Onko maapallo kulkenut tuhansia vuosia isossa lievästi radioaktiivisessa pölypilvessä? Kuva on yhdistelmä. Kuva: <span class="photographer">Australian National University</span>
Onko maapallo kulkenut tuhansia vuosia isossa lievästi radioaktiivisessa pölypilvessä? Kuva on yhdistelmä. Kuva: Australian National University

Radioaktiivista raudan isotooppia 60 on kerääntynyt melko äskettäin avaruudesta merenpohjiin ja Etelämantereelle.

Maapallo on matkannut ainakin 33000 viime vuotta avaruudessa pilvessä, jonka aines on heikosti radioaktiivista.

Todisteita tästä on saatu merenpohjien kerrostumista ja Etelämantereelta. Niistä on löytynyt jälkiä raudan isotoopista 60. Tätä rauta-60:tä syntyy, kun iso tähti räjähtää supernovana. Syntyvät alkuaineet ja niiden isotoopit leviävät räjähdyksen jälkeen avaruuteen.

Radioaktiivisuus pilvessä olisi hyvin heikkoa, heikompaa kuin luonnon oma taustasäteily. Tarkoilla laitteilla se on kuitenkin voitu havaita.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Maapallo liikkuu juuri nyt tähtienvälisessä avaruudessa paikallisen tähtienvälisen pilven sisällä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Pilven alkuperästä ei ole täyttä varmuutta. Se kuitenkin koostuu hieman tiheämmästä kaasusta, pölystä ja plasmasta.

Jos tämä pilvi syntyi räjähtävän tähden tähteistä, voi olettaa, että siinä on myös alkuaine raudan isotooppia 60. Rautaa tulisi siitä myös Maan päälle ilmakehän läpi harvakseltaan.

Ja juuri tätä isotooppia on löytynyt Etelämantereelta melko tuoreen lumen seasta. Lumi on kerrostunut Etelämantereelle vain 20 viime vuoden aikana. Tämän on todistanut tarkoin mittauksin australialainen ydinfyysikko Anton Wallner.

Rautaa isotooppeineen löytyi lumesta hyvin tarkalla spektrometrillä, jolla selvitettiin alkuaineita 500 kilogramman näytteestä. Näytelumi lennätettiin mittauksiin Saksaan pakastetuissa laatikoissa Etelämantereelta.

Muutama vuosi sitten myös maapallon läheisessä avaruudessa havaittiin rauta-60:tä. Lähiavaruuden kaasuja on tutkinut jo 22 vuoden ajan Nasan tutkimusluotain Advanced Composition Explorer.

Nyt Wallner on työtovereineen löytänyt rauta-60:tä viidestä eri syvänmeren kerrostumien näytteestä. Ne on otettu kahdesta paikasta, joiden kerrostumat ulottuvat 33000 vuoden päähän menneisyyteen. Näytteissä rauta-60:n määrät ovat melko samanlaisia.

Jos paikallinen tähtienvälinen pilvi olisi melko tuoreen supernovan tulosta, rauta-60:n lähde määrän olisi pitänyt nousta maapallolla silloin, kun aurinkokuntamme ajautui tuohon pilveen. Tämä tapahtui jossain vaiheessa 33000 vuoden takaisen ajan jälkeen.

Määrä kuitenkin pysyy tasaisena koko tarkasteluajalta.

”Rauta-60 voisi olla peräisin vielä vanhemmista supernovien räjähdyksistä, ja mittaisimme vain jonkinlaista kaikua siitä”, Wallner sanoo yliopiston tiedotteessa.

Tutkimuksen julkaisi Yhdysvaltain tiedeakatemian lehti Pnas.

Sisältö jatkuu mainoksen alla