Komeetta 67P/Churyumov-Gerasimenkon veden koostumus yllätti. Kuva: ESA/Rosetta/NAVCAM.
Komeetta 67P/Churyumov-Gerasimenkon veden koostumus yllätti. Kuva: ESA/Rosetta/NAVCAM.

Rosetta-luotaimen tutkiman komeetan vesi poikkeaa koostumukseltaan meidän meristämme.

Euroopan avaruusjärjestö Esan Rosetta-luotain saapui loppukesästä kohdekomeettansa 67P/Churyumov-Gerasimenkon kylkeen selvittääkseen muun muassa sen, onko osa Maan vedestä mahdollisesti peräisin komeetoista. Nyt Science-lehti julkaisi Rosettan tekemistä mittauksista tutkimuksen, jonka valossa näyttää epätodennäköiseltä, että olisimme vetemme velkaa juuri komeetoille.

Mittaustulokset ovat peräisin luotaimen Rosina-spektrometristä, joka mittaa veden ja muiden kaasujen kemiallista koostumusta komeetan ympärillä. Bernin yliopiston avaruuskeskuksen professori Kathrin Altwegg kollegoineen havaitsi, että tämän komeetan vedessä esiintyy vedyn isotooppeja toisenlaisessa suhteessa kuin meidän merissämme.

Tavallisessa muodossaan vetyatomi sisältää yhden protonin eikä lainkaan neutroneita, ja tässä muodossa on myös valtaosa meidän meriemme vedystä. Komeetta 67P:n vesinäytteiden vedystä huomattava osa on kuitenkin niin sanottua raskasta vetyä, jossa atomiin kuuluu protonin lisäksi neutroni. Raskaan vedyn määrä oli näytteissä peräti kolminkertainen meriimme nähden ja paljon suurempi kuin aiemmin tutkituilla komeetoilla.

Koostumuserot Maan ja komeettojen vesinäytteissä asettaa kyseenalaiseksi teorian, jonka mukaan vesi saapui planeetallemme juuri näiden taivaankappaleiden kyydissä. Tuore tulos lisännee kiinnostusta kilpailevaan teoriaan, jonka mukaan vetemme on peräisin asteroideista.

Tutkimus myös osoittaa, että niin sanottujen Jupiterin perheen komeettojen vety-deuterium-suhteet poikkeavat toisistaan aiemmin tiedettyä enemmän. Tämä on mahdollisesti seurausta siitä, että komeetat ovat peräisin Aurinkokunnan eri ääristä, kuten Kuiperin vyöhykkeeltä tai Oortin pilvestä.

Jupiterin perheen komeetat ovat niitä, joiden rata ei ylitä tuon planeetan kiertorataa.