Kongon ja Ruandan rajalla sijaitsevassa Kivujärvessä on niin paljon metaania, että se riittäisi tyydyttämään Ruandan energiantarpeet nykytasolla sadoiksi vuosiksi New Sc...

Kongon ja Ruandan rajalla sijaitsevassa Kivujärvessä on niin paljon metaania, että se riittäisi tyydyttämään Ruandan energiantarpeet nykytasolla sadoiksi vuosiksi New Scientist -lehti kertoo. Metaanin hyödyntäminen myös vähentäisi Ruandan metsien hakkaamista polttopuuksi.

Veteen on liuennut Kivujärven syvyyksissä rikkivetyä, metaania ja hiilidioksidia. Metaani on peräisin järven bakteeritoiminnasta. Rikkivety ja hiilidioksidi sen sijaan ovat lähtöisin maaperän tulivuoritoiminnasta.

Ranskalaisen Michel Halbwachsin laatiman suunnitelman mukaan järven vettä pumpattaisiin yli 300 metrin syvyydestä. Kun vesi nousee ylemmäksi, sen paine laskee. Veteen liuennut metaani vapautuu paineen aletessa kaasuna ja otetaan talteen, minkä jälkeen sitä voidaan käyttää maakaasun tapaan. Vettä nostetaan vain niin korkealle, etteivät rikkivety ja hiilidioksidi vielä ala irrota kuplina. Näin ne pysyvät edelleen vedessä ja painuvat sen mukana takaisin syvyyksiin.



Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla