Richard III:n jäänteet löytyivät kaksi vuotta sitten parkkipaikan alta Leicesteristä. Kuva: Leicesterin yliopisto
Richard III:n jäänteet löytyivät kaksi vuotta sitten parkkipaikan alta Leicesteristä. Kuva: Leicesterin yliopisto

1400-luvulla eläneen hallitsijan hampaat sekä kylki- ja reisiluu on nyt analysoitu.

Keskiaikaisen Englannin kuninkaan Rikhard III:n (1452–1485) kaksi vuotta sitten löytyneiden jäänteiden tutkimus on paljastanut aiemmin tuntemattomia asioita hallitsijan elämästä. Hammas- ja luuaineksen kemialliset muutokset osoittavat muun muassa sen, miten Rikhardin ruokavalio muuttui, kun hän nousi valtaistuimelle elämänsä kahdeksi viimeiseksi vuodeksi.

Journal of Archaeological Science -lehdessä tukijat raportoivat löydöksistä, joita he ovat saaneet analysoimalla strontiumin, typen, hapen, hiilen ja lyijyn isotooppien muutoksia hampaissa sekä reisi- ja kylkiluissa. Nämä muodostuvat tai uusiutuvat yksilössä eri aikoina, jolloin ne voivat kertoa ihmisen elinympäristöstä, saasteista, joille hän on altistunut, ja ruokavaliosta eri elämänvaiheissa.

Lapsena muodostuvien hampaiden kemia vahvisti, että Rikhard muutti synnyinpaikastaan Fotheringayn linnasta ennen seitsemättä ikävuottaan. Analyysin perusteella näihin aikoihin hän eli alueella, missä satoi paljon ja kallio oli vanhempaa perua. Hänen ruokavalionsa muuttui niin ikään siitä, mitä se oli ollut synnyinsijoilla.

Reisiluu kertoo noin 15 vuodesta ennen kuolemaa. Sen perusteella Rikhard muutti takaisin Itä-Englantiin nuorukaisena tai nuorena aikuisena ja hän söi kuin ylhäisimmän aatelin jäsen konsanaan.

Kylkiluu uusiutuu melko tiheään tahtiin. Siksi siitä saa selville asioita kahdesta viiteen vuotta ennen kuolemaa. Kylkiluusta näkyy kaikkein suurin muutos ruokavaliossa.

Kuninkaaksi tultuaan Rikhard alkoi syödä kuin kuningas. Lautaselle ilmestyi makean veden kalaa ja lintuja, joita pisteltiin juhlapäivällisillä. Kuninkaallisilla aterioilla nautittiin tuolloin joutsenta, kurkea ja haikaraa. Luuaines vihjaa myös siihen, että Rikhard joi kuningasvuosinaan aikaisempaa enemmän viiniä.

Jodi
Seuraa 
Viestejä2187
Liittynyt27.2.2014

Luut paljastavat: Rikhard III söi ja joi kuin kuningas

Se oli muutenkin hegelle hupaa kuninkaan elämä. Myrkky oli tavallisin syy varhaiseen kuolemaan. Sen pelko toi oman mausteensa syömisiin.
Lue kommentti

Mutta tässä oli mies, jolta puuttui aivoista yli puolet, ja kaikki oli normaalisti. Miehen ÄO oli 75, eli normaalin alarajoilla. Hän työskenteli valtion virkamiehenä, oli naimisissa ja hänellä oli kaksi lasta. -Jani Kaaro

Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa

Eniten silti luettiin uutista Pääsiäissaaren patsaiden kivihatuista.  

1. Pääsiäissaaren kivihattujen arvoitus ratkesi

Muinaiset pääsiäissaarelaiset hyödynsivät fysiikkaa nokkelasti.

2. Suomalaisten yleisin veriryhmä altistaa ärjylle ripulille

Tietty kolibakteeri tarttuu suoliston seinämään herkemmin, jos henkilö kuuluu A-veriryhmään.

3. Hivin siedon salaisuus alkaa paljastua

Prosentin murto-osalla hiv-tartunnan saaneista on poikkeuksellisia tappajasoluja, jotka ilmeisesti vangitsevat sairastuneet solut imukudokseen.

4. Afrikan vanhimmat apinanleipäpuut kuolevat oudosti

Kolmestatoista vanhimmasta yhdeksän on kuollut täysin tai osittain viime vuosikymmenen aikana.

5. Alzheimer voi vaeltaa kuin syöpä

Tautiproteiinia valmistuu elimistössä muuallakin kuin aivoissa.

6. Kivikauden heimosodat niittivät valtaosan miehistä

Tappamisen jäljet näkyvät yhä geeneissämme, osoittaa Stanfordin yliopiston uusi tutkimus.

7. Ihminen haistaa toisen pelon

Hammaslääkäriopiskelijat tekivät enemmän virheitä, kun he harjoittelivat operaatioita nukella, jolle oli puettu ahdistuneen ihmisen aiemmin käyttämä paita.

8. Suurtutkimus laittoi huumeet vaarallisuusjärjestykseen

Huumeista ”taikasienet” vievät käyttäjiä vähiten sairaalaan, kertoo maailmanlaajuinen kyselytutkimus.

9. Silmälasit saattavat todella kieliä älystä

Älykkyyteen vaikuttavat geenit ovat yhteydessä myös huonompaan näkökykyyn.

10. Hirviömäinen musta aukko kasvaa ennätysvauhdilla

Musta aukko nielee Auringon verran massaa kahdessa päivässä.

Tiede-lehden päivittäiset tiedeuutiset jäävät kesätauolle ja palaavat 1. elokuuta.

Ilmaviljely vauhditti siemenperunoiden tuotantoa.

Uusi suomalainen varhaisperuna Jussi tuli markkinoille kolme vuotta sitten. Lajike osoittautui niin suosituksi, että siemenperunat ovat kahtena keväänä loppuneet kesken. Vasta täksi kaudeksi sitä oli ammattiviljelijöille riittävästi, 500 tonnia.

Suuri kysyntä yllätti kaikki.

Jussin siemeniä alettiin kasvattaa Suomen siemenperunakeskuksessa myös aeroponisesti, ilman multaa, koska niitä piti saada viljelijöille paljon ja nopeasti. Perinnäisellä tavalla olisi saatu riittävä määrä siemenperunoita viidessä vuodessa, mutta uusi ilmaviljelymenetelmä nopeutti tuotantoa.

Aeroponisten perunoiden varret varttuvat luonnonvalossa tai ledien loisteessa kaapin päällä, juuret ja maavarret taas venyvät kaapin sisällä pimeässä. Juuristoon ja mukulavyöhykkeelle vain ruiskutetaan ajoittain ravinnesumua.

Jos mukulat poimitaan 30–35-millisinä, kasvi innostuu tekemään niitä jatkuvasti lisää. Kasvi ei ymmärrä vanheta vaan kasvaa ja kasvaa. 

Keskimäärin menetelmä kymmenkertaistaa sadon. Jos turpeessa kehittyy vaikka kolme mukulaa, aeroponisesti niitä syntyy vähintään 30.

Työläs jalostaa

Ajatus uudesta suomalaista perunalajikkeesta syntyi toistakymmentä vuotta sitten. Tavoitteena oli kehittää kaunis, maukas, satoisa ja aikaisen kevään kylmässä maassa selviävä peruna. Sen piti myös kestää tauteja ja soveltua Suomen lyhyeen kasvukauteen ja runsaaseen valoon.

Helpommin sanottu kuin tehty. Perunan perimä sisältää neljä versiota jokaisesta geenistä, kun esimerkiksi ihmisellä niitä on kaksi. Tämän vuoksi kahden perunalajikkeen risteyttäminen tuottaa tuhansia erilaisia vaihtoehtoja. Jotta kaikki halutut ominaisuudet saadaan samaan kasviin, tarvitaan runsaasti jälkeläisiä, joista karsia.

Vuosien jalostustyö tuotti Jussin. Muutamassa vuodessa se on kahmaissut kolmasosan varhaisperunan 800 viljelyalasta. Kahdella muulla kolmanneksella kasvaa Timoa ja saksalaista Solistia. 

Missään muualla kuin Suomessa ja Ruotsissa ei kuitenkaan ymmärretä varhaisperunan arvoa. Jussi sai nimensäkin siitä, että sitä on tarkoitus syödä juhannuksena.

 

Lue lisää

Kesäkuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa tiedetoimittaja Arja Kivipelto kertoo, miten uuden perunalajikkeen kehitys ideasta lautasille eteni. Hän kertoo myös, mistä peruna on peräisin – ja miten ja miksi se valloitti maailman.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä