Kun Aurinko muodostui noin 4 600 miljoonaa vuotta sitten, siitä jäi jäljelle ainetta, josta kertyi planeettoja, kuita, komeettoja ja asteroideja sisältävä planeettakunta. Mutta miten nopeasti tapahtumat etenivät? Tietokonemallien mukaan Maa syntyi 20–3...

Kun Aurinko muodostui noin 4 600 miljoonaa vuotta sitten, siitä jäi jäljelle ainetta, josta kertyi planeettoja, kuita, komeettoja ja asteroideja sisältävä planeettakunta. Mutta miten nopeasti tapahtumat etenivät? Tietokonemallien mukaan Maa syntyi 20–30 miljoonaa vuotta Auringon jälkeen, mutta geologisten tutkimusten mukaan planeettamme sai muotonsa vasta noin 50 miljoonaa vuotta tähtemme jälkeen.

Geologinen ajoitus perustuu hafniumin radioaktiivisen isotoopin Hf-128 muuttumiseen volframiksi. Kaikki Maan ja Marsin tiivistymisvaiheessa mukana ollut volframi pääsi raskaana metallina vajoamaan planeetan keskelle. Myöhemmin jähmettyneessä planeetan kuoressa on kuitenkin nykyisin volframia, joten sen täytyy olla peräisin hafniumista. Se, miten paljon pinnan kivistä löytyy volframia suhteessa hafniumiin kertoo, kuinka kauan hafnium on ehtinyt hajota. Samalla se kertoo, kuinka kauan sitten planeetan kuori muodostui.

Thorsten Kleinin johtama saksalainen tutkijaryhmä mittasi, paljonko Marsista peräisin olevat meteoriitit sisältävät hafniumia ja volframia. He mittasivat saman myös Maan kivistä. Mittausten perusteella Mars muodostui 13 miljoonaa vuotta Auringon jälkeen ja Maa 30 miljoonaa vuotta. Naturen verkkouutinen kertoo myös, että Qingzhu Yinin johtama amerikkalainen tutkijaryhmä päätyi lähes samaan tulokseen käyttämällä eri näytteitä.