Eri menetelmillä syntyi erilaista. Ylärivin karkeahkoja käsikirveitä tehtiin niin kutsutulla Acheulin tekniikalla. Kehittyneemmällä Levaillois´n tekniikalla esimuokatuista kivistä saattoi iskeä pientyökaluja käyttötarkoituksen mukaan. Kuva: Daniel S. Adler
Eri menetelmillä syntyi erilaista. Ylärivin karkeahkoja käsikirveitä tehtiin niin kutsutulla Acheulin tekniikalla. Kehittyneemmällä Levaillois´n tekniikalla esimuokatuista kivistä saattoi iskeä pientyökaluja käyttötarkoituksen mukaan. Kuva: Daniel S. Adler

Yksinkertaisina pidetyt kivisepät kehittivät uutta tekniikkaa ilman vieraiden apua.

Laajasti kannatetun näkemyksen mukaan Euroopan varhaisimmat asuttajat tyytyivät tekemään pelkkiä käsikirveitä yli miljoona vuotta vanhalla tekniikalla, kunnes Afrikasta saapui uutta väkeä. Se toi muassaan edistyksellisen kiveniskennän, ja työkalupakkiin saatiin keihäänkärkiä, lävistimiä, veitsiä ja kaapimia.

Armeniassa vuodesta 2008 jatkuneet laajat arkeologiset tutkimukset kertovat aivan muuta.

Kaukasukselta Nor Geghistä on kaivettu esiin tuhansia kivityökaluja, joilla on ikää 325 000–335 000 vuotta. Koska esineitä on tehty kahdella eri menetelmällä, tekijöinä on pidetty kahta eri väestöä.

Työkalujen yksityiskohtainen tutkinta kuitenkin osoittaa, että tekniikkaa ei vaihdettu lennossa vaan asteittain ja että kahta tekotapaa käytettiin myös rinnakkain. Uuteen tekniikkaan ei siis tarvittu uutta väkeä. Sitä voitiin luoda paikallisin voimin.

Seudun omat kivisepät oivalsivat, että lähtökivi kannattaa esimuokata jalostuskiveksi, josta voi iskeä irti halutun kokoisia ja näköisiä levyjä ja liuskoja eri tarkoituksiin. Samalla säästyi raaka-ainetta, sillä vanhemmassa tekniikassa keskityttiin kirveen tekoon, ja levyt ja liuskat päätyivät tähteeksi.

Nor Geghin esineet ovat ensimmäinen selvä todiste siitä, etteivät tekniset oivallukset syntyneet yksin Afrikassa, vaan esimuotomme olivat innovatiivisia vähän kaikkialla. Tämän puolesta puhuu se, että koko Euroopan ja Lähi-idän kiviesineissä näkyy vastaavanlainen siirtymä kuin Nor Geghissä, raportoi 18-henkinen, kansainvälinen tutkijaryhmä professori Daniel Adlerin johdolla Science-lehdessä.

Ammoisten edeltäjiemme luovasta ajattelusta todistaa sekin, etteivät he tyytyneet mihin tahansa raaka-aineeseen. Heillä oli lääniä liikkua ja älliä etsiä. Nor Geghissä laatukiveä haettiin yli sadan kilometrin päästä.

Tutkijat eivät nimeä kekseliäitä kiventyöstäjiä, mutta fossiililöytöjen perusteella tiedetään entuudestaan, että kumpaakin tekniikkaa käyttivät sekä pystyihmiset että meidän nykyihmisten kantaisät heidelberginihmiset.

Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa

Eniten silti luettiin uutista Pääsiäissaaren patsaiden kivihatuista.  

1. Pääsiäissaaren kivihattujen arvoitus ratkesi

Muinaiset pääsiäissaarelaiset hyödynsivät fysiikkaa nokkelasti.

2. Suomalaisten yleisin veriryhmä altistaa ärjylle ripulille

Tietty kolibakteeri tarttuu suoliston seinämään herkemmin, jos henkilö kuuluu A-veriryhmään.

3. Hivin siedon salaisuus alkaa paljastua

Prosentin murto-osalla hiv-tartunnan saaneista on poikkeuksellisia tappajasoluja, jotka ilmeisesti vangitsevat sairastuneet solut imukudokseen.

4. Afrikan vanhimmat apinanleipäpuut kuolevat oudosti

Kolmestatoista vanhimmasta yhdeksän on kuollut täysin tai osittain viime vuosikymmenen aikana.

5. Alzheimer voi vaeltaa kuin syöpä

Tautiproteiinia valmistuu elimistössä muuallakin kuin aivoissa.

6. Kivikauden heimosodat niittivät valtaosan miehistä

Tappamisen jäljet näkyvät yhä geeneissämme, osoittaa Stanfordin yliopiston uusi tutkimus.

7. Ihminen haistaa toisen pelon

Hammaslääkäriopiskelijat tekivät enemmän virheitä, kun he harjoittelivat operaatioita nukella, jolle oli puettu ahdistuneen ihmisen aiemmin käyttämä paita.

8. Suurtutkimus laittoi huumeet vaarallisuusjärjestykseen

Huumeista ”taikasienet” vievät käyttäjiä vähiten sairaalaan, kertoo maailmanlaajuinen kyselytutkimus.

9. Silmälasit saattavat todella kieliä älystä

Älykkyyteen vaikuttavat geenit ovat yhteydessä myös huonompaan näkökykyyn.

10. Hirviömäinen musta aukko kasvaa ennätysvauhdilla

Musta aukko nielee Auringon verran massaa kahdessa päivässä.

Tiede-lehden päivittäiset tiedeuutiset jäävät kesätauolle ja palaavat 1. elokuuta.

Ilmaviljely vauhditti siemenperunoiden tuotantoa.

Uusi suomalainen varhaisperuna Jussi tuli markkinoille kolme vuotta sitten. Lajike osoittautui niin suosituksi, että siemenperunat ovat kahtena keväänä loppuneet kesken. Vasta täksi kaudeksi sitä oli ammattiviljelijöille riittävästi, 500 tonnia.

Suuri kysyntä yllätti kaikki.

Jussin siemeniä alettiin kasvattaa Suomen siemenperunakeskuksessa myös aeroponisesti, ilman multaa, koska niitä piti saada viljelijöille paljon ja nopeasti. Perinnäisellä tavalla olisi saatu riittävä määrä siemenperunoita viidessä vuodessa, mutta uusi ilmaviljelymenetelmä nopeutti tuotantoa.

Aeroponisten perunoiden varret varttuvat luonnonvalossa tai ledien loisteessa kaapin päällä, juuret ja maavarret taas venyvät kaapin sisällä pimeässä. Juuristoon ja mukulavyöhykkeelle vain ruiskutetaan ajoittain ravinnesumua.

Jos mukulat poimitaan 30–35-millisinä, kasvi innostuu tekemään niitä jatkuvasti lisää. Kasvi ei ymmärrä vanheta vaan kasvaa ja kasvaa. 

Keskimäärin menetelmä kymmenkertaistaa sadon. Jos turpeessa kehittyy vaikka kolme mukulaa, aeroponisesti niitä syntyy vähintään 30.

Työläs jalostaa

Ajatus uudesta suomalaista perunalajikkeesta syntyi toistakymmentä vuotta sitten. Tavoitteena oli kehittää kaunis, maukas, satoisa ja aikaisen kevään kylmässä maassa selviävä peruna. Sen piti myös kestää tauteja ja soveltua Suomen lyhyeen kasvukauteen ja runsaaseen valoon.

Helpommin sanottu kuin tehty. Perunan perimä sisältää neljä versiota jokaisesta geenistä, kun esimerkiksi ihmisellä niitä on kaksi. Tämän vuoksi kahden perunalajikkeen risteyttäminen tuottaa tuhansia erilaisia vaihtoehtoja. Jotta kaikki halutut ominaisuudet saadaan samaan kasviin, tarvitaan runsaasti jälkeläisiä, joista karsia.

Vuosien jalostustyö tuotti Jussin. Muutamassa vuodessa se on kahmaissut kolmasosan varhaisperunan 800 viljelyalasta. Kahdella muulla kolmanneksella kasvaa Timoa ja saksalaista Solistia. 

Missään muualla kuin Suomessa ja Ruotsissa ei kuitenkaan ymmärretä varhaisperunan arvoa. Jussi sai nimensäkin siitä, että sitä on tarkoitus syödä juhannuksena.

 

Lue lisää

Kesäkuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa tiedetoimittaja Arja Kivipelto kertoo, miten uuden perunalajikkeen kehitys ideasta lautasille eteni. Hän kertoo myös, mistä peruna on peräisin – ja miten ja miksi se valloitti maailman.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä