Kuva: Kuvapörssi.
Kuva: Kuvapörssi.

Unkarilaistutkijat osoittivat, että psykoosiin liittyvällä geenimuodolla on yhteys luovaan ajatteluun.

Vincent van Goghin väitetään leikanneen korvansa irti. Sylvia Plath puolestaan änki päänsä uuniin. Olivatko he briljantteja vai hulluja, niin kuin kansa sanoo? Tuoreen tutkimuksen mukaan vastaus on luultavasti molempia.

Psykiatri Szabolcs Kéri unkarilaisesta Semmelweisin yliopistosta tutki psykoosin yhteyttä luovuuteen neureguliini1-geenin avulla.

Kyseinen geeni osallistuu muun muassa hermosolujen kehitykseen ja niiden yhteyksien vahvistamiseen. Sen tietyllä muodolla on kuitenkin havaittu yhteys lisääntyneeseen riskiin sairastua muun muassa skitsofreniaan tai kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön.

Kéri kollegoineen värväsi vapaaehtoisia, jotka pitivät itseään hyvin luovina ja taitavina. Koehenkilöiltä otettiin verinäyte, ja heidän älykkyyttään ja luovuuttaan kartoitettiin useiden testien avulla. Myös heidän siihenastisten saavutustensa ja tuotostensa luovuutta arvioitiin.

Ilmeni, että neureguliini1-geenillä todella on selkeä yhteys luovuuteen. Koehenkilöt, joilla oli tämän geenin mielisairauksiin linkittyvä muoto, saivat korkeampia pistemääriä niin luovuustesteistä kuin luovista saavutuksistaan kuin muut.

Kérin mukaan tämä on ensimmäinen tutkimus, jossa osoitetaan, että psykoosiin kytkeytyvällä geenimuodolla saattaa olla myös myönteisiä vaikutuksia.

"Vaikeisiin mielenhäiriöihin liittyviä molekyylejä on monilla terveilläkin ihmisillä, ja ne saattavat auttaa meitä ajattelemaan paljon luovemmin", Kéri toteaa Psychological Sciencen tiedotteessa.

Tulokset viittaavat Kérin mukaan myös siihen, että terveysongelmiin liittyvät geenimuodot voivat selvitä luonnonvalinnassa ja pysyä väestön geenistössä, jos niillä on myös hyödyllisiä vaikutuksia.