Ihmistä ja eläintä yhdistävät hahmot eli teriantroopit näyttävät metsästävän anoaa eli kääpiöpuhvelia. Kuva: Adam Brumm
Ihmistä ja eläintä yhdistävät hahmot eli teriantroopit näyttävät metsästävän anoaa eli kääpiöpuhvelia. Kuva: Adam Brumm

Ikää metsästystä esittävillä maalauksilla on ainakin 44000 vuotta.

Arkeologit ovat löytäneet maailman vanhimmat luolamaalaukset Sulawesin saarelta Indonesiasta. Kuvissa näkyy ihmisten ja eläinten piirteitä yhdistäviä hahmoja metsästämässä kääpiöpuhveleita ja sulawesinsikoja.

Maalaukset on tehty ainakin 44000 vuotta sitten. Tätä ennen vanhimmat eläinhahmoja esittävät luolamaalaukset löytyivät nekin Indonesiasta, mutta ne ovat nelisen tuhatta vuotta nuorempia kuin nyt löydetyt.

Mahdollisesti vanhimmat ihmislajin tekemät kalliomaalaukset ovat Espanjasta löydetyt ei-esittävät kuviot, jotka ovat lähes 65 000 vuotta vanhoja. Jotkut tutkijat ovat kuitenkin kyseenalaistaneet neandertalinihmisten tekemiksi uskottujen kuvioiden ajoitusta.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Nature-tiedelehden julkaisemat uudet löydöt ovat osa Leang Bulu’ Sipong 4:n arkeologisia kaivauksia. Kyseessä on kalkkikiviluola, jonka yhdestä sivuhaarasta maalaukset huomattiin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Alueella on ollut ihmisasutusta ainakin 40–50000 vuotta sitten.

Maalauksissa eläinpäiset ihmishahmot eli teriantroopit saartavat sarvekasta eläintä, jonka arkeologit ovat määrittänet anoaksi eli kääpiöpuhveliksi. Kääpiöpuhveleita on olemassa kahta lajia, jotka molemmat elävät Sulawesin saarella.

Kalliomaalauksessa on kolme muutakin kääpiöpuhvelia ja niin ikään paikallisia sulawesinsikoja, joita ihmishahmot metsästävät tai yrittävä ottaa kiinni. Näiden metsästäminen oli muinaisille ihmisille vaarallista puuhaa.

Jotkin ihmishahmot näyttävät käyttävän pitkiä köysiä tai keihäitä eläinten saalistuksessa.

”Metsästäjät ovat yksikertaisia ihmisen kaltaisia hahmoja, mutta niiden pää tai jokin muu ruumiinosa muistuttaa lintujen, liskojen ja muiden Sulawesin paikallisten eläinten ruumiinosia”, kuvailee Griffith-yliopiston väitöstutkija Adhi Agus Oktaviana tutkimustiedotteessa.

Ihmishahmolla näyttää olevan kuono. Kuva: Adam Brumm

Tähän asti vanhimmat vastaavanlaisia metsästyskohtauksia tunnistettavasti kuvaavat kalliomaalaukset on löydetty Euroopasta, muun muassa kuuluisasta Lascaux’n luolasta. Ne ovat kuitenkin paljon nuorempia. Kivikauden eurooppalaiset tekvistä maalauksensa noin 21000–14000 vuotta sitten.

Lascaux’n kuuluisassa ”kuilukohtauksessa”on linnunpäinen ihminen. Kuva: Norbert Aujoulat / Ministère de la Culture

Ihmistä ja eläintä yhdistäviä teriantrooppeja esiintyy monissa kulttuureissa ja uskonnoissa kautta maailman. Ennen Sulawesin löytöjä vanhin tunnettu teriantrooppi on Löwenmench eli leijonamiestä esittävä mammutinluusta veistetty figuuri. Saksasta löydetty veistos on ajoitettu noin 40000 vuoden ikäiseksi.

Sulawesin saariasukkaat osasivat siis jo tätä ennen luoda kuvitteellisia hahmoja, joita ei ole olemassa. Kykyä on pidetty uskonnollisen ajattelun edellytyksenä.

”Muinaiset indonesialaiset loivat taidetta, joka saattoi ilmaista uskonnollisia käsityksiä ihmisen ja eläinten erityisestä yhteydestä kauan ennen kuin Euroopassa tehtiin taidetta”, huomauttaa apulaisprofessori Adam Brumm australialaisesta Arch-tutkimusekeskuksesta.

Esihistoriallisen taiteen teriantroopit on usein myös liitetty shamanistisiin uskomuksiin, joiden mukaan hahmot olisivat jonkinlaisia avustavia eläinhenkiä.

Mammutinluinen leijonamies on vanhin eurooppalainen teriantrooppi. Kuva: Dagmar Hollmann / Wikimedia Commons

Oli hahmojen tulkinta mikä vain, Sulawesin löydöt joka tapauksessa kyseenalaistavat tutkijoiden mukaan pitkään vaalitun käsityksen, että ensimmäinen uskonnollisuutta muistuttava ajattelu olisi syntynyt Euroopassa.

Myös kehittyneen taiteen alkukoti paikantuisi löydön perusteella Indonesiaan.

”Kaikki tärkeät pitkälle kehittyneen taiteellisen kulttuurin osatekijät olivat olemassa Sulawesissä jo 44000 vuotta sitten: esittävä taide, kohtaukset ja teriantroopit”, tutkimusta johtanut professori Maxime Aubert sanoo.

Australialaisen Griffith-yliopiston arkeologien johtama ryhmä teki kuvien ajoituksen maalausten päälle muodostuneesta ”luolapopkornista”. Tämä vaalea mineraalikasvuston ikä määritettiin uraani-isotooppien perusteella.

Koska maalaukset ovat mineraalikasvuston alla, ne on väistämättä tehty ennen kasvuston muodostumista. Kuvat ovat siis vähintään mineraalikerrosten ikäisiä mutta voivat olla paljon vanhempiakin.

Ajoituksen mukaan vanhimmat maalaukset ovat ainakin 43900 vuotta vanhoja ja paikan nuorimmat ainakin 35100 vuoden ikäisiä.

Tyyliltään maalaukset ovat yhtenäisiä, ja niihin on käytetty myös samaa punaista väriainetta.

Keijona
Seuraa 
Viestejä16319

"Pikku hiljaa tiede kipuaa"

Kun kristinuskon perustalle rakentuneet käsitykset kehittyvät. Ajatelkaa jos Kristinuskossa olisi opetettu, että jumala loi ihmisen miljoona vuotta sitten? Silloin  lähtökohta olisi ollut se miljoona vuotta ja siitä sitten tiede alkanut kehittymään ja erkaantumaan, vastakaiseen suuntaan kuin nyt.

Rikkaalla riittävästi, köyhä haluaa lisää.

Sisältö jatkuu mainoksen alla