Kellot saavat sekunnin lisää 31. joulukuuta 2016 kello 24:00:00 Lontoon aikaa. Kuva: LAWRENCE LAWRY SCIENCE PHOTO LIBRARY
Kellot saavat sekunnin lisää 31. joulukuuta 2016 kello 24:00:00 Lontoon aikaa. Kuva: LAWRENCE LAWRY SCIENCE PHOTO LIBRARY
Koordinoidun yleisajan eli UTC-ajan ero maapallon pyörimiseen nähden viime vuosina. Kuvion pystysuorat viivat johtuvat juuri karkaussekunneista. Vasemmassa pystypilarissa sekunnin osat. Kuva: Wikipedia
Koordinoidun yleisajan eli UTC-ajan ero maapallon pyörimiseen nähden viime vuosina. Kuvion pystysuorat viivat johtuvat juuri karkaussekunneista. Vasemmassa pystypilarissa sekunnin osat. Kuva: Wikipedia

Sekunteja on lisätty tai poistettu lyhimmillään kuuden kuukauden välein vuodesta 1972. Pisimmillään rukkausten välissä on eletty seitsemän vuotta.

Vuoden loppuun liitetään ”karkaussekunti”. Niinpä kellot saavat sekunnin lisää 31. joulukuuta 2016 kello 24:00:00. Näin käy tähän aikaan Lontoossa.

Sekunti lisätään koordinoituun yleisaikaan, jonka lyhenne on UTC. Se on maapallon tarkka aika, jota lasketaan useilla atomikelloilla. UTC-aikaa mitataan Lontoon ajassa, koska siellä perustettiin aikoinaan maailman aikavyöhykkeet.

Lontoossa sekunti lisätään aikaan juuri keskiyöllä. Muualla sekunti rukataan kelloihin samaan aikaan, mutta oman aikavyöhykkeen mukaan.

Koska Suomen aika on Lontoota kaksi tuntia edellä, saa Suomi oman lisäsekuntinsa uutena vuonna aamuyöllä kello 2:00:00.

Karkaussekunnin syy on se, että maapallon pyörimisestä mitattu aika ja atomikelloilla mitattu UTC-aika halutaan pitää lähellä toisiaan.

Historiallisesti aikaa on mitattu keskiarvolla, joka perustuu Maan pyörimiseen suhteessa muihin taivaankappaleisiin. Tämän ajan pituus kuitenkin vaihtelee esimerkiksi Kuun vuorivesivoimien ja Maan massapisteiden muutosten mukaan.

Atomikellot tuotiin tähän viitekehykseen 1950-luvulla. Maapallon pyörimisen muutoksia ei voi ennustaa. Siksi atomikellot ovat paljon luotettavampi keino mitata aikaa.

Laskujen mukaan maapallon pyöriminen hidastuu 1,5–2 millisekuntia päivässä verrattuna atomiaikaan, joka on riippumaton maapallon pyörimisestä akselinsa ympäri.

Näiden kahden ajan eroa seuraa ranskalainen järjestö Iers. Joskus tarvitaan yksi sekunti pois tai yksi lisää. Kun sekunteja rukataan, koordinoitu yleisaika UTC ja maapallon pyörimisestä mitattu aika pysyvät aina alle 0,9 sekunnin päässä toisistaan.

Sekunteja on lisätty jo 26 kertaa vuodesta 1972. Lyhimmillään niitä on lisätty kuuden kuukauden välein. Pisin väli kellojen rukkaamisessa on ollut seitsemän vuotta.

Viimeksi sekunteja on muutettu 30. kesäkuuta 2015, sitä ennen vuonna 2012. Suomessa sekunnin siirrosta vastaa Mittatekniikan keskus Mikes.

Maan pyörimistä mitataan nykyään tarkkailemalla avaruuden etäisten kohteiden liikettä verrattuna maapalloon.

Nämä havainnot osoittavat, että noin 500–750 päivässä Maan kiertoajan ja atomiajan eroksi tulee nyt lisättävä yksi sekunti.

Sekunnintarkkaa aikaa tarvitaan esimerkiksi satelliittien gps-paikannuksessa. Myös tietokoneiden ajan on oltava tarkka.

Tietokoneiden ohjelmissa on siksi jouduttu varautumaan siihen, että vuorokauden pituus voi olla 86 399, 86 400 tai 86 401 sekuntia.

Eurooppalaiset miehet taas ovat kolme kertaa todennäköisemmin mustatukkaisia kuin naiset.

Herrasmiehet pitävät vaaleaveriköistä, kuuluu kuuluisan Marilyn Monroe -elokuvan nimi. Ilmeisesti todella pitävät. Muuten olisi vaikea selittää, miksi vaaleahiuksisuus on naisilla luontaisesti paljon yleisempää kuin miehillä.

Miehillä taas on huomattavasti todennäköisemmin mustat hiukset. Se voi puolestaan selittyä naisten viehtymyksellä tummahiuksisiin miehiin.

Tätä päätyi ihmettelemään tutkijaryhmä, joka selvitti laajassa tutkimuksessa hiusten väriin vaikuttavia geenejä.

Nature Genetics -tiedelehdessä ilmestyneessä tutkimuksessa monikansallinen ryhmä onnistui kartoittamaan 124 uutta geeniä, jotka vaikuttavat hiusten väriin. Aiemmin hiusväriin vaikuttavia geenejä oli löydetty noin tusina.

Tutkimus on toistaiseksi laajin aiheesta tehty: siinä tutkittiin yhteensä 300 000 eurooppalaistaustaisen ihmisen geeniperimää Euroopassa ja Amerikassa.

Tutkimuksessa paljastui monta mielenkiintoista asiaa. Ensinnäkin naisilla vaaleat hiukset ovat kaksi kertaa yleisemmät kuin miehillä. Miehet taas ovat kolme kertaa todennäköisemmin mustatukkaisia kuin naiset.

Tämä pätee sekä perimältään eurooppalaistaustaisiin ihmisiin sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa. Löydös oli tutkijoille yllätys.

Tutkijat hakevat syytä parinvalinnasta.

”Osa voi johtua evoluutiosta, sillä vaaleahiuksiset naiset saavat miehiä helpommin, ja vastaavasti tummahiuksiset miehet menestyvät paremmin parisuhdemarkkinoilla vaaleahiuksisiin miehiin verrattuna”, sanoo geneettisen epidemiologian professori Tim Spector Lontoon King’s Collegesta BBC-uutiskanavan haastattelussa.

Hiusten väriin kohdistuu siis sukupuolivalintaa, mikä auttaa pitämään ominaisuutta yleisenä populaatiossa. Spector kuitenkin korostaa, että tämä on spekulointia.

Itse geeneissä ei nimittäin näytä olevan eroa. Jostain syystä ne kuitenkin ilmenevät eri tavalla miehissä ja naisissa.

Vaaleatukkaisia poikia syntyy yhtä paljon kuin tyttöjä, mutta vaaleahiuksisuutta aiheuttavat geenit kytkeytyvät useammin pojilla pois päältä heidän kasvaessaan ja väri tummuu.

Tätä kutsutaan epigenetiikaksi. Ei tiedetä, miksi geenien ilmeneminen muuttuu tällä tavalla. Siihen vaaditaan jatkotutkimusta. Tutkijoita kiinnostaisi sekin, onko taustalla jokin nykyajan kulttuurillinen muutostekijä.

Ihmisen geenit ovat soluissa kiveen hakattuja, mutta epigeneettinen taso on altis ympäristön aiheuttamille muutoksille.

Minijehova
Seuraa 
Viestejä1484
Liittynyt10.10.2011

Naiset ovat paljon useammin blondeja kuin miehet

" Itse geeneissä ei nimittäin näytä olevan eroa. Jostain syystä ne kuitenkin ilmenevät eri tavalla miehissä ja naisissa. Vaaleatukkaisia poikia syntyy yhtä paljon kuin tyttöjä, mutta vaaleahiuksisuutta aiheuttavat geenit kytkeytyvät useammin pojilla pois päältä heidän kasvaessaan ja väri tummuu." Hiusten väri voi vaihtua montakin kertaa elämän aikana. Esimerkiksi ihan vauvana tumma, lapsena vaalea ja tummuu taas vanhetessa, kunnes vaalenee ja lopulta harmaantuu tai putoaa. Tuota värinvaihtelua...
Lue kommentti

Ah, this is obviously some strange usage of the word 'safe' that I wasn't previously aware of.

Tutkijan mielestä presidentti Donald Trumpkaan ei vaikuta tietävän paljon, vaikka laukookin vankasti mielipiteitään. Kuva: Paul D. Williams/The White House
Tutkijan mielestä presidentti Donald Trumpkaan ei vaikuta tietävän paljon, vaikka laukookin vankasti mielipiteitään. Kuva: Paul D. Williams/The White House

Niin sanottu ylivertaisuusvinouma saa epäpätevän ihmisen yliarvioimaan omaa osaamistaan ja pätevän vähättelemään itseään.

Mitä vähemmän ihminen asiasta tietää, sitä enemmän hän luulee tietävänsä. Asioista oikeasti perillä olevat taas saattavat olla taipuvaisia vähättelemään omaa osaamistaan.

Tähän psykologiassa tunnettuun ylivertaisuusvinoumaan eli Dunning–Krugerin vaikutukseen törmää esimerkiksi internetin kommenttipalstoilla. Uusi tutkimus osoittaa, että se vaikuttaa myös poliittisessa ajattelussa.

Politiikan tutkimuksen apulaisprofessori Ian Anson Marylandin yliopistosta havahtui tutkimaan asiaa seuratessaan sosiaalisessa mediassa käytyjä keskusteluja Yhdysvaltain vaalien aikaan. Anson ja muut tutkijat kiinnittivät huomiota siihen, että sosiaalisessa mediassa paljon seuraajia saaneet kommentaattorit esittivät vaalikamppailusta varsin voimakkaita ja itsevarmoja näkemyksiä.

”Vaalien jälkeen jotkut alkoivat puhua jopa Dunning–Kruger-presidentistä, sillä Donald Trump laukoo voimakkaita mielipiteitä asioista, joista ei kuitenkaan vaikuta tietävän paljon mitään”, Anson sanoo Psypost-verkkolehdessä.

Anson huomasi, että ylivertaisuusvinouman vaikutusta ei juurikaan ollut selvitetty politiikan tutkimuksessa. Häntä kiinnosti myös, ovatko erityisen vahvasti johonkin poliittiseen siipeen sitoutuvat ihmiset alttiimpia sille.

Anson kehitti yksinkertaisen koeasetelman testatakseen asiaa. 2600 täysi-ikäistä amerikkalaista vastasi verkkokyselyyn, jossa kartoitettiin heidän tietojaan Yhdysvaltojen politiikasta. Lomakkeessa kysyttiin esimerkiksi, kuka on Yhdysvaltain energiaministeri, kumpi puolue hallitsee tällä hetkellä edustajainhuonetta ja mihin hankkeisiin hallitus käyttää vähiten rahaa.

Koehenkilöitä pyydettiin samalla arvioimaan, miten hyvin he kokevat olevansa perillä politiikasta.

Todellinen osaaminen osoittautuikin kuviteltua vähäisemmäksi. Mitä huonommat tiedot politiikasta ihmisellä testin mukaan oli, sitä paremmaksi hän omat tietonsa arvioi. Ylipäänsä koe osoittautui valtaosalle vaikeaksi.

”Moni amerikkalainen vaikuttaa todella itsevarmalta omista tiedoistaan, koska he eivät tiedä itse, kuinka vähän he oikeastaan tietävät.”

”Vaikutus näyttää myös vahvistuvan, kun ihmiset kohtaavat toisen poliittisen laidan edustajia”, Anson kertoo.

Kokeen toisessa osassa jompaankumpaan poliittiseen laitaan vahvasti samaistuvat osallistujat pantiin pisteyttämään muiden vastauksia. Heille annettiin valmiiksi täytetty lomake, jonka kerrottiin olevan toista poliittista laitaa edustavan henkilön täyttämä. Vakaumukselliset republikaanit siis luulivat arvioivansa vankkojen demokraattien vastauksia ja toisin päin.

Vinouma vaikutti tässäkin. Mitä huonommin henkilö oli itse pärjännyt testissä, sitä todennäköisemmin hän pisteytti muiden testivastaukset puhtaasti omien poliittisten luulojensa mukaan.

”Tulokset viittaavat siihen, että amerikkalainen poliittinen keskustelukulttuuri on laajasti epäonnistunut. Kun yhden laidan edustaja kohtaa omaan puolueeseensa kuulumattoman, on varsin todennäköistä, että hän arvioi sekä omansa että toisen ihmisen poliittisen ymmärryksen väärin. Ja usein vielä niin, että hän pitää itseään pätevämpänä”, Anson sanoo.

Ansonin tutkimus julkaistiin Political Psychology -lehdessä.

HuuHaata
Seuraa 
Viestejä5978
Liittynyt8.11.2012

Tietämätön luulee tietävänsä politiikassakin

Japetus kirjoitti: HuuHaata kirjoitti: Tietää mitä? Miten sekaisin pitää ihmisen olla, jos kuvittelee jotain tietävänsä vaikkapa jo Suomenkin 5 miljoonan ihmisen asioiden hoitamisesta? Ja aivan ei ne tkedäkkään, vaan esittää tietävänsä, koska nautinto hierarkioiden huipulla ei tule hyvin tehdystä työstä vaan todellisesta tai kuvitellusta ihmisten suorittamasta palvonnasta yli-ihmiseksi itsensä korottanutta kohtaan. Ja hienona ironian riemvoittona sinä kuvittelet tietäväsi tämän, miten 90-luvun...
Lue kommentti