Tutkijat kurkistivat tarkasti Maan ytimeen kolmen satelliitin avulla. Ne mittasivat maapallon magneettikentän muutoksista, miten sula rauta liikkuu kovassa paineessa. Kuva: Esa
Tutkijat kurkistivat tarkasti Maan ytimeen kolmen satelliitin avulla. Ne mittasivat maapallon magneettikentän muutoksista, miten sula rauta liikkuu kovassa paineessa. Kuva: Esa

Sula rauta liikkuu 40 kilometriä vuodessa – liikkeen suunta voi muuttua äkisti.

Maapallon sulaneesta rautaisesta ytimestä on löytynyt nopea virtaus. Tutkijat löysivät sen satelliittien tarjoaman datan avulla. Ne tarjosivat kuin röntgenkatseen planeetan sisuksiin.

”Euroopan avaruusjärjestön Esan Swarm-satelliitit tarjosivat tähän asti terävimmän röntgenkuvan Maapallon ytimestä. Emme ainoastaan nähneet tätä metallin nopeaa virtausta ensi kertaa. Me myös ymmärrämme, miksi se on siellä”, sanoo johtava tutkija Phil Livermore Leedsin yliopistosta.

”Voimme selittää sen liikkuvana nauhana, jossa sula rauta kiertää länteen päin lähellä pohjoisnapaa”, sanoo tohtori Livermore Science Daily -verkkojulkaisussa.

Maapallon ydin on yli 3 000 kilometriä paksujen kivikerrosten alla. Siksi sitä on vaikea tutkia. Vuosien ajan ydintä on tutkittu mittaamalla maapallon magneettikenttiä.

Niistä on päätelty, että ytimen ulompi kerros liikkuisi nopeasti pohjoisella pallonpuoliskolla, enimmäkseen Alaskan ja Siperian alla.

Uudet Swarm-satelliittien antamat tiedot paljastavat nyt, että nämä muutokset aiheuttikin nopea raudan virtaus. Se liikkuu yli 40 kilometriä vuodessa.

Tämä on kolme kertaa enemmän kuin liike yleensä uloimmassa ytimessä. Se on satoja tuhansia kertoja nopeampi kuin esimerkiksi maapallon mannerlaattojen liike.

Nopeat virtaukset sijoittuvat ytimen kahta eri vyöhykkettä yhdistävälle raja-alueelle, raportoivat tutkijat Nature Geosciencessa.

Virtaa liikuttava voima voi johtua nosteesta tai vielä varmemmin magneettikentän muutoksista, arvioi tutkija Rainer Hollerbach Leedsin yliopistosta.

Tutkijat sanovat, että maapallon magneettikenttä muuttuu koko ajan. Siksi nopean virtauksen suunta voi äkisti vaihtuakin.

Käyttäjä3415
Seuraa 
Viestejä5
Liittynyt25.12.2016

Maan ytimestä paljastui sulan raudan nopea virtaus

Mittaustekniikoiden kehittyminen tuottaa jatkuvasti uusia piirteitä ennestään tuttuihin perusasioihin, kuten tässä tapauksessa maapallon metalliytimen ominaisuuksiin. Sieltä saattaa löytyä vielä suuriakin yllätyksiä, koska kaikki tämänhetkinen tieto pohjautuu mittaustulosten tulkintaan ja avaruudesta tulleiden kivien tutkimiseen, suoria havaintoja ytimestä ei ole odotettavissa ainakaan lähiaikoina.
Lue kommentti
Kivikautisessa naudankallossa on reikä, jonka kuva näyttää sen sekä otsaluun ulko- että sisäpuolelta. Janan pituus vastaa kymmentä senttimetriä. Kuva: Fernando Ramirez Rozzi
Kivikautisessa naudankallossa on reikä, jonka kuva näyttää sen sekä otsaluun ulko- että sisäpuolelta. Janan pituus vastaa kymmentä senttimetriä. Kuva: Fernando Ramirez Rozzi

Länsi-Ranskasta löydetyssä yli 5 000 vuotta vanhassa lehmän kallossa oleva reikä on mitä todennäköisimmin porattu tarkoituksella.

Kallonporaus on ikivanha toimenpide. Esimerkiksi migreenin ja epilepsian uskottiin aiheutuvan pään sisällä mekastavista pahoista hengistä, ja kun kalloon porattiin tai raaputettiin reikä, nämä pirut pääsivät liihottelemaan matkoihinsa.

Arkeologinen todistusaineisto osoittaa, että ihmiset porasivat reikiä toistensa päihin jo yli 8 000 vuotta sitten. Toimenpiteestä jopa selvittiin hengissä jo kivikaudella.

Useassa vanhassa kallossa näkyy, että porausreikä on luutunut umpeen. Potilas on siis elänyt ainakin jonkin aikaa toimenpiteen jälkeen.

Nyt Ranskasta löydetty yli 5 000 vuotta vanha lehmän kallo viittaa siihen, että ihmiset ovat kenties harjoitelleet operaatiota eläimillä. Lehmän kallossa on ammottava reikä, jonka ympärillä on selvästi samanlaisia raapimisjälkiä kuin porauksen läpikäyneiden ihmisten päässä.

Atlantin rannalla Länsi-Ranskassa on muinoin ollut kivikautista asutusta, ja lehmän kallo kaivettiin siellä esille jo 1970–1980-luvun kaivauksissa.

Reiän ajateltiin tuolloin syntyneen kamppailussa toisen eläimen kanssa. Kenties toinen sarvipää oli puhkaissut lehmäparan kallon.

Kallon alun perin löytänyt tutkija pyysi kuitenkin muutama vuosi sitten kahta tutkijaa vilkaisemaan reikää lähemmin.

”Näimme hyvin nopeasti, että reikä on syntynyt kallonporauksesta. Se ei ole sarven jälki”, kertoo tutkija Fernando Ramirez Rozzi LiveScience-verkkolehdelle.

Totuus paljastui viimeistään elektronimikroskoopin alla, kun tutkijat näkivät kivityökalujen aiheuttamat raapimisjäljet reiän ympärillä.

Muinaiset ihmiset ovat siis ehkä harjoitelleet kallonporausta lehmällä. Tai kenties lehmäparka on kärsinyt jostain sairaudesta, jota on yritetty parantaa poraamalla sen päähän reikä.

Ei tiedetä, oliko lehmä elossa, kun reikä tehtiin. Joka tapauksessa se ei ole elänyt kovin pitkään operaation jälkeen, sillä reikä ei ole luutunut lainkaan.

Tutkijat pohtivat myös, olisiko reikä tehty osana jotain rituaalia. Heidän mielestään on kuitenkin todennäköisintä, että lehmä on toiminut aloittelevan kallonporaajan harjoituspotilaana ennen kuin vaarallista tekniikkaa on lähdetty soveltamaan ihmiseen.

Ranskasta on aiemmin löytynyt myös villisian kallo, jossa on samankaltainen reikä.

Tutkimuksen julkaisi Scientific Reports.

Some ja pelit muokkaavat aivoja samalla tavalla kuin porno tai päihteet.

Moni vitsailee olevansa riippuvainen Facebookista tai Instagramista, mutta addiktio voi olla aivan todellinen, muistuttaa Helsingin Sanomat jutussaan.

Kiinassa arviolta yhdeksän prosenttia ja Japanissa kahdeksan prosenttia nuorista on nettiriippuvaisia. Kiina luokitteli internet-riippuvuuden sairaudeksi jo vuonna 2008.

Internet-riippuvuuden mekanismit ovat samankaltaisia kuin muissakin riippuvuuksissa.

”Riippuvuutta voi aiheuttaa oikeastaan mikä tahansa, mistä aivot saavat nopeita palkintoja”, Helsingin yliopiston aivotutkija Minna Huotilainen kertoo.

Taustalla on aivojen palkkiojärjestelmä, joka aktivoituu muun muassa syömisen ja seksin yhteydessä. Sen tarkoitus on varmistaa eloonjääminen.

Facebook, Twitter, Instagram ja pelinkehittäjät osaavat hyödyntää aivojen palkkiojärjestelmää. Palveluita on hiottu niin, että käyttäjälle tulee jatkuvasti pieniä yllätyksiä: tulee ilmoituksia tykkäyksistä, viestejä kavereilta, uutisia ja videoita.

Lyhyet ilmoitukset herättävät uteliaisuuden ja antavat nopeasti dopamiinitujauksen. Tämän vuoksi Twitter koukuttaa paremmin kuin pitkät kirjoitukset.

Riippuvuuden kehittyessä aivojen toiminta muuttuu alueilla, jotka ovat vastuussa motivaatiosta, kognitiivisista toiminnoista, itsehillinnästä ja viivästyneen palkkion odottamisesta.

Myös hormonien pitoisuudet aivoissa muuttuvat. Hiljattain korealaiset tutkijat havaitsivat, että nuorilla nettiriippuvaisilla aivojen välittäjäaine gaban pitoisuus oli tavallista korkeampi. Tämän tiedetään aiheuttavan uneliaisuutta, masennusta ja ahdistuneisuutta.

Kysely

Oletko nettiriippuvainen?