Samalla koululuokalla ikäero voi olla lähes vuoden. Nuoremmat saattavat epäkypsyyttään saada adhd-diagnoosin. Kuva: Magnus Laupa
Samalla koululuokalla ikäero voi olla lähes vuoden. Nuoremmat saattavat epäkypsyyttään saada adhd-diagnoosin. Kuva: Magnus Laupa

Adhd-diagnoosin takana voi olla vain kypsymättömyys verrattuna saman syntymävuoden vanhempiin ikätovereihin.

Loppuvuodesta syntynyt lapsi saa todennäköisemmin adhd-diagnoosin kuin alkuvuodesta syntynyt. Suomessa tehty havainto viittaa siihen, että loppuvuoden lapset voivat pelkän kypsymättömyyden vuoksi saada diagnoosin tarkkaavaisuushäiriöstä.

Turun yliopiston ja Nottinghamin yliopiston tutkijat tarkastelivat kaikkia Suomessa 1991–2004-syntyneitä lapsia, jotka olivat saaneet adhd-diagnoosin seitsemänvuotiaana tai vanhempana. Heitä oli kaikkiaan kymmenisentuhatta.

Erityisesti seurannan loppupuolella korostui syntymäkuukauden vaikutus. Vuosina 2004–2011 diagnoosin saaneissa loppuvuonna syntymäpäiviään viettävät lapset olivat selvästi yliedustettuina.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Mitä myöhemmässä kohtaa vuotta lapsi oli syntynyt, sitä todennäköisemmin hän oli saanut diagnoosin, tutkijat osoittavat Lancet Psychiatry -lehden julkaisemassa tutkimuksessa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Touko-elokuussa syntyneet lapset saivat diagnoosin 37 prosenttia ja syys-joulukuussa syntyneet jopa 64 prosenttia todennäköisemmin kuin tammi-huhtikuussa syntyneet.

”Hämmentävää, että on näinkin suuri ero diagnooseissa sen mukaan, milloin lapsi on synytynyt”, huomauttaa tutkimusta johtanut professori Andre Sourander Turun yliopiston lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksesta.

”Ei ole mitään erityistä syytä, miksi loppuvuodesta syntyineillä olisi useammain adhd kuin alkuvuodesta syntyneillä. Terveen järjen tulkinta on, että loppuvuonna syntyneitä ylidiagnosoidaan”, Sourander sanoo.

Ylidiagnostisointi voi johtua siitä, että loppuvuoden lapsi vaikuttaa kypsymättömämmältä kuin samana vuonna syntyneet vanhemmat lapset. Saman vuosiluokan lapsilla voi olla ikäeroa enimmillään lähes kaksitoista kuukautta.

”Kaksitoista kuukautta on valtavan suuri ero siinä iässä, kun koulu aloitetaan. Loppuvuodesta syntyneet lapset ovat lähtökohtaisesti aika erilaisessa tilanteessa. Osalla heistä on kehityksellistä kypsymättömyyttä, jonka vuoksi heille annetaan adhd-diagnoosi.”

Souranderin mukaan adhd-diagnoosit painottuvat loppuvuoden lapsille kaikissa maissa, missä koulun aloittamisessa ei ole joustavuutta vaan pyritään siihen, että koko ikäluokka aloittaa samana vuonna. Juuri joustoa pitäisikin lisätä.

”Lasten kannalta olisi parasta, jos koulu alkaisi puolen vuoden välein, vaikka se ei olekaan käytännössä todennäköistä. On olemassa lapsia, joille aikalisä eskarissa on järkevä ratkaisu”, Sourander sanoo.

Kasvisruoka2
Seuraa 
Viestejä4451

Jokainen, joka on joutunut näitä asioita lukemaan, on yhtä yllättynyt kuin se henkilö, joka menee suihkuun ja huomaa, että taas se vesi on märkää.

Ei siinä mitään muuta, mutta kun tämä on vuosikymmeniä vanhaa tietoa.

Jopa serotoniini-hypoteesia (toinen ikuinen ruikutuksen aihe alkuinnostuksen jälkeen) ollaan kaatamassa.

Katoaako lääkkeet? En usko, ei näiden lääkkeiden syöttöä lähestulkoon varmasti lopeteta, vaikka moni psykiatrikin ihmettelee touhua epävirallisissa yhteyksissä. Kysymys onkin siitä, että katoaako lääke, vanha kyllä, mutta ei kaikki lääkkeet.

Näin siis teen ennustukseni, jota muutkin ovat ennustaneet. Esimerkiksi SSRI:tä tullaan vielä syöttämään miljoonille ihmisille länsimaissa siihen asti, kunnes keksitään uusi lääke, jota myydä, jotta lääketeollisuuden taseet eivät heitä täysin häränpyllyä. Siihen asti välttämättä mikään kritiikki maailmankaikkeudessa ei riitä pysäyttämään lääkärien intoa määräillä juuri näitä lääkkeitä.

Ruhollah.

Sisältö jatkuu mainoksen alla