Norsujen juomapaikalta nykyisen Italian alueelta löytyi iso norsunluiden verstas, jossa nykyihmisen edeltäjät työstivät luusta erilaisia työkaluja. Kuva: Villa et al. PLOS One
Norsujen juomapaikalta nykyisen Italian alueelta löytyi iso norsunluiden verstas, jossa nykyihmisen edeltäjät työstivät luusta erilaisia työkaluja. Kuva: Villa et al. PLOS One

Norsunluisia työkaluja löytyi runsaasti norsujen muinaiselta juomapaikalta läheltä Roomaa.

Arkeologit ovat tutkineet lähes sataa norsunluista työkalua, joista osa on tehty jo noin 400 000 vuotta sitten.

Löytö voi muuttaa käsityksiämme siitä, mitä varhaiset ihmisen sukulaiset, kuten neandertalinihmiset, todella osasivat tehdä niin sanotun varhaispaleoliittisen kauden loppuaikoina.

He näyttivät valmistaneen ja muotoilleen luista työvälineitä joka lähtöön: lihan leikkaamiseen, nahan käsittelyyn ja kiiloiksi, joilla luiden rikkomiseen sai lisää voimaa.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Luita löytyi jo vuosia sitten, mutta nyt niitä on tutkittu tarkasti. Löytöpaikka on lähellä nykyistä Roomaa, alueella, jonka nimi Castel di Guido.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Muinoin seudulla oli esihistoriallisten metsänorsujen (Palaeoloxodon antiquus) suosittu juomapaikka. Tuo laji on jo kuollut sukupuuttoon. Nykyinen Afrikan metsänorsu on sille läheistä sukua.

Norsuista moni myös menehtyi juomapaikalle. Siksi alueelta on löytynyt kasapäin norsunluuta ja myös jälkiä siitä, millaisia työkaluja nykyihmisen edeltäjät niistä tekivät.

Käsikirveiden ja monien muiden työkalujen kokoelma osoittaa, että Castel di Guidon alueella eläneet muinaiset ihmiset osasivat työstää luita eri tarpeisiin.

Castel di Guidon alueelta löytyi käsikirveitäkin joka lähtöön. Kuva: Villa et al. PLOS One

Arkeologien mukaan he oikeastaan perustivat luisten työkalujen tuotantolinjan. He käyttivät menetelmiä, joita ei ole todennettu muilla arkeologisilla kaivauksilla, ei ainakaan yhtä laajalti.

”Muualla ei ole yhtä moninaisia luisia työkaluja”, sanoo arkeologi Paola Villa Boulderin yliopistosta Yhdysvalloista.

”Castel di Guidossa nykyihmisen edeltäjät rikkoivat norsujen pitkistä luista kappaleita, joista saattoi valmistaa erilaisia luisia työkaluja. Tällainen taito yleistyi muualla paljon myöhemmin.”

Työkalujen moninaisuutta johtunee siitä, että käytössä oli paljon norsunluuta, jota saattoi kokeilla. Sopivia kiviä vastaavien työkalujen tekoon ei alueella juuri ollut.

Noin 400 000 vuotta sitten neandertalinihmiset (Homo neanderthalensis) tekivät vasta tuloaan Eurooppaan. Villa arvelee, että Castel di Guidon asukkaat olivat neandertalinihmisiä.

Aikansa luuverstaasta kertoi tiedelehti PLOS One.

Sisältö jatkuu mainoksen alla