omat virheensä ja olla vaatimaton suhteessa alaisiinsa, osoittaa uusi yhdysvaltalais-kiinalainen tutkimus.

Ohion osavaltionyliopiston liiketalouden apulaisprofessori Jasmine Hun johtamassa tutkimuksessa tarkasteltiin johtajan käytöksen vaikutusta alaisten luovuuteen kiinalaisissa it-alan yrityksissä ja nii.

Esimiehen kuunteleva ja vaatimaton käytös lisäsi tiimin luovuutta tilanteissa, joissa valtaetäisyys on pieni eli johtaja osallistuu läheisesti alaisten työhön ilman, että välissä on suurta hierarkiakuilua.

”Tällaiset johtajat helpottivat tiedon jakamista tiimin jäsenten välillä, mikä taas johti uudenlaisten ratkaisujen rohkeampaan etsimiseen”, tutkija Hu sanoo Ohion yliopiston tiedotteessa.

Kun valtaetäisyys on suuri eli johtajat ovat hyvin erillään työntekijöistä, esimiesten nöyrä käytös saatetaan nähdä jopa heikkouden merkkinä. Tässä tapauksessa nöyrä käytös alaisia kohtaan saattoi horjuttaa tiimin vakauden tunnetta. Tiimi on kenties tottunut siihen, että esimies on hallitseva ja linjaa asiat jämäkästi.

Tutkimuksessa työntekijät saivat itse arvioida johtajansa nöyryyttä tai vaatimattomuutta kuusiportaisella asteikolla. Heiltä kysyttiin muun muassa, kuinka avoin pomo heidän mielestään on palautteelle.

Valtaetäisyyttä taas mitattiin muun muassa kysymällä työntekijöiltä, uskaltavatko he ottaa esimiehen kanssa puheeksi sen, että esimerkiksi tiimin suoritus ei vastaa tavoitteissa määriteltyä. Jos tällainen vuorovaikutus on vaikeaa, tutkijat määrittelivät valtaetäisyyden suuremmaksi.

Tutkimuksen julkaisi Journal of Applied Psychology.

Kysely

Onko sinulla hyvä esimies?