Kuva: Wikimedia Commons
Kuva: Wikimedia Commons

Ihminen päästi ilmakehään 1900-luvulla paitsi ilmastoa lämmittävää hiilidioksidia, myös sitä viilentävää lyijyä.

Lyijyhiukkaset bensiinimoottoreiden pakokaasuista saattoivat hidastaa ilmastonmuutosta 1900-luvulla. Lyijyä päästetään ilmaan kuitenkin yhä vähemmän, koska siitä on terveyshaittoja. Ilmaston lämpeneminen voi siksi kiihtyä aiempaan verrattuna.

Lyijyhiukkaset kuten muutkin raskasmetallit ja pöly, siitepöly ja jopa bakteerit voivat toimia jääkiteiden kiteytymiskeskuksina. Mitä enemmän ilmassa on näitä kiteytymiskeskuksia, sitä paremmin vesimolekyylit voivat niihin tarttua ja muodostaa vähitellen pilviä. Pilvillä taas on enimmäkseen ilmastoa viilentävä vaikutus.

Pacific Northwest National Laboratoryn tutkija Dan Cziczo kollegoineen loi keinotekoisia pilviä laboratoriossa verratakseen erilaisten hiukkasten vaikutusta kiteytymiseen. Yli kolmannes syntyneistä jääkiteistä sisälsi lyijyä, mikä vihjaa sen olevan erittäin tehokas kiteytymisen aiheuttaja.

Ennen kuin lyijyn käyttö tieliikenteessä lopetettiin, ilmakehässä oli paljon enemmän lyijyhiukkasia kuin nyt. Se saattaa selittää, miksi ilmasto lämpeni suhteellisen hitaasti 1940-luvulta 1980-luvulle, jonka jälkeen lämpeneminen on ollut nopeaa.

Tutkimuksen raportoi Nature Geoscience ja siitä kertoi myös New Scientist.