Itse tekemällä oppii koulussakin. Kuva: Trond H. Trosdahl
Itse tekemällä oppii koulussakin. Kuva: Trond H. Trosdahl

Ääneen lukiessa olet aktiivisempi kuin äänettä. Siksi asia painuu paremmin mieleen.

Yksi toimiva opiskelutekniikka ei sovellu kirjaston lukusaliin, jossa pitää ahertaa kaikessa hiljaisuudessa. Kyse on ääneen lukemisesta.

Ääneen luettu tieto jää paremmin mieleen kuin äänettömästi luettu, vahvistaa kanadalaisen Waterloon yliopiston tutkimus.

Tutkijat testasivat neljää eri opiskelumenetelmää. Kokeisiin osallistuneet opiskelijat opettelivat painamaan mieleen sanoja lukemalla ne äänettä tai ääneen, kuuntelemalla sanat nauhoitteelta itse luettuna tai toisen lukemana.

Kun sanojen muistamista myöhemmin testattiin, eri menetelmät asettuivat selvään paremmuusjärjestykseen.

Kaikkein parhaiten opiskelijat muistivat sanoja, jos olivat itse lukeneet ne ääneen. Toiseksi eniten he muistivat sanoja, kun olivat kuunnelleet itse lukemaansa tallennetta.

Kolmanneksi paras menetelmä oli kuunnella toisen lukemia sanoja ja viimeiseksi jäi äänettä lukeminen.

Mistä nämä erot oikein kertovat? Kanadalaisten tutkijoiden mukaan heidän tuloksensa tukevat teoriaa, jonka mukaan muistamista edistää se, että tuottaa itse opeteltavan asian.

”Tutkimus vahvistaa, että muistamista ja oppimista hyödyttää aktiivinen toimiminen”, toinen tutkijoista, professori Colin MacLeod sanoo Waterloon yliopiston tiedotteessa.

Sanojen muistamiskokeissa on huomattu aiemminkin, että ääneen sanomisen lisäksi myös sanan käsin kirjoittaminen tai näppäileminen parantaa mieleen palauttamista. Piirtäminenkin toimii: eräässä tutkimuksessa sanan tarkoittaman asian, vaikkapa omenan, piirtäminen auttoi muistamaan sanan paremmin kuin sen kirjoittaminen.

Kun jollakin tapaa tuottaa itse muistettavan asian, se lisää asian erottuvuutta ja erottuvuus puolestaan lisää sen muistettavuutta. Erottuvuuden ansioista suhtaudumme tarkkaavaisemmin muistettavaan.

Ääneen lukemisessa muistettavan sanan erottuvuutta vahvistaa kolme eri seikkaa: sanan tuottaminen puhumalla, sen kuuleminen ja viittaus omaan itseen. Muistamista parantaa monien tutkimusten mukaan se, että asian liittää jollain tavalla itseensä.

Kun sanan kuulee itsensä lukemana tallenteelta, mukana on vain kaksi erottumista parantavaa osatekijää: kuuleminen ja viittaus itseen. Sitä vastoin toisen lukemana kuultu saan sisältää vain yhden erottuvuutta lisäävän seikan: kuulemisen. Äänettä lukemisessa ei ole sitäkään.

Eniten ääneen lukemisessa muistamista auttaa se, että teemme siinä jotain itse ja omalla äänellämme. Tätä omakohtaisuutta hyödynnämme, kun myöhemmin rupeamme kaivamaa muistista, mitä olimmekaan oppineet.

Tutkimuksen julkaisi Memory-tiedelehti.

-:)lauri
Seuraa 
Viestejä27228
Liittynyt13.5.2005

Lue ääneen, niin muistat paremmin

Käyttäjä4499 kirjoitti: Minusta tuntuu, että ääneen lukeminen voi itse asiassa jopa viedä energiaa oppimisesta. Ensinnäkin, se vaatii aktiivista uloshengittämistä - vähemmän happea aivoille. Toiseksi, ääneen lukeminen hidastaa tekstin käsittelyä - hitaus ei välttämättä edistä kokonaisvaltaista oppimista. Kun lapsi kuuntelee lukemaansa, hän saattaa keskittyä epäolennaiseen (esim. oman äänen erilaisuus). Ehkä hyvä oppiminen näin edellyttäisi kuuntelua omaan tahtiin; tahti ei välttämättä ole sama...
Lue kommentti

Riittoisampi keskustelukumppani.

Kolmen ja puolen kuukauden kuuri sisälsi pahoinvointilääkettä, hormoneja ja rintojen pumppausta.

Transsukupuolinen 30-vuotias nainen syötti puolisonsa synnyttämää vauvaa pelkästään omalla rintamaidollaan kuusi viikkoa.

Merkkitapauksesta raportoivat endokrinologit Tamar Riesman ja Zil Goldstein Transgender Health -lehdessä. He työskentelevät Mount Sinainin transsukupuolisen lääketieteen keskuksessa New Yorkissa.

Tämä on ensimmäinen kerta, kun lääketieteellisessä kirjallisuudessa kuvataan sitä, että sukupuolensa miehestä naiseksi vaihtanut on onnistunut imettämään. Tällaisesta on kyllä kiertänyt tarinoita internetissä, mutta niiden todenperäisyydestä ei ole varmuutta.

Nainen haki apua Riesmanilta ja Goldsteinilta, kun hänen hänen kumppaninsa oli yli viidennellä kuukaudella raskaana. Hän oli kiinnostunut rintaruokinnasta, vauvaa odottava puoliso ei.

Aiemmin potilas oli syönyt kuusi vuotta naiselliseksi muuttavia hormoneja, ja nämä hoidot olivat yhä meneillään. Mitään leikkauksia hänelle ei ollut tehty.

Maidon erittymiseen tähtäävä kuuri sisälsi kasvavia annoksia progesteronia ja estradiolia.

Tavallisesti synnyttäneiden naisten maidontuotantoa stimuloi aivolisäkkeen etulohkosta vapautuva hormoni nimeltä prolaktiini, mutta sitä ei ole saatavana synteettisenä valmisteena. Sen sijaan maitorauhasten herättämiseen kokeiltiin pahoinvointilääkettä nimeltä domperidoni.

On näet olemassa kertomuksia siitä, että tämä lääke vauhdittaisi maidontuotantoa. Yhdysvaltain Ruoka- ja lääkevirasto FDA on kuitenkin varoittanut, ettei sitä tulisi käyttää tuohon tarkoitukseen.

Samaan aikaan nainen käytti rintapumppua rintojen stimuloimiseen. Hoidon ansiosta hänelle kasvoivat lääketieteellisen määrittelyn mukaan normaaleilta naisen rinnoilta näyttävät rinnat.

Kuukaudessa niistä alkoi herua maitotippoja. Kolmen kuukauden kuurin jälkeen maitoa valui yhteensä 227 grammaa päivässä.

Kun vauva syntyi, nainen pystyi ruokkimaan vauvaa pelkästään rintamaidolla kuusi viikkoa. Sen ajan lääkäri varmisti, että pienokainen oli terve ja kehittyi normaalisti.

Tämän jälkeen vauva alkoi saada myös äidinmaidonvastiketta, koska rintamaito ei riittänyt. Nainen jatkaa imettämistä.

Se, että transnainen tuottaa maitoa, ei itse asiassa ole yllätys. Monet lääkärit ovat havainneet, että hormoniterapia johtaa rintojen kasvamiseen.

Ei ole mitään syytä, mikseivät tällaisten rintojen maitorauhaset toimisi kuten muillakin naisilla, sanoi transsukupuolisten hoitoon erikoistunut Joshua Safer Bostonin yliopistosta New Scientistille.

On epäselvää, missä määrin määrin lääke ja hormonit tukivat maidontuottoa.

”Pelkästään rintojen stimulaatio voisi riittää”, Safer totesi.

Jos hoito osoittautuu turvalliseksi ja tehokkaaksi, se voi auttaa myös naisia, joilla on vaikeuksia imetyksessä ja naisia, jotka adoptoivat vauvan.

Transnaisen rintamaitoa ei kuitenkaan ole tutkittu. Vielä ei tiedetä, onko sen koostumus sama kuin raskauden kokeneiden ja synnyttäneiden naisten maidon. Siitäkään ei ole aavistusta, miten uudella tavalla tuotettu maito vaikuttaa vauvaan pitkällä ajalla.

Siksi hoitoa ei vielä voi suositella kenellekään, vaikka se vaikuttaakin lupaavalta.

Puhdistusaineet, deodorantit, maalit ja muut haihtuvat kemikaalit lisäävät vaarallisia pienhiukkasia ja epäterveellistä alailmakehän otsonia.

Terveyttä vaarantaville ilmansaasteille on paljastunut yllättävä lähde: öljystä valmistetut kuluttajatuotteet saippuasta maaleihin.

Niistä haihtuvat yhdisteet lisäävät ulkoilmaan päästessään pienhiukkasten ja alailmakehän otsonin muodostusta jo yhtä paljon kuin autojen päästöt, paljasti Science-lehdessä julkaistu tutkimus.

Otsoni on hengitettynä epäterveellistä, ja ilman pienhiukkaset ovat teollisuusmaissa terveydelle kaikkein vahingollisin ympäristötekijä.

Pienhiukkaset kulkeutuvat hengitysilman mukana keuhkoihin ja pystyvät tunkeutumaan keuhkorakkuloihin, pienimmät jopa verenkiertoon. Ne aiheuttavat hengityselinsairauksia ja lisäävät esimerkiksi sydänkohtauksia ja aivoverenkierron häiriöitä.

Pienhiukkasten parhaiten tunnettu lähde on palaminen. Niitä tulee suoraan savupiipuista ja pakoputkista.

Lisäksi pienhiukkasia muodostuu ilmakehän kemiallisissa reaktioissa, joissa on mukana haihtuvia orgaanisia voc-yhdisteitä.

Voc-yhdisteitä haihtuu esimerkiksi sellaisista tuotteista kuin puhdistus- ja pesuaineista, printtereiden painomusteista, kosmetiikasta, maaleista, liimoista, pinnoitteista ja hyönteismyrkyistä. Niitä tulee ilmaan myös autojen pakokaasuista ja haihtuu bensiinistä.

Kuluttajatuotteiden merkitys saastelähteenä on yllättävän suuri siihen nähden, että 95 prosenttia öljyntuotannosta käytetään polttoaineisiin ja vain viisi prosenttia muihin tuotteisiin.

Muiden tuotteiden osuus on alkanut korostua sitä mukaa, kun liikenteen päästöt ovat merkittävästi vähentyneet.

”Autot ovat sata kertaa puhtaampia kuin 50 vuotta sitten”, sanoi tutkijaryhmän jäsen Jessica Gilman Yhdysvaltain meren- ja ilmakehän tutkimuslaitoksesta Noaasta Yhydsvaltain tiedeviikolla Austinissa.

Iso osa päästöistä tapahtuu sisätiloissa.

”Niillä voi olla merkittävä vaikutus, vaikka sitä ei ole aiemmin ymmärretty”, sanoi ryhmän toinen tutkija Christopher Cappa Californian yliopistosta Davisista.

Ilmiö näkyi sekä sisä- että ulkoilmasta tehdyissä mittauksissa, joita tutkijat tekivät Los Angelesissa.

Tutkijaryhmä yhdisti tutkimuksessaan teollisuuden tuotantotilastoja, yksityiskohtaista ilmakehän mittausdataa ja sisäilmatutkimuksia.

Tutkijat eivät vielä osanneet ottaa kantaa siihen, pitäisikö öljypohjaisten tuotteiden käyttöä tulosten perusteella vähentää ja mistä olisi paras luopua.

”Emme tiedä vielä. Olemme vasta tiedonhankinnan alkupisteessä”, sanoo Brian McDonald Coloradon yliopistosta Boulderista.

Helppoa haihtuvien kemikaalien hallinta ei ainakaan ole. Ne kuuluvat kehittyneissä maissa lähes jokaisen arkipäivään, ja niiden tehtävä on nimenomaan haihtua.

Puhdistusaineita ja deodorantteja ei ole tarkoitettu jäämään märäksi kelmuksi iholle tai pestävään pintaan.

”Yleensä hyvä pääsääntö on käyttää mahdollisimman vähän erilaisia kemikaaleja”, sanoi Cappa.