Kuva: Sami Kero, HS
Kuva: Sami Kero, HS

Lukio jäi kesken, koska tuleva tiedetoimittaja ei pitänyt koulusta

Suomen tiedetoimittajain liitto on valinnut vuoden 2015 tiedetoimittajaksi Jani Kaaron, 43. Hän on muun muassa Tiede-lehden ja Helsingin Sanomien pitkäaikainen avustaja.

Kaaron pohdiskelevat esseet Helsingin Sanomien tiedesivuilla kuuluvat lehden luetuimpaan aineistoon. Hs.fi-verkkosivuilla suosituimmat niistä keräävät liki 300 000 klikkausta ja leviävät sosiaalisessa mediassa kuin häkä. Suosittu on myös hänen Käsikopelolla-bloginsa Tieteen verkkosivulla.

Viime vuoden aikana Kaaro on haastanut lukijat ajattelemaan muun muassa sitä, ovatko addiktiot korvikkeita hengen köyhyydelle. Hän yhdistää kirjoituksissaan monen tieteenalan uusimpia tuloksia ja vanhaa tietoa sekä moraalisfilosofisia mietteitä.

Lisäksi hän on suomentanut kymmenkunta kirjaa, muun muassa Ernst Mayrin järkälemäisen Evoluution. Hän teki yhdessä kuvittaja Väinö Heinosen kanssa samannimisen tietokirjan lapsille ja nuorille, ja tämä Evoluutio voitti vuonna 2013 Valtion tiedonjulkistamispalkinnon sekä Lauri Jäntin säätiön palkinnon.

Kaarolla ei ole muodollista koulutusta; lukio jäi kesken, koska 16-vuotias ei pitänyt koulusta. Sen sijaan hän oli intohimoisen kiinnostunut luonnosta, etenkin hyönteisistä.

Vielä 1980-luvulla ötököiden harrastaja joutui tilaamaan kaukolainoina ruotsin- ja saksankielisiä hyönteiskirjoja määrityskaavoineen, jotta voisi tunnistaa löytämänsä lajit.

Jo nuorena Kaaro kirjoitti luonnosta tieteellisellä otteella, mutta arkaili oikeita tutkijoita. Kun yhdysvaltalainen paleontologi ja evoluutiobiologi Stephen Jay Gould vuonna 1999 vieraili Suomessa, Kaaro oli varannut tilaisuuden haastatella ihailemaansa tiedemiestä kahden kesken.

Ratkaisevalla hetkellä iski paniikki. Kaaro lymyili Helsingin yliopiston päärakennuksen pylväiden takana ja pakeni lopulta vessaan.

Sittemmin Kaaro ei ole pelännyt lähestyä tieteen huippuja. 2000-luvun alussa hän kehitti oman hypoteesinsa migreenin syystä ja lähetti sen Harvardin yliopiston professorille Nouchine Hadjikhanille. Tämä innostui tutkimaan asiaa, ja tuloksena syntyi Kaaron ja kolmen tutkijan yhdessä kirjoittama tieteellinen artikkeli NeuroReport-lehteen. Se on saavutus, johon tuskin moni maallikko on yltänyt.

Kun Helsingin Sanomat kertoi tästä, Kaarolle tulvi palautetta ja yhteydenottoja. Suomalaisia selvästi lämmitti se, että koulupudokas osoittautui niin välkyksi. Sankari itse pakeni huomiota sienimetsään.

Samoihin aikoihin hän keksi ratkaisun vanhaan mysteeriin: mikä mekanismi säätelee luiden lujuutta. Kaaro oli haastatellut luukadon tutkijaa Kalervo Väänästä ja tehnyt jutun luiden biologiasta.

Sattumalta hän kirjoitti hieman myöhemmin värekarvoista – ja oivalsi, että juuri niiden avullahan luut pitävät itsenä kompakteina. Myös Väänäsen mielestä idea oli mainio. Puolen vuoden kuluttua sitten ilmestyikin amerikkalaisen tutkijaryhmän artikkeli, jossa yhteys todistettiin.

Kaikkein mieluiten Kaaro paneutuisi aiheisiin perin pohjin. Mutta päätyökseen, hankkiakseen perheelleen elannon, hän suoltaa lyhyitä uutisia hirmuisella vauhdilla.

Hänellä onkin hyvä uutisnenä. Hän löytää internetin loppumattomasta virrasta juuri ne tiedeuutiset, jotka koskettavat suurta yleisöä. Silti hän neuvoo muita tekemään toisin: "Älä tee niin kuin minä, joka olen istunut kymmenen viime vuotta tietokoneen ääressä. Sulje läppäri ja astu ulos maailmaan. Toimittajan pitäisi olla todistajana paikan päällä, kulkea haastattelemassa ja puhua ihmisten kanssa."

"Sanon itseäni vapaaksi toimittajaksi, mutta olen kaikkea muuta kuin vapaa."

Tiedetoimittajat jakoivat myös kaksi tiedeviestintäpalkintoa.

Toisen sai tv-ohjelmaa Hyvät ja huonot uutiset tekevä tiimi. "Missiomme on taikauskon vähentäminen maailmasta, mutta ei saarnaamalla", kertoo ryhmän vetäjä Henkka Hyppönen.

Toinen palkituista oli Ylen radiotoimittaja Sisko Loikkanen. Hänellä on diplomi-insinöörin koulutus ja laaja asiantuntemus useilta tieteenaloilta.
"Pitää olla koko ajan niin hyvin selvillä vaikeistakin asioista, että voi tehdä oikeita kysymyksiä", Loikkanen sanoo.

Raspu
Seuraa 
Viestejä13878
Liittynyt12.7.2010

Lukijoiden suosikki Jani Kaaro valittiin vuoden tiedetoimittajaksi

Onnittelut minunkin puolestani Kaarolle. Taustojen puolesta olet oiva esimerkki ihmisestä joka saa asioita aikaan kun on halu tehdä niitä. Enakkoluulojen kahleet ei kahlitse kaikkia ja muodollinen pätevyys saattaa joskus olla rasite.
Lue kommentti

You have to die few times before you really can live.
- Charles Bukowski