Amazonian ja muiden trooppisten sademetsien hakkaaminen tuhoaa edelleen biodiversiteettia. Kuva: Nasa
Amazonian ja muiden trooppisten sademetsien hakkaaminen tuhoaa edelleen biodiversiteettia. Kuva: Nasa

Puusto tihentyy ja runsastuu, vaikka sademetsiä hakataan yhä kiivasta tahtia. 

Maapallon väestö kasvaa ja miljardien suiden ruokkimiseen tarvitaan yhä enemmän ravintoa. Silti maapallon metsien biomassa ei hupene, vaan saattaa kokonaisuudessaan jopa lisääntyä. Näin esittävät ympäristönsuojelun professori Pekka Kauppi ja tohtorikoulutettava Vilma Sandström Helsingin yliopistosta sekä erikoistutkija Antti Lipponen Ilmatieteen laitoksesta tuoreessa tutkimuksessaan, jonka julkaisi Plos One -tiedelehti.

Kyse ei ole pinta-alasta vaan biomassasta. Toisin sanoen puusto tihentyy, runsastuu ja maapallo vihertyy, vaikka sademetsiä yhä hakataan kiivasta tahtia erityisesti Brasiliassa, Indonesiassa ja Nigeriassa.

Vahvimmin tätä selittää hyvinvointi. Keskituloisissa ja rikkaissa maissa puuston määrä on kääntynyt kasvuun osittain jo 1800-luvun puolella.

Suomalaisten päälöydös on se, että metsien uutta elpymistä ei selitä ilmakehän lisääntynyt hiilidioksidi, kuten aiemmin on uumoiltu, vaan hyvinvointi. Jopa Intiassa ja Kiinassa metsien häviäminen on kääntynyt metsien kasvuksi 1990-luvun jälkeen.

”Kun ihmiset voivat hyvin, myös metsät voivat hyvin”, tiivistää professori Kauppi Helsingin Sanomissa

Pääosin kyse on siitä, että yhteiskuntien kehittyessä ja vaurastuessa myös maankäyttö tehostuu. Huonommin tuottavia peltoja hylätään ja niiden annetaan metsittyä. Viljelytekniikoiden kehittyessä samalta maakaistaleelta saadaan enemmän ruokaa, eikä metsiä tarvitse hakata pelloiksi. Apua on myös luonnonsuojelualueiden perustamisesta.

Työssään tutkijat kokosivat tietoa 103 maasta, joiden metsät kattavat yhteensä 75 prosenttia maapallon metsäpinta-alasta. He vertasivat dataa erilaisiin taloudellisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin mittareihin, kuten bruttokansantuotteeseen ja YK:n inhimillisen kehityksen indeksiin, joka mittaa koulutusta, elintasoa ja odotettua elinikää.

Korrelaatio oli selvä: korkean kehityksen maissa metsien biomassa lisääntyy, kun taas köyhissä maissa se vähenee. Eniten metsät harvenevat aseellisten konfliktien ja korruption riivaamassa Nigeriassa. Brunei on puolestaan ainoa rikas valtio, jossa biomassa vähenee.

Tutkijoilla ei ollut käytettävissä tietoa kaikista maailman maista, mutta Kauppi uskoo, että maapallon metsien biomassa saattaa kokonaisuutena olla siirtymässä jopa plussan puolelle.

”Se on mahdollista, mutta varmasti ei voi sanoa. Metsät tihentyvät ja puustoa voi tulla lisää entisille paikoilleen. Keskimäärin puut ovat joko isompia tai kasvavat entistä tiheämmässä ”, Kauppi sanoo.

Metsien pinta-ala kuitenkin vähenee yhä: erityisesti trooppisten sademetsien hakkaaminen tuhoaa metsää 3–4 miljoonaa hehtaaria vuosittain. Maapallon metsäpinta-ala on noin neljä miljardia hehtaaria eli 40 miljoonaa neliökilometriä. Vahingot kohdistuvat maapallon herkimpiin ja monimuotoisimpiin ekosysteemeihin, ja sademetsien hävityksen myötä menetetään peruuttamattomasti eläinlajeja.

”Hyvinvoinnin lisäämästä metsien elpymisestä huolimatta biodiversiteetin kehitys jatkuu synkkänä, jos Afrikan ja eräiden muiden alueiden kehitys ei käänny parempaan”, Kauppi huomauttaa.