Kuva: Wikimedia Commons
Kuva: Wikimedia Commons

Tutkimus tehtiin osin Suomessa.

Monissa väestötutkimuksissa on havaittu, että raskauden kesto seurailee äidin pituutta. Lyhyillä naisilla on usein lyhyempi raskaus ja siksi suurempi riski synnyttää pienempiä ja pienipainoisempia lapsia.

Tutkimukset eivät kuitenkaan kykene ratkaisemaan, liittyykö ilmiö suoraan äidin pituuteen vai onko esimerkiksi pitkillä naisilla muita ominaisuuksia, jotka selittäisivät raskauden pidemmän keston. Siksi Cincinnatin lastensairaalan tutkijat käänsivät katseensa geenimuunnoksiin, joiden tiedetään olevan yhteydessä pituuskasvuun.

Tutkimuksen aineisto käsitti 3485 äiti ja lapsi -paria Suomesta, Tanskasta ja Norjasta. Suomesta tutkimuksessa oli mukana professori Mikko Hallmanin ryhmä Oulun yliopistosta ja professori Kari Teramon ryhmä Helsingin Naistenklinikalta. Merkittävä osa geneeettisestä aineistosta tuli Suomesta.

Geneettisessä analyysissa etsittiin yksittäisten emäsparien muunnoksia eli snippejä, jotka on aiemmin yhdistetty pituuteen. Snipit jaoteltiin kahteen ryhmään: niihin, jotka ovat äidille ja sikiölle yhteisiä ja niihin, jotka on vain äidillä.

Tulokset osoittivat, että äidin pituus vaikuttaa suoraan raskauden kestoon, eli kyseessä on syy-seuraus -vaikutus. Sikiön pituus ja paino syntymähetkellä olivat yhteydessä geenimuunnoksiin, jotka olivat sikiölle ja äidille yhteisiä. Äidin pituuden vaikutuksen perimmäistä syytä ei kuitenkaan tiedetä.

Hallmanin mukaan geneettinen analyysi on ollut hyvin monimutkainen ja sitä voidaan pitää eräänlaisena tieteellisenä työvoittona. Hänen ryhmänsä on tutkinut jo vuosia ennenaikaisen synnytyksen geneettisiä riskitekijöitä.

Hallman muistuttaa, että lyhyiden naisten ei pidä huolestua tutkimuksen tuloksista, sillä äidin pituuden vaikutus raskauden kestoon on joka tapauksessa pieni. "Tämä on kuitenkin tärkeä tutkimushavainto, josta on hyvä jatkaa", hän sanoo.

Tutkimuksessa korostetaan, että tuloksia ei voi yleistää väestöihin, joissa aliravitsemus on yleistä ja vaikuttaa pituuskasvuun.

Tutkimuksen julkaisi PLOS Medicine.

Salakka
Seuraa 
Viestejä3
Liittynyt20.7.2015

Lyhyillä naisilla on lyhyempi raskaus

Pakko kommentoida näinkin tärkeään aiheeseen. Mitenkään ei tuotu esille naispätkän kumppanin vaikutusta raskausaikaan. Mikäli raskausaika kuitenkin toteutuu vain äidin pituuden mukaan, onko siis eripituisten vanhempien (lähinnä siis pitkien miesten ja pätkien naisten) jälkeläisten mahdollisuudet liian lyhyestä valmistusajasta johtuen jo alunperin heikommat. Nythän kuitenkin on tavanmukaista että mies on pitempi kuin nainen. Tämä kyllä selittäisi paljon!
Lue kommentti
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa

Eniten silti luettiin uutista Pääsiäissaaren patsaiden kivihatuista.  

1. Pääsiäissaaren kivihattujen arvoitus ratkesi

Muinaiset pääsiäissaarelaiset hyödynsivät fysiikkaa nokkelasti.

2. Suomalaisten yleisin veriryhmä altistaa ärjylle ripulille

Tietty kolibakteeri tarttuu suoliston seinämään herkemmin, jos henkilö kuuluu A-veriryhmään.

3. Hivin siedon salaisuus alkaa paljastua

Prosentin murto-osalla hiv-tartunnan saaneista on poikkeuksellisia tappajasoluja, jotka ilmeisesti vangitsevat sairastuneet solut imukudokseen.

4. Afrikan vanhimmat apinanleipäpuut kuolevat oudosti

Kolmestatoista vanhimmasta yhdeksän on kuollut täysin tai osittain viime vuosikymmenen aikana.

5. Alzheimer voi vaeltaa kuin syöpä

Tautiproteiinia valmistuu elimistössä muuallakin kuin aivoissa.

6. Kivikauden heimosodat niittivät valtaosan miehistä

Tappamisen jäljet näkyvät yhä geeneissämme, osoittaa Stanfordin yliopiston uusi tutkimus.

7. Ihminen haistaa toisen pelon

Hammaslääkäriopiskelijat tekivät enemmän virheitä, kun he harjoittelivat operaatioita nukella, jolle oli puettu ahdistuneen ihmisen aiemmin käyttämä paita.

8. Suurtutkimus laittoi huumeet vaarallisuusjärjestykseen

Huumeista ”taikasienet” vievät käyttäjiä vähiten sairaalaan, kertoo maailmanlaajuinen kyselytutkimus.

9. Silmälasit saattavat todella kieliä älystä

Älykkyyteen vaikuttavat geenit ovat yhteydessä myös huonompaan näkökykyyn.

10. Hirviömäinen musta aukko kasvaa ennätysvauhdilla

Musta aukko nielee Auringon verran massaa kahdessa päivässä.

Tiede-lehden päivittäiset tiedeuutiset jäävät kesätauolle ja palaavat 1. elokuuta.

Ilmaviljely vauhditti siemenperunoiden tuotantoa.

Uusi suomalainen varhaisperuna Jussi tuli markkinoille kolme vuotta sitten. Lajike osoittautui niin suosituksi, että siemenperunat ovat kahtena keväänä loppuneet kesken. Vasta täksi kaudeksi sitä oli ammattiviljelijöille riittävästi, 500 tonnia.

Suuri kysyntä yllätti kaikki.

Jussin siemeniä alettiin kasvattaa Suomen siemenperunakeskuksessa myös aeroponisesti, ilman multaa, koska niitä piti saada viljelijöille paljon ja nopeasti. Perinnäisellä tavalla olisi saatu riittävä määrä siemenperunoita viidessä vuodessa, mutta uusi ilmaviljelymenetelmä nopeutti tuotantoa.

Aeroponisten perunoiden varret varttuvat luonnonvalossa tai ledien loisteessa kaapin päällä, juuret ja maavarret taas venyvät kaapin sisällä pimeässä. Juuristoon ja mukulavyöhykkeelle vain ruiskutetaan ajoittain ravinnesumua.

Jos mukulat poimitaan 30–35-millisinä, kasvi innostuu tekemään niitä jatkuvasti lisää. Kasvi ei ymmärrä vanheta vaan kasvaa ja kasvaa. 

Keskimäärin menetelmä kymmenkertaistaa sadon. Jos turpeessa kehittyy vaikka kolme mukulaa, aeroponisesti niitä syntyy vähintään 30.

Työläs jalostaa

Ajatus uudesta suomalaista perunalajikkeesta syntyi toistakymmentä vuotta sitten. Tavoitteena oli kehittää kaunis, maukas, satoisa ja aikaisen kevään kylmässä maassa selviävä peruna. Sen piti myös kestää tauteja ja soveltua Suomen lyhyeen kasvukauteen ja runsaaseen valoon.

Helpommin sanottu kuin tehty. Perunan perimä sisältää neljä versiota jokaisesta geenistä, kun esimerkiksi ihmisellä niitä on kaksi. Tämän vuoksi kahden perunalajikkeen risteyttäminen tuottaa tuhansia erilaisia vaihtoehtoja. Jotta kaikki halutut ominaisuudet saadaan samaan kasviin, tarvitaan runsaasti jälkeläisiä, joista karsia.

Vuosien jalostustyö tuotti Jussin. Muutamassa vuodessa se on kahmaissut kolmasosan varhaisperunan 800 viljelyalasta. Kahdella muulla kolmanneksella kasvaa Timoa ja saksalaista Solistia. 

Missään muualla kuin Suomessa ja Ruotsissa ei kuitenkaan ymmärretä varhaisperunan arvoa. Jussi sai nimensäkin siitä, että sitä on tarkoitus syödä juhannuksena.

 

Lue lisää

Kesäkuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa tiedetoimittaja Arja Kivipelto kertoo, miten uuden perunalajikkeen kehitys ideasta lautasille eteni. Hän kertoo myös, mistä peruna on peräisin – ja miten ja miksi se valloitti maailman.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä