Maalla asuville kertyy enemän ylipainoa kuin kaupunkilaisille. Kuva: Shutterstock
Maalla asuville kertyy enemän ylipainoa kuin kaupunkilaisille. Kuva: Shutterstock

Yleismaailmallinen suuntaus näkyy myös suomalaisten painoindeksissä.

Ylipaino yleistyy maailmassa ennen kaikkea maaseutuväestön lihomisen vuoksi, osoittaa laaja tutkimus Nature-lehdessä. Havainto kyseenalaistaa tähän saakka vallinneen käsityksen, jonka mukaan yksi tärkeimmistä syistä maapallon väestön lihomisen taustalla on kaupungistuminen.

Suomi on mukana tutkimuksessa, ja maailmanlaajuinen trendi on nähtävissä myös meillä. Kaupunkilaisten painoindeksi on Suomessa keskimäärin naisilla 0,6 yksikköä ja miehillä 0,3 yksikköä pienempi kuin maaseutuväestön.

”Luvut ovat sen suuntaisia, että maaseudulla ollaan keskimäärin pulskempia kuin kaupungeissa”, sanoo dosentti ja erikoistutkija Annamari Lundqvist Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Maapallon aikuisväestön paino on noussut keskimäärin 5–6 kiloa henkilöä kohden vuosina 1985–2017.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tuona aikana maaseudulla naisten ja miesten painoindeksi on kasvanut 2,1 yksikköä, kun taas kaupungeissa naisten painoindeksi nousi 1,3 yksiköllä ja miesten 1,6 yksiköllä.

Painoindeksi lasketaan jakamalla paino pituuden ne­liöllä. Jos se ylittää arvon 25 mutta jää alle 30:n, puhutaan ylipainosta. Ihminen määritellään lihavaksi, jos painoindeksi on yli 30.

Rikkaissa teollisuusmaissa maaseutuväestö painaa kaikkialla enemmän kuin kaupunkilaiset. Erityisesti naiset ovat maaseudulla pulskempia kuin kaupungeissa, tutkimus kertoo.

Myös suuressa osassa köyhiä ja keskituloisia maita maaseutuväestö lihoo sellaista vauhtia, että se ottaa kaupunkilaisväestön painoindeksin pian kiinni.

”Kaupungit tarjoavat runsaasti mahdollisuuksia parempaan ravintoon, monipuolisempaan liikkumiseen ja virkistäytymiseen sekä yleisesti parempaan terveyteen”, sanoo raportin kirjoittajiin kuuluva professori Majid Ezzati Lontoon Imperial Collegesta tutkimustiedotteessa.

Lundqvistin mukaan maaseudulla on ehkä syöty perinteisesti vähän tuhdimpaa ruokaa kuin kaupungissa.

”Toisaalta työ on muuttunut vähemmän fyysisesti raskaaksi. Vaikka se on muuttunut kaikkialla, muutos näkyy korostetummin maaseudulla. Työt, joita on tehty hartiavoimin, tekee nyt kone”, Lundqvist sanoo.

Liikkumisessakin on eroja. Maaseudulla esimerkiksi koulumatkat istutaan pitkien välimatkojen vuoksi helpommin autossa, kun kaupungeissa matka voi taittua jalan tai pyörällä.

”Harrastusmahdollisuudet ja urheilukentät ovat kaupungissa vieressä, kun maaseudulla on ehkä vähän pidemmät matkat. Se tulee hirveän monesta tekijästä”, Lundqvist arvioi.

Suomesta löytyy myös alueellisia eroja.

”Lihavien osuus on suurempi pohjoisessa verrattuna etelään”, Lundqvist kertoo. Tiedot perustuvat aikuisten FinTerveys 2017-tutkimukseen.

Alueelliset erot kävivät ilmi myös toissa viikolla julkistetuista lasten ja nuorten ylipainoa koskevista tilastoista. Mitä pienemmästä kunnasta on kyse, sitä yleisempää ylipaino ja lihavuus on. Pulskimmissa kunnissa jopa lähes 60 prosenttia pojista painaa liikaa.

Köyhien ja keskituloisten maiden maaseutuväestö on aiemmin ollut tyypillisesti kaupunkilaisväestöä hoikempaa. Tämä johtui paljolti siitä, että he kuluttivat enemmän energiaa esimerkiksi maatalouden töissä, vedenkannossa ja polttopuiden keräämisessä.

Kun väestö on keskimäärin vaurastunut ja infrastruktuuri on parantunut, maatalous on koneistunut, liikkumiseen käytetään maaseudulla autoja ja palvelu- ja hallinnollisista töistä on tullut yleisiä myös maaseudulla.

Lisäksi maaseuduilla syödään nyt enemmän prosessoitua ruokaa. Siitä on tullut osa köyhimpien ihmisten perusruokavaliota.

Yhdysvaltalaisen Pohjois-Carolinan yliopiston ravitsemustieteen professori Barry M. Popkin kuvaa keskiviikkona julkaistua tutkimuspaperia ”uraauurtavaksi”.

Nälkiintyminen maaseuduilla on nopeasti korvautumassa ylipaino-ongelmilla valtaosalla maapallon alueista lukuun ottamatta Saharan eteläpuolista Afrikkaa, Etelä-Aasiaa ja muutamia muilla alueilla sijaitsevia maita, Popkin huomauttaa Nature-lehdessä julkaistussa kommentissa.

John Carter
Seuraa 
Viestejä11952

MooM kirjoitti:
John Carter kirjoitti:
MooM kirjoitti:
Ei kai kukaan terveydenhuollon ammattilainen tuijota sokeasti BMI:tä, jos ihminen selkeästi keskivertoa lihaksikkaampi? Ok, ehkä jollain lihavalla ja lihaksikkaalla, jolla lihas ei  näy läskin alta, tuo voi tapahtua, mutta jos rasvat on 12%, siitä ei liene kyse.

Ehkä työterveyslääkäri katsoi vain jotain laskukaavaa? Luvut on, ikä 43, pituus 180cm ja paino 106kg. En ole alan ammattilainen, niin en osaa ottaa asiaan tarkemmin kantaa. Minut myös punnittiin ensin kauluspaita päällä.

Tietysti katsoi, BMI lasketaan paino/pituus^2, jossa paino on kiloina ja pituus metreinä. Ja sille on märitelty rajat, joiden sisällä henkilö on alipainoinen, normaalipainoinen, ylipainoinen ja lihava. Lihavan raja taitaa olla 30. Miehet luonnollisesti menevät helpommin rajojen yli, kun ovat keskimäärin isompia (siis vaikka pituus olisi sama).

Mutta tuo pätee vain keskimääräiselle rakenteelle ja rasvaprosentille. Hyvin vanttera luustorakenteeltaan (iso rintakehä, leveä lantio jne) tuottaa isomman BMI:n, kun en se onttokaan voi olla. Samoin naisissa se pitkäselkäinen, persevä ja paksureitinen malli on painavampi kuin samanpituinen hoikkaraajainen tyyppi, vaikka esim. vyötäröläski olisi samalla tasolla. jne.

Ja joko luonnostaan iso tai salilla/työllä hankitty lihasmassa luonnollisesti nostaa  BMI:tä ja esim. kehonrakentajat ovat sairaalloisen lihavia BMI:n perusteella.

Ok, kiitos. Kyllä minä painoja nostelen useasti viikossa ja vielä aika suurilla raudoilla, mutta en ole kyllä mikään kehonrakentaja. Vastapainoksi harrastan myös aerobista liikuntaa.

" Käsittämätöntä luonnossa on sen käsitettävyys. " Albert Einstein

MooM
Seuraa 
Viestejä8324

John Carter kirjoitti:
MooM kirjoitti:
Ei kai kukaan terveydenhuollon ammattilainen tuijota sokeasti BMI:tä, jos ihminen selkeästi keskivertoa lihaksikkaampi? Ok, ehkä jollain lihavalla ja lihaksikkaalla, jolla lihas ei  näy läskin alta, tuo voi tapahtua, mutta jos rasvat on 12%, siitä ei liene kyse.

Ehkä työterveyslääkäri katsoi vain jotain laskukaavaa? Luvut on, ikä 43, pituus 180cm ja paino 106kg. En ole alan ammattilainen, niin en osaa ottaa asiaan tarkemmin kantaa. Minut myös punnittiin ensin kauluspaita päällä.

Tietysti katsoi, BMI lasketaan paino/pituus^2, jossa paino on kiloina ja pituus metreinä. Ja sille on märitelty rajat, joiden sisällä henkilö on alipainoinen, normaalipainoinen, ylipainoinen ja lihava. Lihavan raja taitaa olla 30. Miehet luonnollisesti menevät helpommin rajojen yli, kun ovat keskimäärin isompia (siis vaikka pituus olisi sama).

Mutta tuo pätee vain keskimääräiselle rakenteelle ja rasvaprosentille. Hyvin vanttera luustorakenteeltaan (iso rintakehä, leveä lantio jne) tuottaa isomman BMI:n, kun en se onttokaan voi olla. Samoin naisissa se pitkäselkäinen, persevä ja paksureitinen malli on painavampi kuin samanpituinen hoikkaraajainen tyyppi, vaikka esim. vyötäröläski olisi samalla tasolla. jne.

Ja joko luonnostaan iso tai salilla/työllä hankitty lihasmassa luonnollisesti nostaa  BMI:tä ja esim. kehonrakentajat ovat sairaalloisen lihavia BMI:n perusteella.

"MooM": Luultavasti entinen "Mummo", vahvimpien arvelujen mukaan entinen päätoimittaja, jota kolleega hesarista kuvasi "Kovan luokan feministi ja käheä äänikin". https://www.tiede.fi/keskustelu/4000675/ketju/hyvastit_ja_arvioita_nimim...

Sisältö jatkuu mainoksen alla