Nuijahome eli Aspergillus niger on todellinen selviytyjä, sillä se voisi pärjätä Marsissakin. Kuva: Shutterstock
Nuijahome eli Aspergillus niger on todellinen selviytyjä, sillä se voisi pärjätä Marsissakin. Kuva: Shutterstock

Kosteusvaurioissa viihtyvä homesieni osoittautui kovien olojen kokeessa yllättävän sitkeäksi.

Näkymätön elämä on sitkeää, ja sitä on kaikkialla. Ihmisestäkin pölisee jatkuvasti huoneilmaan miljoonia mikrobeja ja kuollutta ihosolukkoa. On käytännössä mahdotonta estää, ettei mikrobeja päädy myös avaruuteen ihmisten rakentamien laitteiden kyydissä.

Mutta jos päätyykin, niin voisivatko ne selvitä Marsissa?

Mikrobien sitkeyttä avaruudessa on tutkittu paljon.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Erittäin säteilynkestävä Deinococcus radiodurans -bakteeri selvisi Kansainvälisen avaruusaseman ulkopuolella avaruudessa peräti kolme vuotta, havaittiin viime vuonna. Se voisi helposti kiitää kahdeksan kuukautta Marsiin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Bakteerikasvustoa oli koelaitteessa kuitenkin huomattavan paljon ja kerroksittain. Vaikka ylimmät bakteerikerrokset kuolivat, ne suojasivat sisempiä. Tuollaisia määriä ei vahingossa päätyisi avaruuslaitteisiin.

Nasan ja Saksan avaruusjärjestö DLR:n tutkijat yrittivät nyt selvittää, miten yleisemmät mikrobit ja sienet sietäisivät Marsin pintaa muistuttavia oloja.

Maapallolla tämä onnistuu lähettämällä mikrobeja tutkimuspallon kyydissä korkealle ilmakehään. Noin 40 kilometrin korkeudessa on jo kylmät ja armottomat olot. Ilma on ohutta, ja otsonikerroksen yläpuolella uv-säteily pommittaa eliöitä. Ne kuivuvat kasaan ilman suojaa.

Ulkoavaruudessa on vielä kovemmat olot, mutta yläilmakehä muistuttaa jokseenkin sitä, millaista Marsin pinnalla olisi.

”Jos mikrobi voi selvitä siellä, se voi säilyä hengissä myös matkalla Marsiin – ainakin jonkin aikaa”, sanoo tutkija David Smith tiedotteessa. Tutkimus julkaistiin Frontiers in Microbiology -tiedelehdessä.

Marsbox-laitteen kyytiin lastattiin mikrobeja, kuten stafylokokkibakteereita ja nuijahomesienen itiöitä. Mukana oli myös hieman Marsin kaltaisissa oloissa maapallolla eläviä bakteereita.

Eliöt pakattiin kaasuseokseen, joka jäljitteli Marsin ohutta, pääosin hiilidioksidista koostuvaa kaasukehää. Kun laite oli noussut sopivalle korkeudelle, mikrobisäiliön suojaluukut avattiin. Eliöt altistuivat uv-säteilylle ja pakkaselle viisi tuntia.

Jo tämä riitti nitistämään suuren osan pöpöistä, mutta osa selvisi. Erityisesti nuijahome Aspergillus niger osoittautui yllättävän sitkeäksi. Itiöt olivat toimintakykyisiä, ja ne saatiin taas lisääntymään, kun laite laskeutui takaisin maan kamaralle.

”Sienen itiöt ovat älyttömän sitkeitä, ne kestävät lämpöä, kemikaaleja ja muita stressitekijöitä. Se, että pystyimme elvyttämään ne kokeen jälkeen, osoittaa niiden selviävän minne ihminen vain menee, vaikka avaruuteen”, selittää mikrobiologi Marta Cortesão Saksan avaruusjärjestöstä.

Mustaa hometta tuottava Aspergillus niger on maaperässä hyvin yleinen sieni. Se viihtyy mainiosti kosteusvaurioisten talojen seinissä.

Myös hyvin suolaisissa oloissa maapallolla elävä bakteeri Salinissphaera shabanensis sinnitteli hengissä. Marsissa voi olla maanalaisia suolajärviä, joissa tämänkaltaiset bakteerit voisivat elää – jos elämää Marsissa on joskus ollut.

Tärkeintä olisi, ettemme vie elämää Marsiin. Olisi kiusallista, jos mönkijä löytäisi merkkejä elämästä, ja löydös paljastuisi Maasta matkanneeksi homesieni-itiöksi.

On myös teoriassa mahdollista, että jos Marsissa on elämää, maasta kulkeutuvat mikrobit voisivat vallata sijaa ja nitistää Marsin oman elämän kuoliaaksi.

Se olisi kuin Amerikan valloitus mikrobitasolla. Eurooppalaisethan veivät uuteen maailmaan tauteja, joille alkuperäisväestöllä ei ollut suojaa.

Siksi kaikki avaruuteen lähetettävät laitteet steriloidaan huolellisesti. Marsiin juuri päässyt Perseverance ja sitä kuljettanut alus koottiin äärimmäisen steriileissä tiloissa ja osia pyyhittiin desinfiointiaineilla. Puhdistuksessa käytettiin vetyperoksidikaasua, ja mönkijän osia kuumennettiin jopa 200 asteeseen.

Kaikkia pöpöjä ei silti voida nitistää. Nasan raja oli se, että koko aluksessa saa yhteensä olla alle 500 000 mikrobi-itiötä. Mikrobeista puhuttaessa tämä on mitätön määrä. Se ei riittäisi peittämään älypuhelimen kameran linssiä, vertaa Nasa. Itse mönkijässä sai olla Maasta lähtiessään 40 000 bakteeri-itiötä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla