Maailmankaikkeuden suurimpia rakenneyksiköitä ovat galaksijoukkojen muodostamat kuplat. Käsitys niiden koosta on tarkentunut viime vuosina huimasti, ja tarkentui taas lisää. Kuplat eivät avaruudessa ole läheskään niin tasaisen pyöreitä kuin tässä havainnekuvassa. Kuva: <span class="photographer">Zosia Rostomian, Lawrence Berkeley National Laboratory</span>
Maailmankaikkeuden suurimpia rakenneyksiköitä ovat galaksijoukkojen muodostamat kuplat. Käsitys niiden koosta on tarkentunut viime vuosina huimasti, ja tarkentui taas lisää. Kuplat eivät avaruudessa ole läheskään niin tasaisen pyöreitä kuin tässä havainnekuvassa. Kuva: Zosia Rostomian, Lawrence Berkeley National Laboratory

Galaksijoukkojen välimatkasta on epävarmuutta enää yksi prosentti.

Alkuräjähdyksen jälkeen koko maailmankaikkeus koostui aluksi kuumasta plasmasta, ja siinä syntynyt aaltoilu synnytti kuplarakennetta. Nykyisin sama kuplarakenne näkyy galaksijoukkojen jakautumisessa avaruuteen.

Nyt tutkijat selvittivät galaksijoukkojen muodostamien kuplien koon ennennäkemättömällä yhden prosentin tarkkuudella. Tarkkuus on tärkeä, koska tuota mittaa käytetään avaruuden etäisyyksien perusmittatikkuna. Mittaus täsmentää myös näkemystä salaperäisestä pimeästä energiasta, joka kiihdyttää maailmankaikkeuden laajenemista. Tutkimuksesta kertoivat Harvardin yliopiston ja Berkeley Labin tiedotteet.

Vielä 20 vuotta sitten arviot galaksikuplien koosta vaihtelivat niin paljon, että epävarmuus oli 50 prosentin luokkaa. Viisi vuotta sitten epävarmuus oli vähentynyt viiteen prosenttiin ja vuosi sitten kahteen. Uusi arvio vähentää epävarmuuden puoleen vuodentakaisesta.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

– Tunnen nyt maailmankaikkeuden mittasuhteet tarkemmin kuin oman taloni koon, huomauttaa tutkimusprojektia johtava Berkeley Labin fyysikko David Schleger.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tarkkuusennätykseen päästiin BOSS-projektissa, joka on mitannut lähes 1,3 miljoonan galaksin punasiirtymän ja verrannut tuloksia erilaisiin laskennallisiin malleihin maailmankaikkeudesta.

Mittauksia tehtiin niin kaukaisista galakseista, että tiedot ulottuvat noin kuuden miljardin vuoden päähän maailmankaikkeuden menneisyyteen eli vajaaseen puoleenväliin universumin koko 13,8 vuosimiljardin historiasta.

Mitoista tutkijat päättelevät, että universumin laajenemista kiihdyttävä pimeä energia todennäköisesti on ollut samanvahvuista aina ja kaikkialla. Kukaan ei toistaiseksi tiedä, mitä pimeä energia on, mutta tällaisten mittausten avulla sen ominaisuuksia saadaan selvitetyksi yhä tarkemmin.

Lisäksi mitat antavat yhden tähän asti parhaimmista vahvistuksista sille, että avaruus on geometrialtaan laakea eli muistuttaa tasomaista eikä pallomaista tai satulamaista pintaa.

– Tuloksemme sopivat siihen, että universumi on ääretön, tulkitsee Schlegel. – Se todennäköisesti ulottuu ikuisuuksiin niin tilassa kuin ajassa.

OJP.
Seuraa 
Viestejä1134

 

  -  Sen vielä ymmärrän Einsteinin teorioiden valossa, että 6.0 mrdin valovuoden takaisista  havannosista voidaan neili ...4....ulotteisesta aika -avaruudesta  sanoa, että  havaitusta  universumista  saatiin tarkat mittaustulokset. 

Mutta kun tutkija snoo, että mittaustulokset  sopivat hyvin yhteen  sekä .... ajan..... että etäisyyksien osalta --- alusta alkaen ----äärettömän kokoiseen---- maailmankaikkeuteen, niin  eikö  .... aika,valon nopeudella mitattuna sillion ole  tieteellisesti  kyseenalainen  mitattava komponentti .   Äärettömälle matematiikalla on tarjota  onnistunut  synbooli, kumottu mumero 8.

Osmo, Otto, Juhani Päivinen

a33e
Seuraa 
Viestejä6

"Maailmankaikkeus mitattiin ennätysmäisen tarkasti"

Sen perusteella mitä tiedän tieteestä ja maailmankaikkeudesta uskallan väittää että tiede ei ole vielä lähelläkään, ette ole saaneet aikaiseksi edes pientä pintaraapaisua  todellisuuden luonteesta.

 
Onneksi juttu itsekin tulee lopussa samoihin johtopäätelmiin. Otsikko sen sijaan oli taas nostanut tieteen saavutukset jalustalle, lähes epäjumalallisen korkealle sellaiselle.

"Tuloksemme sopivat siihen, että universumi on ääretön, tulkitsee Schlegel. – Se todennäköisesti ulottuu ikuisuuksiin niin tilassa kuin ajassa."

Itse muotoilisin tuon lopun "...niin ajassa, tilassa kuin ulottuvuuksissakin".

Kun joskus on oikein paha olo, esim. krapula-päivinä posliinia halatessa, niin siinä laattaamisen yhteydessä saattaa lipsahtaa spontaaneja kirosanoja kuten: SKEPSISMI! Yrrhhh... YÖÖÖÖrghzss.. skeptikko! Yörgh.. . .

Sisältö jatkuu mainoksen alla