Saharan megadyynit kohoavat jopa 300 metriin, mutta jyvät eivät kelpaa betonin valmistamiseen. Kuva: Getty Images
Saharan megadyynit kohoavat jopa 300 metriin, mutta jyvät eivät kelpaa betonin valmistamiseen. Kuva: Getty Images

Vain rippunen hiekasta kelpaa rakentamiseen. Tarve on jo synnyttänyt hiekkamafioita.

Hiekkaa on kaikkialla, mutta vain murto-osa siitä soveltuu rakentamiseen. Lisää syntyy kallioista ja kivistä, mutta niiden mureneminen hitusiksi vie jopa miljoonia vuosia. Hiekkaa pidetäänkin uusiutumattomana luonnonvarana.

Jo kuluvan vuosisadan alkupuoliskolla voi käydä niin, että rakennuskelpoinen hiekka loppuu.

Hupenemiseen havahduttiin vasta muutama vuosi sitten. Yksi heräte oli Yhdistyneiden kansakuntien ympäristöohjelman Unepin vuonna 2014 julkaisema raportti, jossa kartoitettiin hiekan kuljetuksia ja käyttöä eri puolilla maailmaa.

Kävi ilmi, että hiekkaa ja soraa kaivettiin 2010-luvun alussa jo enemmän kuin fossiilisia polttoaineita, ja tahti kiihtyy. Maailman hiekan kulutus on lisääntynyt viidessä vuodessa 25 prosenttia.

Unepin raportin mukaan Kiina käytti rakentamiseen vuosina 2010–2014 enemmän hiekkaa kuin Yhdysvallat sadan viime vuoden aikana. Yhdysvalloissa hiekan kulutus kasvoi viidessä vuodessa viidenneksen, 20 prosenttia.

Valtaosa hiekasta menee betonin valmistukseen. Määriä pystytään arvioimaan sementin avulla, koska hiekkaa ja soraa tarvitaan kuusi–seitsemän tonnia yhtä sementtitonnia kohti, selittää Unepin raportin kirjoittaja, Geneven yliopiston maantieteen professori Pascal Pedouzzi.

Sementin menekin perusteella vuonna 2012 betoniin käytettiin noin 30 miljardia tonnia hiekkaa ja soraa. Siitä olisi voitu valaa päiväntasaajalle 27 metriä korkea ja 27 metriä paksu betonimuuri, joka kiertäisi koko maapallon, siis 40 000 kilometrin matkan, Pedouzzi laskee.

Houkuttaa mafiaakin

Hiekan kysyntä kiihtyy  kaiken aikaa väestönkasvun ja kaupungistumisen takia. Maailmanmarkkinat ovat kuusinkertaistuneet 25 vuodessa. Hiekka on esimerkiksi Pohjois-Korean harvoja vientituotteita. Hiekkaa tarvitaan erityisesti Aasiassa, joka suurkaupungistuu kovaa vauhtia.

Jokien, järvien ja rannikoiden hiekka on niin haluttua, että sitä hankitaan ja myydään myös laittomasti. Tutkimusten mukaan sääntelemätöntä tai laitonta hiekkabisnestä esiintyy ainakin 70 maassa.

Tietokirjailija Vince Beiser kertoo tuoreessa The World in a Grain - kirjassaan, että vuonna 2008 hiekkavarkaat veivät kaiken valkoisen hiekan yhdeltä Jamaikan hienoimmista hiekkarannoista. Samanlaista hiekan ryöstelyä on tapahtunut Marokossa, Algeriassa ja Venäjällä. Indonesiassa hiekkarosvot ovat hävittäneet kartalta tähän mennessä 24 saarta.

Varastettu hiekka päätyy Aasiassa todennäköisimmin Singaporeen, jossa siitä maksetaan huippuhinta.

Ei ihme, että hiekan ympärille on kehittynyt järjestäytynyttä rikollisuutta. Hiekan kaivu ja kuljetus on halpaa ja helppoa. Riskit ovat pieniä, tuotto suuri.

Hiekkamafia kukoistaa erityisesti Intiassa. Maassa toimii satoja jollei tuhansia laittomia hiekkakaivoksia. Kauppaa käydään kiristysten ja tappojen siivittämänä.

 

Lue lisää

Tammikuun Tiede-lehdessä on laaja artikkeli, jossa tiedetoimittaja Timo Paukku kertoo, miten hiekan kulutus kasvaa eri puolilla maailmaa, millaisia ympäristövaikutuksia sillä on ja miten suomalaisinsinöörit tekevät hiekkaa lisää.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun. https://www.digilehdet.fi/

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa  https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä.