Maahanmuuttajia työskentelee paljon rakennustyömailla. Kuva: Pekka Fali
Maahanmuuttajia työskentelee paljon rakennustyömailla. Kuva: Pekka Fali

Tosin se kestää kovempana vain kaksi vuotta.

Työnantajat Britanniassa ovat usein kehuneet Keski- ja Itä-Euroopasta tulleiden siirtolaisten työmoraalia paremmaksi kuin kantabrittien. Nyt käsitykselle on saatu ensi kertaa tutkimuksen tuki.

Kovemmasta työmoraalista kertoo se, että maahanmuuttajat ovat yli kolme kertaa epätodennäköisemmin poissa töistä kuin synnynnäiset britit. Näin laski ryhmä tutkijoita Bathin, Southamptonin ja Leicesterin yliopistoista.

Tulokkaiden työmoraali ei kuitenkaan pysy kovempana kahta vuotta kauemmin. Tämän jälkeen se laskee samalle tasolle kuin kantaväestöllä.

Ylimääräinen ahkeruus kahden ensimmäisen vuoden aikana selittyy näytön halulla, uskovat tutkijat.

Maahanmuuttajat tuntevat tarvetta vakuuttaa työnantajat siitä, että he ovat hyviä työntekijöitä. Vakuuttamista alkuun vaikeuttaa puutteellinen kielitaito sekä se, että brittiläiset työnantajat eivät välttämättä osaa arvioida heidän kotimaassaan suorittamiensa tutkintojen arvoa.

Työteliäisyyden kieltä työnantajat kuitenkin ymmärtävät, ja sitä maahanmuuttajat käyttävät. Ahkeruuteen motivoi lisäksi Britannian paremmat palkat, arvioi tutkimusryhmä Bathin yliopiston verkkosivulla.

Sitten keskimäärin kaksi vuotta maahan tulon jälkeen tapahtuu käänne. Kielitaito on kohentunut ja maahanmuuttajat tuntevat paremmin Britannian työelämän. Näin he ovat sopeutuneet sikäläiseen työkulttuuriin eivätkä enää tunne tarvetta todistaa arvoaan lisäponnistelulla.

Tutkimus käsitteli vuosilta 2005–2012 kahdeksasta Keski- ja Itä-Euroopan maasta Britanniaan saapuneen maahanmuuttajan työpoissaoloja. Kun maat liittyivät Euroopan unioniin vuonna 2004, niistä muutti satojatuhansia ihmisiä työn perässä Britanniaan.

Tutkimuksen julkaisa Work, Employment and Society.

Prossimo Treno
Seuraa 
Viestejä1375
Liittynyt26.3.2006

Maahanmuuttajien kovempi työmoraali on totta

Otsikko ja sisältö eivät oikein kohtaa tässä(kään) "tiedeuutisessa". Lihavoinnit minun Otsikko: Maahanmuuttajien kovempi työmoraali on totta Sisältö: Työnantajat Britanniassa ovat usein kehuneet Keski- ja Itä-Euroopasta tulleiden siirtolaisten työmoraalia paremmaksi kuin kantabrittien. Ei siis kaikkien maahanmuuttajien vaan tarkasti rajatun segmentin. Ylimääräinen ahkeruus kahden ensimmäisen vuoden aikana selittyy näytön halulla , uskovat tutkijat. Kysymys ei siis ole työmoraalista ollenkaan...
Lue kommentti

TOIJALA. Katse josta huomaa toisen olevan aivan liian päissään, jotta hän ymmärtäisi mitään mitä hänelle on sanottu viimeisen 20 min. aikana. "Junassa yritin puhua hänelle, mutta hän oli jo toijalassa." — Antti Hyry (Kokkilan kakkakääpiö, Hömpönkeinaa, Hirvi Akuniemi, Artsiitti Höti Pörtsiitti)

Prossimo Treno
Seuraa 
Viestejä1375
Liittynyt26.3.2006

Maahanmuuttajien kovempi työmoraali on totta

Nakertaja kirjoitti: Prossimo Treno kirjoitti: Otsikko ja sisältö eivät oikein kohtaa tässä(kään) "tiedeuutisessa". Lihavoinnit minun Otsikko: Maahanmuuttajien kovempi työmoraali on totta Sisältö: Työnantajat Britanniassa ovat usein kehuneet Keski- ja Itä-Euroopasta tulleiden siirtolaisten työmoraalia paremmaksi kuin kantabrittien. Ei siis kaikkien maahanmuuttajien vaan tarkasti rajatun segmentin. Ylimääräinen ahkeruus kahden ensimmäisen vuoden aikana selittyy näytön halulla , uskovat tutkijat...
Lue kommentti

TOIJALA. Katse josta huomaa toisen olevan aivan liian päissään, jotta hän ymmärtäisi mitään mitä hänelle on sanottu viimeisen 20 min. aikana. "Junassa yritin puhua hänelle, mutta hän oli jo toijalassa." — Antti Hyry (Kokkilan kakkakääpiö, Hömpönkeinaa, Hirvi Akuniemi, Artsiitti Höti Pörtsiitti)

Ensimmäisiä bongauksia odotetaan jo kesällä.

Eksoplaneettoja etsivä Tess-tutkimussatellitti on kohonnut avaruuteen. Tessin odotetaan löytävän tuhansia planeettoja, jotka kiertävät muuta tähteä kuin Aurinkoa.

Tess kohoaa aivan uudenlaiselle radalle, jota kokeillaan ensi kertaa. Rata on soikea ja tahdistettu Kuun kiertoon Maan ympäri, kertoo Nasa sivuillaan.

”Joka kerta lähellä maapalloa Tess lähettää kaikki ottamansa kuvat lennonjohdolle. Tämä on aivan uutta”, sanoi Tessiä rakentanut avaruusinsinööri George Ricker MIT-yliopistosta.

Radalle kohoamiseen menee viikkoja. Apuna käytetään Kuun painovoimaa.

Lisäksi neljän tarkan kameran viritys vie aikansa. Siksi Tess alkaa havainnoida tähtien ympäristöä vasta kesäkuun lopulla.

Tess keskittyy tähtiin 30–300 valovuoden päässä. Jos niiltä löytyy ehdokkaita eksoplaneetoiksi, aletaan niitä tutkia maanpäällisillä kaukoputkilla.

Auringon ja Maan lähellä on 250 valovuoden etäisyydellä noin 200 000 tähteä. Tess keskittyy kirkkaisiin ja läheisiin tähtiin.

Erityisesti tutkijat haluavat selvittää, onko uudella eksoplaneetalla kaasukehää ja jos on, mistä aineista se koostuu.

Tessin menetelmä on vanha tuttu. Jos tähden edestä kulkee planeetta, se himmentää hetkeksi tähden valoa. Muutoksen perusteella voidaan selvittää tähteä himmentävän kappaleen koko ja massa.

Moni haluaa ryhtyä liikkumaan, mutta into lopahtaa aikatauluihin ja monimutkaisiin harjoitusohjelmiin. Tavoite pitää paremmin, jos laajentaa mielikuvaa liikunnasta.

Liikkuminen on terveellistä, kuka sitä ei tietäisi. Mitä välttelystä seuraa, voi aavistella UKK-instituutin tuoreesta raportista, jossa lasketaan liikkumattomuuden kustannuksia suomalaiselle yhteiskunnalle.

Ne ovat huomattavat: vähintään runsaat kolme miljardia mutta kenties jopa yli seitsemän miljardia euroa vuodessa. Summa kertyy sairauspäivistä, lääkemenoista, terveyspalveluiden käytöstä, tekemättä jääneistä työtunneista, menetetyistä verotuloista ja koti- ja laitoshoidon kustannuksista.

Tutkimusten mukaan liikkuja suojaa itseään monilta sairauksilta: diabetekselta, masennukselta, metaboliselta oireyhtymältä, sydän- ja verisuonitaudeilta, jopa joiltakin syöviltä – ja tietysti ylipainolta.

Mikä määrä sitten pitäisi liikkua hyödyt saadakseen?

Suositus kaksi ja puoli tuntia

Maailman terveysjärjestön WHO:n suositus, jota Suomikin noudattaa, ohjeistaa liikkumaan keskitehoisesti vähintään kaksi ja puoli tuntia tai voimakkaasti tunnin ja vartin viikossa.

Ohjetta tukee vuonna 2017 julkaistu tutkimus, johon osallistui yli 130 000 ihmistä 17 maasta. Tulosten mukaan varhaisen kuoleman riski vähenee lähes 30 prosenttia, kun käyttää vähintään suositellun ajan fyysisiin aktiviteetteihin.

Hyvästä kannusteesta huolimatta aikatavoite voi lannistaa nykyajan kiireistä ihmistä. Mistä ottaa ajan juoksulenkkiin, jumppatuntiin tai salilla käyntiin?

Entä jos sitä ei tarvitsisi aina erikseen ottaa. Liikuntaa voi tarkastella muutenkin kuin nimenomaisena suorituksena.

Kertyy arjen askareistakin

WHO laskee keskitehoiseksi liikunnaksi myös tavalliset arjen tekemiset, kuten imuroinnin ja muut kotityöt. Samaan joukkoon menevät työmatkakävely, työmatkapyöräily – ja näin kesän lähestyessä monen iloksi – myös puutarhatyöt, marjastus ja sienestys.

Liikuntaa ei ole edes pakko jakaa pitkin viikkoa, vaikka suositus niin neuvookin. Viikonloppuliikuntakin hyödyttää. Tutkimuksissa se on pienentänyt ennenaikaisen kuoleman riskiä yhtä paljon kuin ositettu liikunta.

Mikä parasta, tuore yhdysvaltalaistutkimus osoittaa, että vähänkin on parempi kuin ei mitään.

Nykyinen suositus pitää terveyshyödyn rajana vähintään kymmenen minuutin liikuntarupeamaa, mutta uusien tulosten mukaan elimistö kiittää jo kahden minuutin aktiivisuudesta. Se voi olla pysäkin väli kävelyä tai hissin vaihto portaisiin.

Näin ajatellen kaksi ja puoli tuntia ei enää tunnukaan mahdottomalta.

 

Lue lisää

Huhtikuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa kansainväliset tiedetoimittajat esittävät asiantuntijoille monien miettimiä liikuntakysymyksiä: Onko pakko rehkiä hikeen asti? Voiko venyttelyn jättää väliin? Mitä oikein kannattaa syödä? Siivittääkö musiikki tosiaan menoa?

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun.

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä.