Eri menetelmillä syntyi erilaista. Ylärivin karkeahkoja käsikirveitä tehtiin niin kutsutulla Acheulin tekniikalla. Kehittyneemmällä Levaillois´n tekniikalla esimuokatuista kivistä saattoi iskeä pientyökaluja käyttötarkoituksen mukaan. Kuva: Daniel S. Adler
Eri menetelmillä syntyi erilaista. Ylärivin karkeahkoja käsikirveitä tehtiin niin kutsutulla Acheulin tekniikalla. Kehittyneemmällä Levaillois´n tekniikalla esimuokatuista kivistä saattoi iskeä pientyökaluja käyttötarkoituksen mukaan. Kuva: Daniel S. Adler

Yksinkertaisina pidetyt kivisepät kehittivät uutta tekniikkaa ilman vieraiden apua.

Laajasti kannatetun näkemyksen mukaan Euroopan varhaisimmat asuttajat tyytyivät tekemään pelkkiä käsikirveitä yli miljoona vuotta vanhalla tekniikalla, kunnes Afrikasta saapui uutta väkeä. Se toi muassaan edistyksellisen kiveniskennän, ja työkalupakkiin saatiin keihäänkärkiä, lävistimiä, veitsiä ja kaapimia.

Armeniassa vuodesta 2008 jatkuneet laajat arkeologiset tutkimukset kertovat aivan muuta.

Kaukasukselta Nor Geghistä on kaivettu esiin tuhansia kivityökaluja, joilla on ikää 325 000–335 000 vuotta. Koska esineitä on tehty kahdella eri menetelmällä, tekijöinä on pidetty kahta eri väestöä.

Työkalujen yksityiskohtainen tutkinta kuitenkin osoittaa, että tekniikkaa ei vaihdettu lennossa vaan asteittain ja että kahta tekotapaa käytettiin myös rinnakkain. Uuteen tekniikkaan ei siis tarvittu uutta väkeä. Sitä voitiin luoda paikallisin voimin.

Seudun omat kivisepät oivalsivat, että lähtökivi kannattaa esimuokata jalostuskiveksi, josta voi iskeä irti halutun kokoisia ja näköisiä levyjä ja liuskoja eri tarkoituksiin. Samalla säästyi raaka-ainetta, sillä vanhemmassa tekniikassa keskityttiin kirveen tekoon, ja levyt ja liuskat päätyivät tähteeksi.

Nor Geghin esineet ovat ensimmäinen selvä todiste siitä, etteivät tekniset oivallukset syntyneet yksin Afrikassa, vaan esimuotomme olivat innovatiivisia vähän kaikkialla. Tämän puolesta puhuu se, että koko Euroopan ja Lähi-idän kiviesineissä näkyy vastaavanlainen siirtymä kuin Nor Geghissä, raportoi 18-henkinen, kansainvälinen tutkijaryhmä professori Daniel Adlerin johdolla Science-lehdessä.

Ammoisten edeltäjiemme luovasta ajattelusta todistaa sekin, etteivät he tyytyneet mihin tahansa raaka-aineeseen. Heillä oli lääniä liikkua ja älliä etsiä. Nor Geghissä laatukiveä haettiin yli sadan kilometrin päästä.

Tutkijat eivät nimeä kekseliäitä kiventyöstäjiä, mutta fossiililöytöjen perusteella tiedetään entuudestaan, että kumpaakin tekniikkaa käyttivät sekä pystyihmiset että meidän nykyihmisten kantaisät heidelberginihmiset.