Savanni rehottaa Australiassa. Kuva: CSIRO Science Images
Savanni rehottaa Australiassa. Kuva: CSIRO Science Images

Kiitos kuuluu muu muassa kiinalaisille.

Kasvipeite on sankentunut maailmassa 20 vuodessa lähes neljän miljardin hiilitonnin verran, kertoo uusi tutkimus. Lisäkasvu hidastaa osaltaan ilmastonmuutosta poistamalla ilmakehästä enemmän hiilidioksidia.

Vihertymisestä on kiittäminen etenkin Kiinan valtaisia metsänistutuksia, savannien runsaampia sateita ja aiempien viljelypeltojen metsittymistä Venäjällä ja muissa entisen Neuvostoliiton alueen maissa.

Sateet ovat saaneet savannit puskemaan kasvillisuutta Australiassa, Afrikassa ja Etelä-Amerikassa. Myös ilmakehän suurempi hiilidioksidipitoisuus on saattanut voimistaa vihertymistä.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Havainnot perustuvat satelliittimittauksiin Maan pinnasta purkautuvista luonnollisista radioaalloista. Aiemmin maapallon biomassa on laskettu lähinnä mittaamalla metsäalaa. Nyt savannien lisäkasvu tuli selvästi näkyviin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Vaikka kasvillisuuden kokonaismäärä on lisääntynyt, metsiä myös tuhoutuu jatkuvasti. Hävikki on suurinta Amazonin alueella ja Indonesian sademetsissä.

Tutkijat muistuttavat, että luonnon suurentunut hiilinielu ei poista sitä tosiasiaa, että ihmisten on vähennettävä kasvihuonepäästöjä. ”Ainoa keino vakauttaa ilmastojärjestelmä on supistaa maailman fossiilisten polttoaineiden päästöt nollaan”, sanoo CSIRO-tutkimuslaitoksen Pep Canadell australialaisen New South Walesin yliopiston tiedotteen mukaan. Canadell on yksi tutkimuksen tekijöistä.

Tutkimuksen julkaisi Nature Climate Change.

syytinki
Seuraa 
Viestejä10428
tammukka
syytinki
tammukka
syytinki
tammukka

--snip---

Ok. Olkoon sitten saivartelua. Mutta edelleen minussa herättää ihmetystä aiempi kommenttisi sademetsien hakkuista ja niiden vaikutuksesta hiilitaseeseen. Mitenkä perustelet väitteesi ?

Sademetsät ovat vanhoja metsiä ja tasapainossa ravinteiden (myös hiili) suhteen. Tuottavat sen verran kuin käyttävät.

Käytännössä kaikki ravinteet ovat kiinni kasvustossa. Jos alan vetäisee paljaaksi, jää jäljelle suht. hedelmätön kuiva maaperä.

Kaskeaminen tuottaa hiiltä, mutta tuskin senkään vaikutus on kovin paha. Pari - neljä satoa ja sitten ovat ravinteet käytetty ja syöty. Jäljelle jää hedelmätön peltoheitto.

Ja varalta, myös vilja sitoo hiiltä. Ja varalta 2. Hiilidioksidin puute on ongelma, sitä ei ole liikaa. Hiili on tärkeää kasveille ja elämälle yleensä. Hiilidioksidia saisi olla ilmakehässä enemmän kuin nykyisin.

Jos sademetsän raivaa, suuri osa hiilestä lähtee hiilidioksidina taivaalle. Ja vakuutan että jos raiskiolle ei synny uutta metsää hiilitase sillä alueella jää negatiiviseksi.

Lähtee taivaalle vain jos puu ja roskat poltetaan eli kasketaan. Siitäkin viljat keraa osan takaisin.

Hylätty ja mahoksi lypsetty maa tuottaa korkeintaan heinää. Hiilen suhteen se on todennäköisesti edelleen tasapainossa. En oikein tajua miten voisi syntyä negatiivinen hiilitase.

Jos sademetsä kasketaan niin suuri osa hiilestä katoaa taivaalle. Yleensä vain muutama arvopuu otetaan talteen hehtaarilta. Maapohja joka useimmiten karua tuottaa yhden tai ehkä kolme neljä satoa ja sitten se on siinä. Luuletko ihan oikeasti että alueella kasvava kitulias heinikko korvaisi sen hiilimäärän joka oli sitoutuneena aikaisempaan kasvustoon ? Tässä vielä lukemista noista kiertoajoista : 

http://www.sll.fi/mita-me-teemme/metsat/tiedostot/Eri%20metsankasittelymenetelmien%20hiilitase.pdf

Ota itse selvää. En viitsi enää kirjoitella mitään aiheesta. Sori vaan.

tammukka
Seuraa 
Viestejä7773
syytinki
tammukka
syytinki
tammukka

--snip---

Ok. Olkoon sitten saivartelua. Mutta edelleen minussa herättää ihmetystä aiempi kommenttisi sademetsien hakkuista ja niiden vaikutuksesta hiilitaseeseen. Mitenkä perustelet väitteesi ?

Sademetsät ovat vanhoja metsiä ja tasapainossa ravinteiden (myös hiili) suhteen. Tuottavat sen verran kuin käyttävät.

Käytännössä kaikki ravinteet ovat kiinni kasvustossa. Jos alan vetäisee paljaaksi, jää jäljelle suht. hedelmätön kuiva maaperä.

Kaskeaminen tuottaa hiiltä, mutta tuskin senkään vaikutus on kovin paha. Pari - neljä satoa ja sitten ovat ravinteet käytetty ja syöty. Jäljelle jää hedelmätön peltoheitto.

Ja varalta, myös vilja sitoo hiiltä. Ja varalta 2. Hiilidioksidin puute on ongelma, sitä ei ole liikaa. Hiili on tärkeää kasveille ja elämälle yleensä. Hiilidioksidia saisi olla ilmakehässä enemmän kuin nykyisin.

Jos sademetsän raivaa, suuri osa hiilestä lähtee hiilidioksidina taivaalle. Ja vakuutan että jos raiskiolle ei synny uutta metsää hiilitase sillä alueella jää negatiiviseksi.

Lähtee taivaalle vain jos puu ja roskat poltetaan eli kasketaan. Siitäkin viljat keraa osan takaisin.

Hylätty ja mahoksi lypsetty maa tuottaa korkeintaan heinää. Hiilen suhteen se on todennäköisesti edelleen tasapainossa. En oikein tajua miten voisi syntyä negatiivinen hiilitase.

Jos sademetsä kasketaan niin suuri osa hiilestä katoaa taivaalle. Yleensä vain muutama arvopuu otetaan talteen hehtaarilta. Maapohja joka useimmiten karua tuottaa yhden tai ehkä kolme neljä satoa ja sitten se on siinä. Luuletko ihan oikeasti että alueella kasvava kitulias heinikko korvaisi sen hiilimäärän joka oli sitoutuneena aikaisempaan kasvustoon ? Tässä vielä lukemista noista kiertoajoista : 

http://www.sll.fi/mita-me-teemme/metsat/tiedostot/Eri%20metsankasittelymenetelmien%20hiilitase.pdf

Sisältö jatkuu mainoksen alla