Lääke auttoi, vaikka purkissakin luki: lumetta. Kuva: Pekka Elomaa
Lääke auttoi, vaikka purkissakin luki: lumetta. Kuva: Pekka Elomaa

Hoitorituaalit saavat potilaan voimaan paremmin, tutkijat arvelevat.

Krooninen selkäsärky helpotti tutkimuksessa lumelääkkeellä, vaikka potilaille kerrottiin purkin sisältävän pelkkiä leikkipillereitä. Lääkkeen ottaminen on rituaali, joka todennäköisesti aktivoi oireita säätelevät aivoalueet, tutkijat arvelevat.

Lumehoidolla on kokeissa parannettu muun muassa polvisärkyä, Parkinsonin taudin oireita ja vatsakipuja. Nimensä mukaisesti lumehoidossa potilaalle ei anneta mitään lääkeainetta eikä tehdä toimenpidettä, joka korjaisi sairauden tai vaurion syyn.

Pitkään oletettiin, että lume tepsii vain, jos potilas luulee saavansa oikeaa lääkettä ja uskoo sen tehoon. Jonkin aikaa sitten on huomattu, että lume voi hoitaa ilman petkutustakin.

Nyt näyttöä lumeen voimasta saatiin lisää: se helpotti krooniseksi äitynyttä selkäkipua.

Lumekivunlievitystä tutki professori Ted Kaptchuk Harvardin yliopistosta yhdessä portugalilaisen Ispa-tutkimuskeskuksen psykologien kanssa.

Tutkimusryhmään kuului 97 kroonista alaselkäsärkyä potevaa henkilöä. Heille pidettiin luento lumevaikutuksesta, ja sen jälkeen ryhmä jaettiin kahtia. Toiset jatkoivat elämäänsä entiseen tapaan ja söivät tulehduskipulääkkeitä. Toisille annettiin lisäksi lääkettä, jonka kerrottiin olevan lumetta. Purkissakin luki ”sisältää plasebopillereitä”.

Mitään muuta kumpikaan ryhmä ei saanut elintavoissaan tai lääkityksessään muuttaa.

Kolmen viikon kuluttua lumelääkettä kahdesti päivässä syöneiden selkäsärky oli helpottanut enemmän kuin verrokkien.

Lumeryhmäläisten selkä kipuili 30 prosenttia aiempaa vähemmän, ja pahimmat kipupiikit olivat taittuneet saman verran. Verrokeilla vastaavat luvut olivat 9 ja 16 prosenttia.

Toimintakykyä lamaava selkäkipu helpottui leikkipillereitä syövien ryhmässä 29 prosentilla. Verrokkiryhmässä ei tapahtunut juuri muutosta.

”Pillerin ottaminen lääkärin hoidossa – vaikka tietäisikin, että saa leikkilääkettä – on rituaali, joka vaikuttaa. Todennäköisesti se aktivoi aivoalueet, jotka säätelevät oireita”, Kaptchuk sanoo tutkimustiedotteessa.

”Elimistömme reagoi hoitamiseen: vuorovaikutukseen lääkärin tai hoitajan kanssa, lääkkeiden ottamiseen, kaikkiin terveydenhoidon rituaaleihin ja symboleihin”, Kaptchuk selittää.

”Tutkimuksemme vahvistaa, että lumevaikutuksen voi saada aikaan ilman huijaamistakin, mutta ilman hyvää hoitosuhdetta ne tuskin toimivat”, lisää tutkijaryhmään lukeutunut Claudia Carvalho Ispasta.

”Lumehoidolla ei voi kutistaa kasvainta eikä rassata auki tukkiutunutta valtimoa”, Kaptchuk varoittaa. ”Se ei ole mikään kaikkivoipainen parannuskeino. Mutta sillä voi saada ihmiset voimaan paremmin.”

Tutkimuksen julkaisi Pain.

Planeetta imee 99 prosenttia siihen osuvasta valosta.

Tähtitieteilijät ovat löytäneet planeetan, joka on kuin itse pimeys. Kaukana Leijonan tähdistössä omaa tähteään kiertävä Jupiterin kokoinen Wasp-104b imee jopa 99 prosenttia siihen osuvasta valosta.

Tutkijat kirjoittavat arXiv-esijulkaisupalveluun ladatussa artikkelissaan, että Wasp-104b on ”mustempi kuin hiili”.

Wasp-104b on Jupiterin massainen kaasujättiläinen. Se kiertää emotähteään erittäin lähellä, lähempänä kuin Merkurius kiertää meidän Aurinkoamme. Planeetta tekee täyden kierroksen tähtensä ympäri alle kahdessa vuorokaudessa.

Tällaista tähden lähellä kiertävää kaasuplaneettaa kutsutaan kuumaksi jupiteriksi. Tähden säteily lämmittää planeettaa jopa tuhansiin asteisiin, mikä estää muun muassa pilvien muodostumisen planeetan päiväpuolelle.

Wasp-104b on lisäksi vuorovesilukittunut tähteensä, eli aina sama puoli planeetasta on tähteen päin. Toisella puolella vallitsee ikuinen yö.

Äärimmäisen musta väri johtuu siitä, että valoa heijastavia pilviä ei pääse muodostumaan. Sen sijaan planeetan kaasukehässä on kaliumia ja natriumia, jotka imevät valoa.

Tummuus ei estä meitä havaitsemasta planeettaa. Tämäkin planeetta löydettiin tarkastelemalla varjoa, joka muodostuu kun planeetta kulkee meistä katsoen tähtensä editse.

”Tähän asti tunnetuista mustista planeetoista sanoisin, että tämä menee top viiteen. Ehkä top kolmoseen”, pohtii tutkimusta johtanut astrofyysikko, tohtoriopiskelija Teo Mocnik englantilaisesta Keelen yliopistosta New Scientist -lehdessä.

Wasp-104b ei ole siis ainoa laatuaan. Tällaisia pikimustia planeettoja tunnetaan muutama muukin. Tummin kaikista on vuonna 2011 löydetty TrES-2b, joka heijastaa vain 0,1 prosenttia siihen osuvasta valosta. Sen kaasukehässä on muun muassa titaanioksidia valoa imemässä.

Toinen kiintoisa musta jättiläinen on Hat-p-7b. Sen yöpuolella sataa rubiineja ja safiireita, kun planeetan kaasukehässä oleva alumiinioksidi tiivistyy mineraalikiteiksi eli korundeiksi.

Vaikka nämä planeetat heijastavat äärimmäisen vähän valoa, on hieman harhaanjohtavaa verrata niitä hiileen, huomauttaa astrofysiikan professori Adam Burrows Princetonin yliopistosta. Ne eivät näyttäydy aivan pikimustina, vaan mitä luultavimmin Wasp-104b on hyvin tumman purppuran värinen. TrES-2b puolestaan on niin kuuma, että se hohtaa heikosti punaisena, kuin kekäle.

Planeetat löydettiin Kepler-avaruusteleskoopin avulla. Aurinkoa kiertävä Kepler-teleskooppi on tähän mennessä havainnut jo yli 2300 planeettaa muiden tähtien ympäriltä.

Kivikautisessa naudankallossa on reikä, jonka kuva näyttää sen sekä otsaluun ulko- että sisäpuolelta. Janan pituus vastaa kymmentä senttimetriä. Kuva: Fernando Ramirez Rozzi
Kivikautisessa naudankallossa on reikä, jonka kuva näyttää sen sekä otsaluun ulko- että sisäpuolelta. Janan pituus vastaa kymmentä senttimetriä. Kuva: Fernando Ramirez Rozzi

Länsi-Ranskasta löydetyssä yli 5 000 vuotta vanhassa lehmän kallossa oleva reikä on mitä todennäköisimmin porattu tarkoituksella.

Kallonporaus on ikivanha toimenpide. Esimerkiksi migreenin ja epilepsian uskottiin aiheutuvan pään sisällä mekastavista pahoista hengistä, ja kun kalloon porattiin tai raaputettiin reikä, nämä pirut pääsivät liihottelemaan matkoihinsa.

Arkeologinen todistusaineisto osoittaa, että ihmiset porasivat reikiä toistensa päihin jo yli 8 000 vuotta sitten. Toimenpiteestä jopa selvittiin hengissä jo kivikaudella.

Useassa vanhassa kallossa näkyy, että porausreikä on luutunut umpeen. Potilas on siis elänyt ainakin jonkin aikaa toimenpiteen jälkeen.

Nyt Ranskasta löydetty yli 5 000 vuotta vanha lehmän kallo viittaa siihen, että ihmiset ovat kenties harjoitelleet operaatiota eläimillä. Lehmän kallossa on ammottava reikä, jonka ympärillä on selvästi samanlaisia raapimisjälkiä kuin porauksen läpikäyneiden ihmisten päässä.

Atlantin rannalla Länsi-Ranskassa on muinoin ollut kivikautista asutusta, ja lehmän kallo kaivettiin siellä esille jo 1970–1980-luvun kaivauksissa.

Reiän ajateltiin tuolloin syntyneen kamppailussa toisen eläimen kanssa. Kenties toinen sarvipää oli puhkaissut lehmäparan kallon.

Kallon alun perin löytänyt tutkija pyysi kuitenkin muutama vuosi sitten kahta tutkijaa vilkaisemaan reikää lähemmin.

”Näimme hyvin nopeasti, että reikä on syntynyt kallonporauksesta. Se ei ole sarven jälki”, kertoo tutkija Fernando Ramirez Rozzi LiveScience-verkkolehdelle.

Totuus paljastui viimeistään elektronimikroskoopin alla, kun tutkijat näkivät kivityökalujen aiheuttamat raapimisjäljet reiän ympärillä.

Muinaiset ihmiset ovat siis ehkä harjoitelleet kallonporausta lehmällä. Tai kenties lehmäparka on kärsinyt jostain sairaudesta, jota on yritetty parantaa poraamalla sen päähän reikä.

Ei tiedetä, oliko lehmä elossa, kun reikä tehtiin. Joka tapauksessa se ei ole elänyt kovin pitkään operaation jälkeen, sillä reikä ei ole luutunut lainkaan.

Tutkijat pohtivat myös, olisiko reikä tehty osana jotain rituaalia. Heidän mielestään on kuitenkin todennäköisintä, että lehmä on toiminut aloittelevan kallonporaajan harjoituspotilaana ennen kuin vaarallista tekniikkaa on lähdetty soveltamaan ihmiseen.

Ranskasta on aiemmin löytynyt myös villisian kallo, jossa on samankaltainen reikä.

Tutkimuksen julkaisi Scientific Reports.