Kilimanjaro lentokoneesta nähtynä. Kuva: Paul Shaffner / Wikimedia Commons
Kilimanjaro lentokoneesta nähtynä. Kuva: Paul Shaffner / Wikimedia Commons

Kilimanjaron jäätikkö on menettänyt melkein 90 prosenttia pinta-alastaan sadassa vuodessa.

Afrikan korkeimman vuoren Kilimanjaron lakijäätikkö Tansaniassa hupenee kuin jääpala lämpimässä vedessä. Sen ala on pienentynyt 88 prosenttia vuosien 1912 ja 2013 välillä.

Tutkijat ovat ennustaneet, että tätä menoa Kilimanjaron jäätikkö katoaa vuoteen 2030 mennessä.

Myös muilla jäätiköillä menee huonosti.

Esimerkiksi Sveitsissä Triftin ja Steinin jäätiköt ovat kutistuneet silmissä.

Kuluvalla vuosituhannella jäätiköt kaikkialla maailmassa ovat vetäytyneet ja ohentuneet ennennäkemätöntä vauhtia. Maailmanlaajuinen kartoitus kahden vuoden takaa osoitti, että jäätiköt ovat huvenneet 2000-luvulta lähtien kaksi kertaa nopeammin kuin vuosina 1951–2000.Kato on käynyt myös Mendenhallin jäätikössä Alaskassa.

Seurannassa olleet jäätiköt ovat menettäneet joka vuosi paksuuttaan puolesta metristä metriin. Jäätiköt ovat tulleet myös epävakaammiksi.”Nämä jäätiköt menettävät jäätä, vaikka ilmasto pysyisi ennallaan”, totesi kartoitusta johtanut Michael Zemp Zürichin yliopistosta. Jäätiköiden reunan vetäytyminen paljastuu jutun kuvapareista. Jäämassat ovat perääntyneet noin kymmenessä vuodessa useita satoja metrejä tai yli kilometrinkin, kertoo Yhdysvaltain geologisen seuran tiedelehti GSA Today jäätiköiden tilaa luotaavassa katsauksessaan.Islannin Solheimajokull-jäätikön reuna on siirtynyt yli kuusisataa metriä.

Mannerjäätiköt ovat mittari, joka kertoo ilmaston lämpenemisestä, mutta niillä on suuri vaikutus myös lähiseutujen asukkaiden elämään. Jäätiköistä riippuu myös monen alueen vesihuolto aina kasteluvedestä vesivoimaan.Esimerkiksi Tiibetin ylänköä ei turhaan kutsuta ”vesitorniksi”. Vuorilla on Etelämantereen ja Grönlannin jälkeen maailman suurimmat mannerjään varastot. Tiibetin vuoristojäätiköiden sulavesistä saavat virtansa Aasian mahtavat joet, kuten Indus, Ganges, Jangtze ja Mekong. Jokien vesivaroista riippuu miljardin ihmisen elämä.Myös Andien lakijäätiköt antavat veden ympäröivien alueiden ihmisille ja eläimille. Nekin ovat uhattuna. Tropiikin suurin jäätikkö, Perun Quelccaya, on parissa kolmessa vuosikymmenessä menettänyt jäätä kuin 1600 vuoden kertymän verran, kertoo The New York Times jutussaan.Quelccaya on sulanut järveksi yhdeltä kolkaltaan, kuten alla oleva vaihtokuva kertoo.

Pahin maailmanlaajuinen uhka piilee kuitenkin Grönlannin ja Etelämantereen jäätiköissä. Pelkästään Etelämantereen reunoilta meren ylle työntyvät valtavat jäähyllyt voivat romahtaessaan nostaa merenpintaa yli kolme metriä.

PPo
Seuraa 
Viestejä10937
Liittynyt10.12.2008

Maailman jäätiköiden tila paljastuu kuvista

tammukka kirjoitti: PPo kirjoitti: Afrikan korkeimman vuoren Kilimanjaron lakijäätikkö Tansaniassa hupenee kuin jääpala lämpimässä vedessä Yllä oleva lainaus viittaa siihen, että jäätikön pieneneminen on seurausta ilmaston lämpenmisestä. Olen kuitenkin tutustunut paljon uskottavampaan selitykseen. Kilimanjaron ympäristöstä on raivattu sademetsää maanviljelyn tieltä—> Ilman suhteellinen kosteus on pienentynyt—> Sadanta on vähentynyt, eikä se ole riittänyt korvaamaan sublimoitumista—>...
Lue kommentti

Uuden tutkimuksen mukaan ilmaston lämpeneminen voidaan estää vähemmillä päästörajoituksilla kuin on arvioitu.

Ilmastomuutoksen estäminen on helpompaa kuin tiedeyhteisö on aiemmin arvioinut, väittää uusi tutkimus.

Maailman maat sopivat Pariisin ilmastosopimuksessa tavoitteesta, jonka mukaan maapallon lämpeneminen pidetään 1,5 asteessa tällä vuosisadalla. Ilmastotutkijat ovat tähän mennessä laskeneet, että tavoite on käytännössä mahdotonta saavuttaa.

Uusi tutkimus päätyy kuitenkin toiveikkaampaan tulokseen. Kunnianhimoisen tavoitteen saavuttamiseen tarvitaankin vähemmän toimia ja päästörajoituksia kuin on uskottu, jos Oxfordin yliopiston Richard Millarin ja kumppaneiden laskelmat pitävät paikkansa.

Millarin ryhmä katsoo, että hallitusten välisen ilmastopaneeli IPCC:n ennusteet ovat yliarvioineet ihmisen osuutta ilmaston lämpenemiseen.

He itse päätyivät siihen, että ihmisen toimet ovat lämmittäneet ilmastoa 0,9 astetta 1800-luvun puolivälistä alkaen. Arvio on 0,3 astetta pienempi kuin hallitusten välisen ilmastopaneelin malleissa. Tämä tuo lisää liikkumavaraa hillintätoimiin.

Ryhmä laski Nature Geoscience -lehdessä, kuinka paljon kasvihuonekaasuja ihmiskunta voisi päästää vielä ilmaan, niin että lämpeneminen ei ylittäisi 1,5 astetta.

Tulos oli, että päästöjä saa olla jopa kolminkertainen määrä siitä, mitä IPCC on arvioinut. Puolentoista asteen lämpenemien sallisi 250–540 gigatonnia lisää hiiltä ilmakehään.

Vaikka ihmiskunta näyttäisi pääsevän helpommalla, edessä on silti kovia ponnisteluja päästöjen vähentämiseksi.

”Pariisin 1,5 asteen tavoite ei ole mahdoton. Se on vain hyvin vaikea”, kommentoi Millar Naturen uutisjutussa.

Päästöjä pitäisi joka tapauksessa vähentää uuden ennusteen mukaan enemmän kuin mihin maat ovat tähän mennessä sitoutuneet.

Ilmatieteen laitoksen professori Ari Laaksonen epäilee, että uusi tutkimus tulee herättämään vielä tieteellistä kiistaa.

”Tutkimus perustuu aika suoraviivaiseen tilastolliseen ajatteluun”, Laaksonen sanoo.

Hän muistuttaa, että Millarin ryhmän käyttämistä lukuisista ilmastomalleista kolmasosa edelleen ennustaa, että 1,5 asteen tavoitteeseen on käytännössä mahdotonta päästä, vaikka otetaan huomioon 0,3 asteen korjaus.

Yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan pelaamisen houkutus vähentää nuorten miesten muttei vanhempien miesten tai naisten työtunteja.

Tietokonepelit ovat kehittyneet niin hyviksi, että ne ovat houkutelleet nuoria miehiä vähentämään työntekoaan ja panostamaan vapaa-aikaan. Näin on käynyt ainakin Yhdysvalloissa tuoreen tutkimuksen mukaan.

Tämän vuosituhannen aikana Yhdysvalloissa nuorten, 21–30-vuotiaiden miesten keskimääräinen vuosityöaika on pienentynyt yli kahdellasadalla tunnilla vuodessa. Se on 40 tuntia enemmän kuin heitä vanhemmilla, 31–55-vuotiailla miehillä.

Työntekoa vähensi talouden alamäki, mutta se ei ole ainut syy.

Princetonin yliopiston Mark Aguiar ja työtoverit huomasivat, että työn kysynnän pienenemisen ohella muutoksen takana on nuorilla miehillä myös entistä viettelevämpi vapaa-aika.

Vapaa-ajassa nuoria miehiä näyttää kiehtovan eritoten yhä paremmiksi kehittyneiden tietokonepelien pelaaminen. Se on tutkijoiden mukaan erityisesti heille arjen ylellisyyttä.

Vuosina 2004–15 nuorten miesten viikoittainen vapaa-ajan määrä kasvoi 2,3 tuntia. Suurin osa eli noin 60 prosenttia tästä lisäyksestä kului pelaten, laskee tutkimusryhmä Yhdysvaltain taloustutkimuskeskuksen NBER:n julkaisemassa raportissaan.

Sitä vastoin naiset ja vanhemmat miehet käyttivät omasta lisääntyneestä vapaa-ajastaan vain pienen osan pelaamiseen.

Kaiken kaikkiaan nuoret miehet lisäsivät runsaassa kymmenessä vuodessa pelaamistaan noin sadalla tunnilla vuodessa. Se merkitsee 50 prosentin lisäystä.

Pelaaminen selittää tutkimuksen mukaan 23–46 prosenttia nuorten miesten työpanoksen vähenemisestä. Myös nuorten naisten työtunnit ovat aavistuksen laskeneet pelaamisen takia.

Tutkijat arvioivat, että myös muissa teollisuusmaissa pelaaminen on voinut syödä työhaluja. Heidän mukaansa pelaaminen ja siinä kehittyminen voivat tarjota niin paljon nautintoa, että sillä voi olla pysyviä vaikutuksia työn tarjontaan.

Suomessa ei ole tiettävästi tutkittu vapaa-ajan houkutusten vaikutusta siihen, kuinka paljon työtä tehdään.

Tilastokeskuksen yliaktuaari Pertti Taskisen mukaan nuorten miesten säännöllinen työaika on vaihdellut suhdanteiden mukaan mutta selvää laskua tai nousua ei ole ollut.

”Säännöllinen työaika pohjautuu useimmiten työsopimukseen. Halukkuuteen tehdä ylitöitä voi tietysti vaikuttaa se, että vapaa-ajan toiminnot ovat nousseet vaihtoehtona houkuttelevammaksi”, Taskinen toteaa.

Taskinen kuitenkin kysyy, miksi tietokonepelaamien vasta nyt korvaisi työntekoa, sillä ovathan tietokonepelit aina kiehtoneet niiden pelaajia.