Bunostegos akokaensis oli suunnilleen lehmän kokoinen. Kuva: Morgan Turner
Bunostegos akokaensis oli suunnilleen lehmän kokoinen. Kuva: Morgan Turner

Raajojen asento mahdollisti ravinnon etsinnän matkojen päästä.

Noin 260 miljoonaa vuotta sitten elänyt esimatelija Bunostegos akokanensis on tiettävästi ensimmäinen eläin, joka kirjaimellisesti otti jalat alleen. Muiden tuohon aikaan ja sitä ennen eläneiden nelijalkaisten raajat olivat vartalon sivulla, vähän niin kuin nykyisillä sisiliskoilla tai krokotiileilla. Jalkojen asennon takia nämä eläimet myös liikkuivat ikään kuin luikerellen.

Bunostegosin luita tutkinut ryhmä on löytänyt todisteita siitä, että tämän eläimen jalat sijaitsivat ruumiin alla, samaan tapaan kuin vaikkapa lehmillä tai virtahevoilla. Se on vanhin tunnettu eläinlaji, joka seisoi ja liikkui tällä tavalla.

Monilla myöhäisellä permikaudella eläneillä eläimillä oli seisovaan asentoon sopivat takaraajat, mutta Bunostegosista tekee ainutlaatuisen se, että myös etujalat ovat pystyasennolle ominaiset.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Eläimen olkanivel osoittaa maata kohden tavalla, joka estää olkaluuta kääntymästä sivulle. Kyynärnivelkin muistuttaa enemmän ihmisen saranamaisesti edestakaisin liikkuvaa kyynärpäätä kuin luikertelevaan tyyliin kävelevien eläinten paljon liikkuvampia kyynärniveliä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Päinvastoin kuin jalat vartalon sivuilla liikkuvilla eläimillä, kyynärluu on tällä esimatelijalla olkaluuta pidempi.

Itse asiassa eturaajojen muoto ei edes sallisi liikettä punnerrusmaisessa asennossa vartalon sivuilla, totesi luiden analyysia johtanut Morgan Turner Brownin yliopiston tiedotteessa.

Syy aikanaan hyvin omalaatuiseen asentoon voi löytyä Bunostegosin elinympäristöstä. Tämän suunnilleen lehmän kokoisen kasvissyöjän fossiileita on löydetty Nigerin tasavallan alueelta, joka myöhäisellä permikaudella oli hyvin kuivaa.

Kävely jalat vartalon alla on energiatehokkaampaa kuin sisiliskomainen liikehdintä raajat vartalon sivuilla. Ominaisuudesta on ollut etua, jos aterialta toiselle on joutunut siirtymään pitkiä matkoja.

Bunostegos akokanensis on fossiililöytöjen perusteella ensimmäinen tunnettu eläin, jolla kuvatunlainen raajojen asento on havaittu, mutta ei suinkaan viimeinen, jolle se kehittyi. Jalkojen päällä seisova asento on kehittynyt lajien historiassa useaan otteeseen niin matelijoiden kuin nisäkkäidenkin keskuudessa.

Bunostegos akokanensisin raajoja koskevan tutkimusartikkelin julkaisi Journal of Vertebrate Paleontology.

Sisältö jatkuu mainoksen alla