Kilimanjaro lentokoneesta nähtynä. Kuva: Paul Shaffner / Wikimedia Commons
Kilimanjaro lentokoneesta nähtynä. Kuva: Paul Shaffner / Wikimedia Commons

Kilimanjaron jäätikkö on menettänyt melkein 90 prosenttia pinta-alastaan sadassa vuodessa.

Afrikan korkeimman vuoren Kilimanjaron lakijäätikkö Tansaniassa hupenee kuin jääpala lämpimässä vedessä. Sen ala on pienentynyt 88 prosenttia vuosien 1912 ja 2013 välillä.

Tutkijat ovat ennustaneet, että tätä menoa Kilimanjaron jäätikkö katoaa vuoteen 2030 mennessä.

Myös muilla jäätiköillä menee huonosti.

Esimerkiksi Sveitsissä Triftin ja Steinin jäätiköt ovat kutistuneet silmissä.

Kuluvalla vuosituhannella jäätiköt kaikkialla maailmassa ovat vetäytyneet ja ohentuneet ennennäkemätöntä vauhtia. Maailmanlaajuinen kartoitus kahden vuoden takaa osoitti, että jäätiköt ovat huvenneet 2000-luvulta lähtien kaksi kertaa nopeammin kuin vuosina 1951–2000.Kato on käynyt myös Mendenhallin jäätikössä Alaskassa.

Seurannassa olleet jäätiköt ovat menettäneet joka vuosi paksuuttaan puolesta metristä metriin. Jäätiköt ovat tulleet myös epävakaammiksi.”Nämä jäätiköt menettävät jäätä, vaikka ilmasto pysyisi ennallaan”, totesi kartoitusta johtanut Michael Zemp Zürichin yliopistosta. Jäätiköiden reunan vetäytyminen paljastuu jutun kuvapareista. Jäämassat ovat perääntyneet noin kymmenessä vuodessa useita satoja metrejä tai yli kilometrinkin, kertoo Yhdysvaltain geologisen seuran tiedelehti GSA Today jäätiköiden tilaa luotaavassa katsauksessaan.Islannin Solheimajokull-jäätikön reuna on siirtynyt yli kuusisataa metriä.

Mannerjäätiköt ovat mittari, joka kertoo ilmaston lämpenemisestä, mutta niillä on suuri vaikutus myös lähiseutujen asukkaiden elämään. Jäätiköistä riippuu myös monen alueen vesihuolto aina kasteluvedestä vesivoimaan.Esimerkiksi Tiibetin ylänköä ei turhaan kutsuta ”vesitorniksi”. Vuorilla on Etelämantereen ja Grönlannin jälkeen maailman suurimmat mannerjään varastot. Tiibetin vuoristojäätiköiden sulavesistä saavat virtansa Aasian mahtavat joet, kuten Indus, Ganges, Jangtze ja Mekong. Jokien vesivaroista riippuu miljardin ihmisen elämä.Myös Andien lakijäätiköt antavat veden ympäröivien alueiden ihmisille ja eläimille. Nekin ovat uhattuna. Tropiikin suurin jäätikkö, Perun Quelccaya, on parissa kolmessa vuosikymmenessä menettänyt jäätä kuin 1600 vuoden kertymän verran, kertoo The New York Times jutussaan.Quelccaya on sulanut järveksi yhdeltä kolkaltaan, kuten alla oleva vaihtokuva kertoo.

Pahin maailmanlaajuinen uhka piilee kuitenkin Grönlannin ja Etelämantereen jäätiköissä. Pelkästään Etelämantereen reunoilta meren ylle työntyvät valtavat jäähyllyt voivat romahtaessaan nostaa merenpintaa yli kolme metriä.

PPo
Seuraa 
Viestejä12388
Liittynyt10.12.2008

Maailman jäätiköiden tila paljastuu kuvista

tammukka kirjoitti: PPo kirjoitti: Afrikan korkeimman vuoren Kilimanjaron lakijäätikkö Tansaniassa hupenee kuin jääpala lämpimässä vedessä Yllä oleva lainaus viittaa siihen, että jäätikön pieneneminen on seurausta ilmaston lämpenmisestä. Olen kuitenkin tutustunut paljon uskottavampaan selitykseen. Kilimanjaron ympäristöstä on raivattu sademetsää maanviljelyn tieltä—> Ilman suhteellinen kosteus on pienentynyt—> Sadanta on vähentynyt, eikä se ole riittänyt korvaamaan sublimoitumista—>...
Lue kommentti

Ensimmäisiä bongauksia odotetaan jo kesällä.

Eksoplaneettoja etsivä Tess-tutkimussatellitti on kohonnut avaruuteen. Tessin odotetaan löytävän tuhansia planeettoja, jotka kiertävät muuta tähteä kuin Aurinkoa.

Tess kohoaa aivan uudenlaiselle radalle, jota kokeillaan ensi kertaa. Rata on soikea ja tahdistettu Kuun kiertoon Maan ympäri, kertoo Nasa sivuillaan.

”Joka kerta lähellä maapalloa Tess lähettää kaikki ottamansa kuvat lennonjohdolle. Tämä on aivan uutta”, sanoi Tessiä rakentanut avaruusinsinööri George Ricker MIT-yliopistosta.

Radalle kohoamiseen menee viikkoja. Apuna käytetään Kuun painovoimaa.

Lisäksi neljän tarkan kameran viritys vie aikansa. Siksi Tess alkaa havainnoida tähtien ympäristöä vasta kesäkuun lopulla.

Tess keskittyy tähtiin 30–300 valovuoden päässä. Jos niiltä löytyy ehdokkaita eksoplaneetoiksi, aletaan niitä tutkia maanpäällisillä kaukoputkilla.

Auringon ja Maan lähellä on 250 valovuoden etäisyydellä noin 200 000 tähteä. Tess keskittyy kirkkaisiin ja läheisiin tähtiin.

Erityisesti tutkijat haluavat selvittää, onko uudella eksoplaneetalla kaasukehää ja jos on, mistä aineista se koostuu.

Tessin menetelmä on vanha tuttu. Jos tähden edestä kulkee planeetta, se himmentää hetkeksi tähden valoa. Muutoksen perusteella voidaan selvittää tähteä himmentävän kappaleen koko ja massa.

Moni haluaa ryhtyä liikkumaan, mutta into lopahtaa aikatauluihin ja monimutkaisiin harjoitusohjelmiin. Tavoite pitää paremmin, jos laajentaa mielikuvaa liikunnasta.

Liikkuminen on terveellistä, kuka sitä ei tietäisi. Mitä välttelystä seuraa, voi aavistella UKK-instituutin tuoreesta raportista, jossa lasketaan liikkumattomuuden kustannuksia suomalaiselle yhteiskunnalle.

Ne ovat huomattavat: vähintään runsaat kolme miljardia mutta kenties jopa yli seitsemän miljardia euroa vuodessa. Summa kertyy sairauspäivistä, lääkemenoista, terveyspalveluiden käytöstä, tekemättä jääneistä työtunneista, menetetyistä verotuloista ja koti- ja laitoshoidon kustannuksista.

Tutkimusten mukaan liikkuja suojaa itseään monilta sairauksilta: diabetekselta, masennukselta, metaboliselta oireyhtymältä, sydän- ja verisuonitaudeilta, jopa joiltakin syöviltä – ja tietysti ylipainolta.

Mikä määrä sitten pitäisi liikkua hyödyt saadakseen?

Suositus kaksi ja puoli tuntia

Maailman terveysjärjestön WHO:n suositus, jota Suomikin noudattaa, ohjeistaa liikkumaan keskitehoisesti vähintään kaksi ja puoli tuntia tai voimakkaasti tunnin ja vartin viikossa.

Ohjetta tukee vuonna 2017 julkaistu tutkimus, johon osallistui yli 130 000 ihmistä 17 maasta. Tulosten mukaan varhaisen kuoleman riski vähenee lähes 30 prosenttia, kun käyttää vähintään suositellun ajan fyysisiin aktiviteetteihin.

Hyvästä kannusteesta huolimatta aikatavoite voi lannistaa nykyajan kiireistä ihmistä. Mistä ottaa ajan juoksulenkkiin, jumppatuntiin tai salilla käyntiin?

Entä jos sitä ei tarvitsisi aina erikseen ottaa. Liikuntaa voi tarkastella muutenkin kuin nimenomaisena suorituksena.

Kertyy arjen askareistakin

WHO laskee keskitehoiseksi liikunnaksi myös tavalliset arjen tekemiset, kuten imuroinnin ja muut kotityöt. Samaan joukkoon menevät työmatkakävely, työmatkapyöräily – ja näin kesän lähestyessä monen iloksi – myös puutarhatyöt, marjastus ja sienestys.

Liikuntaa ei ole edes pakko jakaa pitkin viikkoa, vaikka suositus niin neuvookin. Viikonloppuliikuntakin hyödyttää. Tutkimuksissa se on pienentänyt ennenaikaisen kuoleman riskiä yhtä paljon kuin ositettu liikunta.

Mikä parasta, tuore yhdysvaltalaistutkimus osoittaa, että vähänkin on parempi kuin ei mitään.

Nykyinen suositus pitää terveyshyödyn rajana vähintään kymmenen minuutin liikuntarupeamaa, mutta uusien tulosten mukaan elimistö kiittää jo kahden minuutin aktiivisuudesta. Se voi olla pysäkin väli kävelyä tai hissin vaihto portaisiin.

Näin ajatellen kaksi ja puoli tuntia ei enää tunnukaan mahdottomalta.

 

Lue lisää

Huhtikuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa kansainväliset tiedetoimittajat esittävät asiantuntijoille monien miettimiä liikuntakysymyksiä: Onko pakko rehkiä hikeen asti? Voiko venyttelyn jättää väliin? Mitä oikein kannattaa syödä? Siivittääkö musiikki tosiaan menoa?

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun.

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä.