Kuvan nappasi New Horizons -luotaimen kamera Lorri tiistaina 1. tammikuuta aamuseitsemältä Suomen aikaan. Kuva on otettu noin 28 000 kilometrin päästä. Luotain matkasi tästä vielä puoli tuntia lähemmäs kohdetta. Kuva: Nasa
Kuvan nappasi New Horizons -luotaimen kamera Lorri tiistaina 1. tammikuuta aamuseitsemältä Suomen aikaan. Kuva on otettu noin 28 000 kilometrin päästä. Luotain matkasi tästä vielä puoli tuntia lähemmäs kohdetta. Kuva: Nasa

New Horizonsin uudet kuvat on otettu 28 000 kilometrin päästä.

Se näyttää punertavalta lumiukolta. Pituutta sillä on 33 kilometriä.

Yhdysvaltain avaruushallinto Nasa julkaisi keskiviikkona yöllä Suomen aikaa uusia ja tarkempia kuvia Ultima Thulesta, joka on jäinen kohde jäisellä Kuiperin vyöhykkeellä. Matkaa sinne on 4,6 miljardia kilometriä.

Nasan luotain New Horizons lensi Kuiperin vyöhykkeelle kolme vuoden ajan sen jälkeen, kun se ensiksi kuvasi läheltä kääpiöplaneetta Plutoa heinäkuussa 2015.

Ultima Thule on ensimmäinen kohde, jota on kuvattu Kuiperin vyöhykkeellä. Se on myös etäisin kohde, jota on koskaan kuvattu läheltä.

Nasan nyt julkistamat kuvat on otettu 28 000 kilometrin päästä Ultima Thulen pinnasta. Kuvia tulee näin kaukaa harvakseltaan, sillä New Horizonsin radiolähettimen kanava on kapea.


Ultima Thulen kuvista yhdisteltiin myös värikuva. Kuvat on otettu noin 137 000 kilometrin päästä. Kuva: Nasa

Se lisää jännitystä. Nyt Maassa tiedetään jo, että New Horizonsin Lorri-kamera pystyi lähes mahdottomalta tuntuvaan temppuun. Se otti kuvia suhteellisen pienestä avaruuden kohteesta, joka on hyvin kaukana maapallosta. Vaikeutta lisäsi vielä se, että luotain kiisi Ultima Thulen ohi yli 14 kilometriä sekunnissa.

Kuvien perusteella Ultima koostuu kahdesta suunnilleen pallomaisesta lohkosta. Ne ovat toisissaan kiinni tiukemmin kuin tutkijat vielä alkuviikosta olettivat. Silloin luultiin, että ”lumiukolla” olisi ohut kaula, kertoo verkkosivu Space.com.

”Jos se jotain on, se on lumiukko”, sanoi New Horizons -lennon johtava tutkija Alan Stern SouthWestin tutkimuslaitoksessa Boulderissa Coloradossa.

Alempi pallo on nyt ristitty Ultimaksi ja ylempi Thuleksi. Molemmat ovat punertavia.

Ultima ja Thule olivat joskus kaksi erillistä kiveä aurinkokunnassamme. Ne yhdistyivät toisiinsa joskus yli 4,5 miljardia vuotta sitten, kun aurinkokuntamme alkoi muodostua.

Kyse ei varmankaan ollut kivien törmäyksestä. Tutkijat arvioivat jäljistä, että kivet liittyivät yhteen rauhallisesti, suunnilleen kävelynopeudella. Näin arvioi Nasan tiedotustilaisuudessa geologi Jeff Moore. Hän on Nasan Amesin tutkimuskeskuksessa ja myös New Horizons-luotaimen geologian ja geofysiikan ryhmän johtaja.

”Kuvissa näemme ehkä kaikkien vanhimman kohteen, mitä mikään avaruusalus on koskaan kuvannut”, Moore muistutti.

Aurinkokuntamme planeetat syntyivät periaatteessa alkujaan juuri näin. Kivenmurikat, pienet ja isot ohjautuivat yhteen painovoiman vetäminä. Gravitaatio veti isompia ja isompia kappaleita yhteen.

Ultima Thule ei ole miljardien vuosien aikana kasvanut. Se jäi syrjään Kuiperin vyöhykkeelle nähtävästi ikiajoiksi.

Jotkut tähtitieteilijät kutsuvatkin Kuiperin vyöhykettä aurinkokuntamme ullakoksi. Siellä on tuhansia ja taas tuhansia vastaavia kappaleita kuin Ultima Thule, joka tunnettiin aluksi nimellä 2014 MU69. Nimensä se sai vasta keväällä 2018 Nasan julistaman nimikilpailun jälkeen.

Kuvia tulee piakkoin lisää. Tutkijat olettavat, että ne ovat paljon tarkempia. Nasan mukaan New Horizons pääsi lähimmillään vain noin 2 200 kilometrin päähän Ultima Thulesta.