Kuva: Sami Kero, HS
Kuva: Sami Kero, HS

Lukio jäi kesken, koska tuleva tiedetoimittaja ei pitänyt koulusta

Suomen tiedetoimittajain liitto on valinnut vuoden 2015 tiedetoimittajaksi Jani Kaaron, 43. Hän on muun muassa Tiede-lehden ja Helsingin Sanomien pitkäaikainen avustaja.

Kaaron pohdiskelevat esseet Helsingin Sanomien tiedesivuilla kuuluvat lehden luetuimpaan aineistoon. Hs.fi-verkkosivuilla suosituimmat niistä keräävät liki 300 000 klikkausta ja leviävät sosiaalisessa mediassa kuin häkä. Suosittu on myös hänen Käsikopelolla-bloginsa Tieteen verkkosivulla.

Viime vuoden aikana Kaaro on haastanut lukijat ajattelemaan muun muassa sitä, ovatko addiktiot korvikkeita hengen köyhyydelle. Hän yhdistää kirjoituksissaan monen tieteenalan uusimpia tuloksia ja vanhaa tietoa sekä moraalisfilosofisia mietteitä.

Lisäksi hän on suomentanut kymmenkunta kirjaa, muun muassa Ernst Mayrin järkälemäisen Evoluution. Hän teki yhdessä kuvittaja Väinö Heinosen kanssa samannimisen tietokirjan lapsille ja nuorille, ja tämä Evoluutio voitti vuonna 2013 Valtion tiedonjulkistamispalkinnon sekä Lauri Jäntin säätiön palkinnon.

Kaarolla ei ole muodollista koulutusta; lukio jäi kesken, koska 16-vuotias ei pitänyt koulusta. Sen sijaan hän oli intohimoisen kiinnostunut luonnosta, etenkin hyönteisistä.

Vielä 1980-luvulla ötököiden harrastaja joutui tilaamaan kaukolainoina ruotsin- ja saksankielisiä hyönteiskirjoja määrityskaavoineen, jotta voisi tunnistaa löytämänsä lajit.

Jo nuorena Kaaro kirjoitti luonnosta tieteellisellä otteella, mutta arkaili oikeita tutkijoita. Kun yhdysvaltalainen paleontologi ja evoluutiobiologi Stephen Jay Gould vuonna 1999 vieraili Suomessa, Kaaro oli varannut tilaisuuden haastatella ihailemaansa tiedemiestä kahden kesken.

Ratkaisevalla hetkellä iski paniikki. Kaaro lymyili Helsingin yliopiston päärakennuksen pylväiden takana ja pakeni lopulta vessaan.

Sittemmin Kaaro ei ole pelännyt lähestyä tieteen huippuja. 2000-luvun alussa hän kehitti oman hypoteesinsa migreenin syystä ja lähetti sen Harvardin yliopiston professorille Nouchine Hadjikhanille. Tämä innostui tutkimaan asiaa, ja tuloksena syntyi Kaaron ja kolmen tutkijan yhdessä kirjoittama tieteellinen artikkeli NeuroReport-lehteen. Se on saavutus, johon tuskin moni maallikko on yltänyt.

Kun Helsingin Sanomat kertoi tästä, Kaarolle tulvi palautetta ja yhteydenottoja. Suomalaisia selvästi lämmitti se, että koulupudokas osoittautui niin välkyksi. Sankari itse pakeni huomiota sienimetsään.

Samoihin aikoihin hän keksi ratkaisun vanhaan mysteeriin: mikä mekanismi säätelee luiden lujuutta. Kaaro oli haastatellut luukadon tutkijaa Kalervo Väänästä ja tehnyt jutun luiden biologiasta.

Sattumalta hän kirjoitti hieman myöhemmin värekarvoista – ja oivalsi, että juuri niiden avullahan luut pitävät itsenä kompakteina. Myös Väänäsen mielestä idea oli mainio. Puolen vuoden kuluttua sitten ilmestyikin amerikkalaisen tutkijaryhmän artikkeli, jossa yhteys todistettiin.

Kaikkein mieluiten Kaaro paneutuisi aiheisiin perin pohjin. Mutta päätyökseen, hankkiakseen perheelleen elannon, hän suoltaa lyhyitä uutisia hirmuisella vauhdilla.

Hänellä onkin hyvä uutisnenä. Hän löytää internetin loppumattomasta virrasta juuri ne tiedeuutiset, jotka koskettavat suurta yleisöä. Silti hän neuvoo muita tekemään toisin: "Älä tee niin kuin minä, joka olen istunut kymmenen viime vuotta tietokoneen ääressä. Sulje läppäri ja astu ulos maailmaan. Toimittajan pitäisi olla todistajana paikan päällä, kulkea haastattelemassa ja puhua ihmisten kanssa."

"Sanon itseäni vapaaksi toimittajaksi, mutta olen kaikkea muuta kuin vapaa."

Tiedetoimittajat jakoivat myös kaksi tiedeviestintäpalkintoa.

Toisen sai tv-ohjelmaa Hyvät ja huonot uutiset tekevä tiimi. "Missiomme on taikauskon vähentäminen maailmasta, mutta ei saarnaamalla", kertoo ryhmän vetäjä Henkka Hyppönen.

Toinen palkituista oli Ylen radiotoimittaja Sisko Loikkanen. Hänellä on diplomi-insinöörin koulutus ja laaja asiantuntemus useilta tieteenaloilta.
"Pitää olla koko ajan niin hyvin selvillä vaikeistakin asioista, että voi tehdä oikeita kysymyksiä", Loikkanen sanoo.

Raspu
Seuraa 
Viestejä13690
Liittynyt12.7.2010

Lukijoiden suosikki Jani Kaaro valittiin vuoden tiedetoimittajaksi

Onnittelut minunkin puolestani Kaarolle. Taustojen puolesta olet oiva esimerkki ihmisestä joka saa asioita aikaan kun on halu tehdä niitä. Enakkoluulojen kahleet ei kahlitse kaikkia ja muodollinen pätevyys saattaa joskus olla rasite.
Lue kommentti

You have to die few times before you really can live.
- Charles Bukowski

Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa

Eniten silti luettiin uutista Pääsiäissaaren patsaiden kivihatuista.  

1. Pääsiäissaaren kivihattujen arvoitus ratkesi

Muinaiset pääsiäissaarelaiset hyödynsivät fysiikkaa nokkelasti.

2. Suomalaisten yleisin veriryhmä altistaa ärjylle ripulille

Tietty kolibakteeri tarttuu suoliston seinämään herkemmin, jos henkilö kuuluu A-veriryhmään.

3. Hivin siedon salaisuus alkaa paljastua

Prosentin murto-osalla hiv-tartunnan saaneista on poikkeuksellisia tappajasoluja, jotka ilmeisesti vangitsevat sairastuneet solut imukudokseen.

4. Afrikan vanhimmat apinanleipäpuut kuolevat oudosti

Kolmestatoista vanhimmasta yhdeksän on kuollut täysin tai osittain viime vuosikymmenen aikana.

5. Alzheimer voi vaeltaa kuin syöpä

Tautiproteiinia valmistuu elimistössä muuallakin kuin aivoissa.

6. Kivikauden heimosodat niittivät valtaosan miehistä

Tappamisen jäljet näkyvät yhä geeneissämme, osoittaa Stanfordin yliopiston uusi tutkimus.

7. Ihminen haistaa toisen pelon

Hammaslääkäriopiskelijat tekivät enemmän virheitä, kun he harjoittelivat operaatioita nukella, jolle oli puettu ahdistuneen ihmisen aiemmin käyttämä paita.

8. Suurtutkimus laittoi huumeet vaarallisuusjärjestykseen

Huumeista ”taikasienet” vievät käyttäjiä vähiten sairaalaan, kertoo maailmanlaajuinen kyselytutkimus.

9. Silmälasit saattavat todella kieliä älystä

Älykkyyteen vaikuttavat geenit ovat yhteydessä myös huonompaan näkökykyyn.

10. Hirviömäinen musta aukko kasvaa ennätysvauhdilla

Musta aukko nielee Auringon verran massaa kahdessa päivässä.

Tiede-lehden päivittäiset tiedeuutiset jäävät kesätauolle ja palaavat 1. elokuuta.

Ilmaviljely vauhditti siemenperunoiden tuotantoa.

Uusi suomalainen varhaisperuna Jussi tuli markkinoille kolme vuotta sitten. Lajike osoittautui niin suosituksi, että siemenperunat ovat kahtena keväänä loppuneet kesken. Vasta täksi kaudeksi sitä oli ammattiviljelijöille riittävästi, 500 tonnia.

Suuri kysyntä yllätti kaikki.

Jussin siemeniä alettiin kasvattaa Suomen siemenperunakeskuksessa myös aeroponisesti, ilman multaa, koska niitä piti saada viljelijöille paljon ja nopeasti. Perinnäisellä tavalla olisi saatu riittävä määrä siemenperunoita viidessä vuodessa, mutta uusi ilmaviljelymenetelmä nopeutti tuotantoa.

Aeroponisten perunoiden varret varttuvat luonnonvalossa tai ledien loisteessa kaapin päällä, juuret ja maavarret taas venyvät kaapin sisällä pimeässä. Juuristoon ja mukulavyöhykkeelle vain ruiskutetaan ajoittain ravinnesumua.

Jos mukulat poimitaan 30–35-millisinä, kasvi innostuu tekemään niitä jatkuvasti lisää. Kasvi ei ymmärrä vanheta vaan kasvaa ja kasvaa. 

Keskimäärin menetelmä kymmenkertaistaa sadon. Jos turpeessa kehittyy vaikka kolme mukulaa, aeroponisesti niitä syntyy vähintään 30.

Työläs jalostaa

Ajatus uudesta suomalaista perunalajikkeesta syntyi toistakymmentä vuotta sitten. Tavoitteena oli kehittää kaunis, maukas, satoisa ja aikaisen kevään kylmässä maassa selviävä peruna. Sen piti myös kestää tauteja ja soveltua Suomen lyhyeen kasvukauteen ja runsaaseen valoon.

Helpommin sanottu kuin tehty. Perunan perimä sisältää neljä versiota jokaisesta geenistä, kun esimerkiksi ihmisellä niitä on kaksi. Tämän vuoksi kahden perunalajikkeen risteyttäminen tuottaa tuhansia erilaisia vaihtoehtoja. Jotta kaikki halutut ominaisuudet saadaan samaan kasviin, tarvitaan runsaasti jälkeläisiä, joista karsia.

Vuosien jalostustyö tuotti Jussin. Muutamassa vuodessa se on kahmaissut kolmasosan varhaisperunan 800 viljelyalasta. Kahdella muulla kolmanneksella kasvaa Timoa ja saksalaista Solistia. 

Missään muualla kuin Suomessa ja Ruotsissa ei kuitenkaan ymmärretä varhaisperunan arvoa. Jussi sai nimensäkin siitä, että sitä on tarkoitus syödä juhannuksena.

 

Lue lisää

Kesäkuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa tiedetoimittaja Arja Kivipelto kertoo, miten uuden perunalajikkeen kehitys ideasta lautasille eteni. Hän kertoo myös, mistä peruna on peräisin – ja miten ja miksi se valloitti maailman.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä