Yhdysvaltalaisen Johns Hopkins –yliopiston tutkijat Ivan Baldry ja Karl Glazebrook yhdistivät yli 200 000 galaksin valon nähdäkseen, minkä värinen maailmankaikkeus on, englantilainen

Yhdysvaltalaisen Johns Hopkins –yliopiston tutkijat Ivan Baldry ja Karl Glazebrook yhdistivät yli 200 000 galaksin valon nähdäkseen, minkä värinen maailmankaikkeus on, englantilainen New Scientist -tiedelehti kertoo. Galaksihavainnot oli tehty Australiassa.

Värijakaumassa osoittautui olevan kaksi huippua, joista toinen osuu siniselle alueelle. Se tulee nuorten tähtien valosta. Punaiselle osuva huippu puolestaan johtuu elinkaarensa loppupuolta viettävistä punaisista jättiläisistä. Osa maailmankaikkeudesta jäi ulkopuolelle, koska tämän laskelman etäisimmät galaksit ovat kahden miljardin valovuoden päässä.

Kun kaikki näkyvän valon aallonpituudet yhdistettiin voimakkuuksiensa antamalla painolla, tuloksena oli haalean sinivihreä sävy. Sen väriseltä maailmankaikkeus näyttäisi nyt, jos joku pystyisi näkemään kahden miljardin valovuoden päähän ja olisi lisäksi niin toivottoman likinäköinen, että kaikki galaksit sekoittuisivat yhdeksi uduksi.

Nuoria tähtiä oli aiemmin enemmän kuin nyt, joten maapallon syntyessä viitisen miljardia vuotta sitten maailmankaikkeus olisi näyttänyt sinertävältä. Toisaalta Auringon ja Maan tuhoutuessa viiden miljardin vuoden kuluttua maailmankaikkeus on nykyistä punertavampi, koska vanhoja tähtiä on silloin runsaammin kuin nyt.





Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla