Taiteilijan näkemys luotain Osiris-Rexistä asteroidi Bennun yllä. Kuva: Nasa
Taiteilijan näkemys luotain Osiris-Rexistä asteroidi Bennun yllä. Kuva: Nasa

On pieni mahdollisuus, että kyseinen asteroidi iskeytyy Maahan 2100-luvulla.

Asteroidi Bennu on läpimitaltaan yli 500 metrin kokoinen asteroidi. Se tulee Maan lähelle kuuden vuoden välein. Pian Bennu saa meiltä vieraan.

Osiris–Rex-luotain lähti kantorakentin mukana Floridasta avaruuteen varhain perjantaina Suomen aikaa. Jos kaikki menee suunnitellusti, parin tonnin painoinen Osiris–Rex saapuu Bennulle elokuussa 2018.

Luotain tutkii ja kuvaa asteroidia ensiksi noin 500 päivää. Sitten se laskeutuu kohti pintaa, viipyy sen tuntumassa hetken ja nappaa robottikäsivarren avulla näytteen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Toiveissa on vähintään 60 grammaa asteroidin pinnan aineksia. Sitten luotain palaa hiljalleen Maan lähelle. Koko matka vie seitsemän vuotta. Lähellä Maata luotain pudottaa näytteen laskuvarjolla Utahin autiomaahan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan tutkijat valitsivat Bennun kohteeksi tuhansien lähiasteroidien joukosta.

”Bennun koko, ikä, sen hiilipitoinen koostumus ja sen sopiva kiertorata Maan lähellä tekivät siitä helpon ja kiehtovan kohteen”, sanoi Osiris–Rex-ohjelman tutkija Christina Richey lehdistötilaisuudessa verkkosivusto Space.comin mukaan.

Bennu kiertää yhden kierroksen Auringon ympäri 1,2 vuodessa ja tulee Maan lähelle kuuden vuoden välein. Asteroidin kiertoradan taso poikkeaa vain kuusi astetta maapallon radan tasosta.

Bennu löytyi vuonna 1999. Sen koko on noin 560 metriä leveimmästä kohdastaan, paljastavat tutkakuvat.

Olot ovat pysyneet asteroidilla samanlaisina ainakin 4,5 miljardia vuotta, eli näytteet saadaan ajalta, jolloin koko aurinkokunta oli muodostumassa.

Bennun tummuus viittaa siihen, että sen pinnalla on paljon hiiltä ja toivottavasti orgaanisia yhdisteitä. Se voisi auttaa elämän alkuperän selvittämisessä, sillä kaikessa elävässä maapallolla on paljon hiiliyhdisteitä.

Näytteestä saa ehkä tietoa siitä, kuinka aurinkokunta syntyi. Mahdollisesti Bennulta löytyy aminohappoja. Ne ovat elämän ja solujen proteiinien rakennuspalikoita, joita tiedetään syntyneen myös avaruudessa.

Tutkijat toivovat, että näytteessä olisi myös vesimolekyylejä. Ne voisivat kertoa, tuliko maapallon valtamerien vesi asterodeilta, jotka muinoin iskeytyivät Maahan.

Näyte pinnasta otetaan heinäkuussa 2020 laitteella, joka muistuttaa hieman auton ilmansuodatinta.

Näyte otetaan tavalla, jossa lennonjohdon ei tarvitse ankkuroitua asteroidille, jolla on heikko painovoima. Näytettä otettaessa vain robottikäsivarren pää koskettaa heikosti pintaa.

Käsivarren pää ampuu pintaan typpeä. Se nostattaa Bennun pinnalle pölyä ja pieniä kiviä muutaman sekunnin ajaksi. Tavoite on koota pölystä ja kivistä yli 60 grammaa asteroidin aineksia. Jos kaikki menee hyvin, näytteitä voi kertyä pari kiloa.

Osiris–Rexissä on tarpeeksi typpeä, joten se voi yrittää noutaa kolmekin kertaa asteroidin aineksia.

Bennu kulkee hyvin läheltä Maata vuonna 2035. Silloin se tulee lähemmas maapalloa kuin Kuu on nyt, eli alle 380  000 kilometrin päähän.

Näin lähellä maapallon massa antaa Bennun radalle uutta potkua, eivätkä tähtitieteilijät voi sen jälkeen enää tarkasti ennustaa asteroidin rataa. On kuitenkin laskettu, että on yksi mahdollisuus 2 700:stä, että Bennu iskeytyisi Maahan joskus vuosina 2175–2196.

Jos näin kävisi, ei Bennu aiheuttaisi kovin suurta tuhoa tai ainakaan sukupuuttoja. Uskotaan, että esimerkiksi dinosauruksien sukupuuttoon vaikutti asteroidi, joka oli paljon suurempi eli noin kymmenen kilometriä leveä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla