Itse tekemällä oppii koulussakin. Kuva: Trond H. Trosdahl
Itse tekemällä oppii koulussakin. Kuva: Trond H. Trosdahl

Ääneen lukiessa olet aktiivisempi kuin äänettä. Siksi asia painuu paremmin mieleen.

Yksi toimiva opiskelutekniikka ei sovellu kirjaston lukusaliin, jossa pitää ahertaa kaikessa hiljaisuudessa. Kyse on ääneen lukemisesta.

Ääneen luettu tieto jää paremmin mieleen kuin äänettömästi luettu, vahvistaa kanadalaisen Waterloon yliopiston tutkimus.

Tutkijat testasivat neljää eri opiskelumenetelmää. Kokeisiin osallistuneet opiskelijat opettelivat painamaan mieleen sanoja lukemalla ne äänettä tai ääneen, kuuntelemalla sanat nauhoitteelta itse luettuna tai toisen lukemana.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kun sanojen muistamista myöhemmin testattiin, eri menetelmät asettuivat selvään paremmuusjärjestykseen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kaikkein parhaiten opiskelijat muistivat sanoja, jos olivat itse lukeneet ne ääneen. Toiseksi eniten he muistivat sanoja, kun olivat kuunnelleet itse lukemaansa tallennetta.

Kolmanneksi paras menetelmä oli kuunnella toisen lukemia sanoja ja viimeiseksi jäi äänettä lukeminen.

Mistä nämä erot oikein kertovat? Kanadalaisten tutkijoiden mukaan heidän tuloksensa tukevat teoriaa, jonka mukaan muistamista edistää se, että tuottaa itse opeteltavan asian.

”Tutkimus vahvistaa, että muistamista ja oppimista hyödyttää aktiivinen toimiminen”, toinen tutkijoista, professori Colin MacLeod sanoo Waterloon yliopiston tiedotteessa.

Sanojen muistamiskokeissa on huomattu aiemminkin, että ääneen sanomisen lisäksi myös sanan käsin kirjoittaminen tai näppäileminen parantaa mieleen palauttamista. Piirtäminenkin toimii: eräässä tutkimuksessa sanan tarkoittaman asian, vaikkapa omenan, piirtäminen auttoi muistamaan sanan paremmin kuin sen kirjoittaminen.

Kun jollakin tapaa tuottaa itse muistettavan asian, se lisää asian erottuvuutta ja erottuvuus puolestaan lisää sen muistettavuutta. Erottuvuuden ansioista suhtaudumme tarkkaavaisemmin muistettavaan.

Ääneen lukemisessa muistettavan sanan erottuvuutta vahvistaa kolme eri seikkaa: sanan tuottaminen puhumalla, sen kuuleminen ja viittaus omaan itseen. Muistamista parantaa monien tutkimusten mukaan se, että asian liittää jollain tavalla itseensä.

Kun sanan kuulee itsensä lukemana tallenteelta, mukana on vain kaksi erottumista parantavaa osatekijää: kuuleminen ja viittaus itseen. Sitä vastoin toisen lukemana kuultu saan sisältää vain yhden erottuvuutta lisäävän seikan: kuulemisen. Äänettä lukemisessa ei ole sitäkään.

Eniten ääneen lukemisessa muistamista auttaa se, että teemme siinä jotain itse ja omalla äänellämme. Tätä omakohtaisuutta hyödynnämme, kun myöhemmin rupeamme kaivamaa muistista, mitä olimmekaan oppineet.

Tutkimuksen julkaisi Memory-tiedelehti.

Käyttäjä4499
Seuraa 
Viestejä5828

"Kaikkein parhaiten opiskelijat muistivat sanoja, jos olivat itse lukeneet ne ääneen. Toiseksi eniten he muistivat sanoja, kun olivat kuunnelleet itse lukemaansa tallennetta."

Tallenteelta kuuleminen siis kumoaa.

Hänen pyhyytensä
Seuraa 
Viestejä28239

Käyttäjä4499 kirjoitti:
Minusta tuntuu, että ääneen lukeminen voi itse asiassa jopa viedä energiaa oppimisesta. Ensinnäkin, se vaatii aktiivista uloshengittämistä - vähemmän happea aivoille. Toiseksi, ääneen lukeminen hidastaa tekstin käsittelyä - hitaus ei välttämättä edistä kokonaisvaltaista oppimista.

Kun lapsi kuuntelee lukemaansa, hän saattaa keskittyä epäolennaiseen (esim. oman äänen erilaisuus). Ehkä hyvä oppiminen näin edellyttäisi kuuntelua omaan tahtiin; tahti ei välttämättä ole sama kuin lukuhetkellä. Parin sekunnin tauko lauseiden kuulemisessa antaisi ehkä aikaa omaksua kuultua, ennen kuin uutta pukkaa.

Toisen lukemana eroa on tahdituksessa, painotuksessa...

Ehkä paras tapa oppia olisi lukea ensin äänettömästi itse, ja opettaa sitten muita? Tai tehdä jokaisesta kappaleesta pientä muistiinpanoa, esim. parilla sanalla tai piirretyillä merkeillä.  "Mind mapin" tekoa voitaisiin harjoitella enemmän. 

Me muistamme hermosolujen tallentamat asiat, joihin on linkittynyt hermosolu, joka on osallisena tiedonkäsittelyprosessia ja me kasvatamme hermoyhteyden hermosolusta toiseen hermosoluun jos nämä kaksi hermosolua aktivoituu samanaikaisesti. Tämän lisäksi, mitä voimakkaammin kaksi hermosolua saman aikaisesti aktivoituvat sitä useampia yhteyksiä kyseisten hermosolujen välille muodostuu. Eikä siinäkään vielä kaikki, vaan mitä useampi hermosolu aktivoituu samaan aikaan, sitä useamman aktivaatiokuivon päätteeksi kutsutaan samoja hermosoluja. Eli sitä useampi assosiaatio linkittyy muistettavaan asiaan, eli muistettava asia on näin helpompi palauttaa mieleen, eli opimme paremmin.

Miten tämä liittyy uutiseen, ja sinänsä ihan järkevään spekulaatioosi? No siten, että lukematta uutista, spekuloisin, että ääneen lukeminen aktivoi useampia hermosoluja, kuin äänettömästi lukien, joten lopulta muistijälki on voimakkaampi aivoja enemmän rasittamalla kuin niitä vähemmän rasittamalla.

Olen joskus lukenut, että oppiminen tehostuu jos kirjoittaa opittavan asian käsin kuin jos kirjoittaa sen näppäimistöllä, ja tässä yhteydessä otaksuttiin muistaakseni samaa, eli että käsin kirjoittamalla aktivoidaan aivoja tehokkaammin kuin näppäimistöä näpyttelemällä. Tosin en muista (pun intended) oliko kyseinen teksti, jonka luin spekulaatiota vai ihan tieteellinen havainto, mutta viesti oli siinäkin sama: mitä monipuolisemmin opittavan asian kanssa aivoja aktivoidaan, sitä vanvempi muistijälki asiasta aivoihin mahdollisesti jää.

Jos argumentista ei voi johtaa yleistä sääntöä, sillä ei ole sisältöä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla