Savanni rehottaa Australiassa. Kuva: CSIRO Science Images
Savanni rehottaa Australiassa. Kuva: CSIRO Science Images

Kiitos kuuluu muu muassa kiinalaisille.

Kasvipeite on sankentunut maailmassa 20 vuodessa lähes neljän miljardin hiilitonnin verran, kertoo uusi tutkimus. Lisäkasvu hidastaa osaltaan ilmastonmuutosta poistamalla ilmakehästä enemmän hiilidioksidia.

Vihertymisestä on kiittäminen etenkin Kiinan valtaisia metsänistutuksia, savannien runsaampia sateita ja aiempien viljelypeltojen metsittymistä Venäjällä ja muissa entisen Neuvostoliiton alueen maissa.

Sateet ovat saaneet savannit puskemaan kasvillisuutta Australiassa, Afrikassa ja Etelä-Amerikassa. Myös ilmakehän suurempi hiilidioksidipitoisuus on saattanut voimistaa vihertymistä.

Havainnot perustuvat satelliittimittauksiin Maan pinnasta purkautuvista luonnollisista radioaalloista. Aiemmin maapallon biomassa on laskettu lähinnä mittaamalla metsäalaa. Nyt savannien lisäkasvu tuli selvästi näkyviin.

Vaikka kasvillisuuden kokonaismäärä on lisääntynyt, metsiä myös tuhoutuu jatkuvasti. Hävikki on suurinta Amazonin alueella ja Indonesian sademetsissä.

Tutkijat muistuttavat, että luonnon suurentunut hiilinielu ei poista sitä tosiasiaa, että ihmisten on vähennettävä kasvihuonepäästöjä. ”Ainoa keino vakauttaa ilmastojärjestelmä on supistaa maailman fossiilisten polttoaineiden päästöt nollaan”, sanoo CSIRO-tutkimuslaitoksen Pep Canadell australialaisen New South Walesin yliopiston tiedotteen mukaan. Canadell on yksi tutkimuksen tekijöistä.

Tutkimuksen julkaisi Nature Climate Change.

syytinki
Seuraa 
Viestejä9193
Liittynyt18.8.2008

Maailma versoo kasvillisuutta entistä runsaammin

tammukka 09.04.2015 klo 22:34 syytinki 09.04.2015 klo 21:00 tammukka 09.04.2015 klo 19:44 syytinki 09.04.2015 klo 09:51 tammukka 08.04.2015 klo 22:28 --snip--- Ok. Olkoon sitten saivartelua. Mutta edelleen minussa herättää ihmetystä aiempi kommenttisi sademetsien hakkuista ja niiden vaikutuksesta hiilitaseeseen. Mitenkä perustelet väitteesi ? Sademetsät ovat vanhoja metsiä ja tasapainossa ravinteiden (myös hiili) suhteen. Tuottavat sen verran kuin käyttävät. Käytännössä kaikki ravinteet ovat...
Lue kommentti
tammukka
Seuraa 
Viestejä3652
Liittynyt9.5.2010

Maailma versoo kasvillisuutta entistä runsaammin

syytinki 09.04.2015 klo 21:00 tammukka 09.04.2015 klo 19:44 syytinki 09.04.2015 klo 09:51 tammukka 08.04.2015 klo 22:28 --snip--- Ok. Olkoon sitten saivartelua. Mutta edelleen minussa herättää ihmetystä aiempi kommenttisi sademetsien hakkuista ja niiden vaikutuksesta hiilitaseeseen. Mitenkä perustelet väitteesi ? Sademetsät ovat vanhoja metsiä ja tasapainossa ravinteiden (myös hiili) suhteen. Tuottavat sen verran kuin käyttävät. Käytännössä kaikki ravinteet ovat kiinni kasvustossa. Jos alan...
Lue kommentti
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa

Eniten silti luettiin uutista Pääsiäissaaren patsaiden kivihatuista.  

1. Pääsiäissaaren kivihattujen arvoitus ratkesi

Muinaiset pääsiäissaarelaiset hyödynsivät fysiikkaa nokkelasti.

2. Suomalaisten yleisin veriryhmä altistaa ärjylle ripulille

Tietty kolibakteeri tarttuu suoliston seinämään herkemmin, jos henkilö kuuluu A-veriryhmään.

3. Hivin siedon salaisuus alkaa paljastua

Prosentin murto-osalla hiv-tartunnan saaneista on poikkeuksellisia tappajasoluja, jotka ilmeisesti vangitsevat sairastuneet solut imukudokseen.

4. Afrikan vanhimmat apinanleipäpuut kuolevat oudosti

Kolmestatoista vanhimmasta yhdeksän on kuollut täysin tai osittain viime vuosikymmenen aikana.

5. Alzheimer voi vaeltaa kuin syöpä

Tautiproteiinia valmistuu elimistössä muuallakin kuin aivoissa.

6. Kivikauden heimosodat niittivät valtaosan miehistä

Tappamisen jäljet näkyvät yhä geeneissämme, osoittaa Stanfordin yliopiston uusi tutkimus.

7. Ihminen haistaa toisen pelon

Hammaslääkäriopiskelijat tekivät enemmän virheitä, kun he harjoittelivat operaatioita nukella, jolle oli puettu ahdistuneen ihmisen aiemmin käyttämä paita.

8. Suurtutkimus laittoi huumeet vaarallisuusjärjestykseen

Huumeista ”taikasienet” vievät käyttäjiä vähiten sairaalaan, kertoo maailmanlaajuinen kyselytutkimus.

9. Silmälasit saattavat todella kieliä älystä

Älykkyyteen vaikuttavat geenit ovat yhteydessä myös huonompaan näkökykyyn.

10. Hirviömäinen musta aukko kasvaa ennätysvauhdilla

Musta aukko nielee Auringon verran massaa kahdessa päivässä.

Tiede-lehden päivittäiset tiedeuutiset jäävät kesätauolle ja palaavat 1. elokuuta.

Ilmaviljely vauhditti siemenperunoiden tuotantoa.

Uusi suomalainen varhaisperuna Jussi tuli markkinoille kolme vuotta sitten. Lajike osoittautui niin suosituksi, että siemenperunat ovat kahtena keväänä loppuneet kesken. Vasta täksi kaudeksi sitä oli ammattiviljelijöille riittävästi, 500 tonnia.

Suuri kysyntä yllätti kaikki.

Jussin siemeniä alettiin kasvattaa Suomen siemenperunakeskuksessa myös aeroponisesti, ilman multaa, koska niitä piti saada viljelijöille paljon ja nopeasti. Perinnäisellä tavalla olisi saatu riittävä määrä siemenperunoita viidessä vuodessa, mutta uusi ilmaviljelymenetelmä nopeutti tuotantoa.

Aeroponisten perunoiden varret varttuvat luonnonvalossa tai ledien loisteessa kaapin päällä, juuret ja maavarret taas venyvät kaapin sisällä pimeässä. Juuristoon ja mukulavyöhykkeelle vain ruiskutetaan ajoittain ravinnesumua.

Jos mukulat poimitaan 30–35-millisinä, kasvi innostuu tekemään niitä jatkuvasti lisää. Kasvi ei ymmärrä vanheta vaan kasvaa ja kasvaa. 

Keskimäärin menetelmä kymmenkertaistaa sadon. Jos turpeessa kehittyy vaikka kolme mukulaa, aeroponisesti niitä syntyy vähintään 30.

Työläs jalostaa

Ajatus uudesta suomalaista perunalajikkeesta syntyi toistakymmentä vuotta sitten. Tavoitteena oli kehittää kaunis, maukas, satoisa ja aikaisen kevään kylmässä maassa selviävä peruna. Sen piti myös kestää tauteja ja soveltua Suomen lyhyeen kasvukauteen ja runsaaseen valoon.

Helpommin sanottu kuin tehty. Perunan perimä sisältää neljä versiota jokaisesta geenistä, kun esimerkiksi ihmisellä niitä on kaksi. Tämän vuoksi kahden perunalajikkeen risteyttäminen tuottaa tuhansia erilaisia vaihtoehtoja. Jotta kaikki halutut ominaisuudet saadaan samaan kasviin, tarvitaan runsaasti jälkeläisiä, joista karsia.

Vuosien jalostustyö tuotti Jussin. Muutamassa vuodessa se on kahmaissut kolmasosan varhaisperunan 800 viljelyalasta. Kahdella muulla kolmanneksella kasvaa Timoa ja saksalaista Solistia. 

Missään muualla kuin Suomessa ja Ruotsissa ei kuitenkaan ymmärretä varhaisperunan arvoa. Jussi sai nimensäkin siitä, että sitä on tarkoitus syödä juhannuksena.

 

Lue lisää

Kesäkuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa tiedetoimittaja Arja Kivipelto kertoo, miten uuden perunalajikkeen kehitys ideasta lautasille eteni. Hän kertoo myös, mistä peruna on peräisin – ja miten ja miksi se valloitti maailman.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä