Maan sisäydin muodostuu kiinteästä raudasta. Se on hieman suurempi kuin Pluto. Kuva: Kay Lancaster, Liverpoolin yliopisto
Maan sisäydin muodostuu kiinteästä raudasta. Se on hieman suurempi kuin Pluto. Kuva: Kay Lancaster, Liverpoolin yliopisto

Ydin alkoi jäähtyä 1-1,5 miljardia vuotta sitten.

Maapallon sisäytimen syntyhetkestä on käyty tiedeyhteisössä kiivasta keskustelua. Nyt Nature-lehdessä julkaistu tutkimus antaa näyttöä siitä, että sisäydin on huomattavasti aiemmin oletettua nuorempi.

Sisäydin on Maan syvin kerros, joka muodostuu kiinteästä raudasta. Sitä ympäröi nestemäisestä rauta-nikkeliseoksesta koostuva ulkoydin, joka alkaa noin 3 000 kilometrin syvyydessä Maan pinnalta.

Sisäydin on nuorempi kuin ulkoydin. Ikäarviot ovat vaihdelleet puolesta miljardista kahteen miljardiin vuoteen.

Nyt kansainvälinen tutkimusryhmä on mitannut vanhojen magmakivien magneettisuutta ja huomannut, että että Maan magneettikenttä on voimistunut huomattavasti noin 1–1,5 miljardia vuotta sitten.

Tutkijoiden mukaan tämä kertoo, että planeettamme sisäydin alkoi tuolloin muodostua ulkoytimestä jäähtymällä.

"Uusi tulos pakottaa meidät katsomaan planeetta Maan sisuksen syntyä uudelta kannalta ja muistuttaa pitkäaikaisten aikasarjojen tärkeydestä Maan historian selvittelyssä", sanoo Helsingin yliopiston emeritusprofessori Lauri J. Pesonen tutkimustiedotteessa.

Tutkimuksessa käytettyjä kivien magnetismin mittauksia alettiin koota kansainväliseksi tietokannaksi Pesosen aloitteesta vuonna 1986.

Maan ydin todennäköisesti myös jäähtyy hitaammin kuin mitä on oletettu. Sisäydin kasvaa noin millimetrin vuodessa.

Sisäytimen syntymekanismin selvittäminen on tärkeää Maan magneettikentän toiminnan ymmärtämiseksi. Magneettikenttä muun muassa suojaa planeettamme elämää kosmiselta säteilyltä ja auttaa navigoinnissa.