Perovskiitti on mineraali, josta aiotaan rakentaa entistä parempia aurinkokennoja. Kuva: Andrew Silver, USGS
Perovskiitti on mineraali, josta aiotaan rakentaa entistä parempia aurinkokennoja. Kuva: Andrew Silver, USGS

Tähän mennessä mineraaleja on löytynyt 5000.

Maapallolla on vielä yli 1 500 mineraalia, joita ei ole löydetty. Näin väittää Carnegie-instituutin geologi Robert Hazen.

Hazenin mukaan yli kaksi kolmasosaa tunnetuista mineraaleista liittyvät suoraan tai välillisesti biologiseen aktiivisuuteen. Esimerkiksi bakteerien yhteyttäminen kohotti jyrkästi ilmakehän hapen pitoisuutta noin 2,4 miljardia vuotta sitten. Samalla se synnytti mineraaleja.

Maapallolta on löytynyt noin 5 000 mineraalia. Mineraali eli kivennäinen on alkuaine tai epäorgaaninen yhdiste, jolla on tietty koostumus, tavallisesti kiteinen rakenne.

Yhdessä kivilajissa on yleensä 3–5 mineraalia. Mineraaleihin kuuluvat esimerkiksi malmit ja jalokivet.

Mineraalien evoluutioon ja määrään maapallolla voi etsiä vastausta mineralogian tietokannoista. Niiden avulla voi päätellä, miten mineraalit jakautuvat.

Mineraali esiintyy vain yhdessä paikassa 22 prosentin todennäköisyydellä ja kymmenessä tai vähemmässä paikassa 65 prosentin todennäköisyydellä.

Useimmat mineraalit ovat harvinaisia, ja niitä esiintyy vain viidessä paikassa tai vähemmässä.

Näiden tilastojen avulla Hazen päättelee, että maapallolla on aikoinaan esiintynyt tai löytymättä yli 1 500 harvinaista mineraalia.

"Mineraalit jakautuvat maankuoreen kuin sanat jakautuvat kirjassa", Hazen selittää tutkimustaan.

Kirjassa yleisimpiä sanoja ovat yleensä "ja" ja "olla". Jotkin sanat esiintyvät kirjassa ehkä vain yhden kerran ja ne määrittävät kirjan sanaston jakauman. Sama koskee mineraalien yleisyyttä maapallolla.

Jossain vaiheessa maapallon historiassa ne ovat hautautuneet, eroosio on kuluttanut niitä tai ne ajautuneet ihmisten kannalta liian syvälle Maan vaippaan.

Mineraalin löytymiseen vaikuttaa paljon väri. Vaaleita mineraaleja ei huomata helposti.

Löytämiseen vaikuttaa myös se, miten mineraali on kiteytynyt, miten se hajoaa vedessä ja se, kuinka lähellä maanpintaa mineraali esiintyy.

Hazen ja kollegat ennustavat, että 35 prosenttia natriumin mineraaleista on jäänyt löytämättä.

Yli puolet niistä on valkoisia, huonosti kiteytyneitä tai vesiliukoisia. Mutta vain alle 20 prosenttia kuparin ja magnesiumin mineraaleista on jäänyt huomaamatta.

Tutkimuksen julkaisi Earth and Planetary Science Letters ja siitä kertoi Science Daily.

Tasaisesti huono tai hyvä suhde ei näytä vaikuttavan terveyteen.

Kun suhde aviopuolisoon paranee tai huononee, sillä ei ole vaikutusta vain mielialaan. Muutokset suhteen laadussa heijastuvat myös fyysiseen terveyteen, osoittaa tuore Britanniassa tehty seurantatutkimus.

Erityisesti miesten terveydelle avioliiton on aiemminkin huomattu tekevän hyvää. Avioliitto suojaa miestä sydänsairauksilta ja -kuolemilta.

Tutkimuksissa ei kuitenkaan ole juurikaan seurattu sitä, miten avioliiton laatu vaikuttaa terveyteen ajan myötä. Brittitutkimuksessa selvitettiinkin tätä asiaa parinkymmenen vuoden ajanjaksolla.

Kohteena olivat avioliitossa olevat isät, joita haastateltiin avioliiton laadusta, kun heidän lapsensa oli vielä pieni, sekä myöhemmin, kun lapsi oli jo aikuinen. Eri vaiheissa mitattiin myös erilaisia sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöitä.

Parantunut suhde näkyi parantuneina laboratorioarvoina. Niin sanottu huono eli ldl-kolesteroli väheni miehillä, joiden avioliitto oli kohentunut. Heidän painoindeksinsä pieneni niin ikään.

Huonontuneessa suhteessa miehen verenpaine kohosi. Diastolinen eli alapaine oli heillä 2,74 elohopeamillimetriä suurempi. Alapaine kertoo paineen valtimoissa, kun sydän on lepotilassa.

Yllättävä havainto tutkimuksessa oli, että tasaisesti hyvänä tai huonona pysynyt liitto ei näkynyt fyysisestä terveydestä kertovissa arvoissa.

Tutkijat olettivat, että alati tyydyttävän liiton tulisi näkyä parantuvina veriarvoina. Laadukkaan suhteen odottaisi näet vain lisäävän entisestään miehen terveyttä. Näin ei kuitenkaan käynyt.

On mahdollista, että jatkuvasti onnellisiin liittoihin tottuu. Miehet eivät tavallaan huomaa iloita hyvänä pysyneestä suhteestaan. Sen sijaan muutos parempaan tai huonompaan näkyy ja tuntuu, ja kenties siksi se vaikuttaa myös terveyteen.

Avioliiton terveellisyyttä voi selittää seura eli tieteellisesti sanottuna psykososiaalinen tuki. Selitys tekisi ymmärrettäväksi sen, miksi juuri miehet hyötyvät. Naisilla on enemmän muita ihmissuhteita, joten he eivät ole yhtä paljon avioliiton kumppanuuden varassa kuin mies.

Avioliitto voi myös auttaa puolisoita elämään terveemmin. Jos toinen syö fiksusti ja liikkuu, se yllyttää toistakin pitämään huolta itsestään.

Tutkijat uskovat, että heidän tulostensa perusteella kannattaisi panostaa parisuhdeneuvontaan. Jos siten saadaan liitto paremmaksi, myös puolisoiden tai ainakin miehen terveydentila kohenee.

Tutkimuksen julkaisi Journal of Epidemiology & Community Health.

Hämähäkki- ja käärmepelko saadaan syntymässä, päättelevät tutkijat.

Jo pienet, puolen vuoden ikäiset vauvat pelkäävät hämähäkkejä ja käärmeitä. Koska heillä ei ole ollut aikaa oppia kokemuksesta tätä pelkoa, sen täytyy olla synnynnäistä.

Sitä on epäilty aiemminkin. Monet ihmiset pelkäävät käärmeitä ja hämähäkkejä, vaikka useissa maissa ne eivät edes muodosta merkittävää vaaraa luonnossa. Arviolta yhdestä viiteen prosentilla ihmisistä pelko on kehittynyt elämää rajoittavaksi fobiaksi asti.

Myös tutkimuksissa on huomattu, että jo pienet lapset katsovat pidempään käärmettä tai hämähäkkiä esittävää kuvaa kuin muita eläinkuvia. Viipyvä katse viittaa siihen, että käärme ja hämähäkki tekevät poikkeuksellisen vaikutuksen lapsiin.

Suoria todisteista synnynnäisesti pelosta ei kuitenkaan ole saatu ennen kuin vasta nyt. Max Planck -tutkimuslaitoksen ja Uppsalan yliopiston tutkijat osoittivat, että vauvoissa todella herää pelkoreaktio, kun he näkevät hämähäkin tai käärmeen kuvan.

Kun tutkijat esittivät vauvoille kuvia käärmeestä tai hämähäkistä, lasten silmäterät laajenivat enemmän kuin silloin, kun nämä näkivät kuvia kaloista tai kukista.

Pupillien laajeneminen kertoo aivojen noradrenaliinijärjestelmän vilkastumisesta. Noradrenaliinia erittyy stressin aikana.

”Jopa kaikkien pienimmät lapset näyttävät siis stressaantuvan näistä eläimistä”, kommentoi tutkimuksen päätekijä Stefanien Hoehl Max Planck -instituutin tiedotteessa.

Pelko on tutkijoiden mukaan voinut kehittyä evoluutiossa jo hyvin varhain. Hämähäkit ja käärmeet ovat olleet meidän esimuotojemme kiusana jo yli 40–60 miljoonaa vuotta. Siksi evoluutio on varustanut meidät synnynnäisellä pelolla juuri niitä kohtaan.

Automaattisesti heräävä pelon takia tunnistamme nopeasti hämähäkit ja käärmeet ja voimme reagoida niihin nopeasti. Se on ollut hyödyksi lajinkehityksen varhaisissa vaiheissa ja siksi ominaisuus on periytynyt meille asti.

Toiset pelot opitaan sitä vastoin vasta kokemuksesta. Myös karhu tai sarvikuono voi olla ihmiselle vaarallinen, mutta niiden kuvat eivät herätä vastasyntyneissä pelkoa. Vaaralliset nisäkkäät ovat muodostaneet uhan evoluution näkökulmasta vasta niin lyhyen aikaa, ettei niiden pelko ole ohjelmoitunut perimäämme.

Vielä vähemmän ihmisen evoluutiolla on ollut aikaa valmistaa varomaan veitsiä tai neuloja, jotka nykypäivinä ovat suurempi vaara lapsille kuin käärme tai hämähäkki. Terävien esineiden pelko onkin varta vasten opetettava lapsille.

Tutkimuksen julkaisi Frontiers of Psychology.

Käyttäjä4499
Seuraa 
Viestejä1140
Liittynyt21.7.2017

Jo puolivuotias kavahtaa hämähäkkiä ja käärmettä

tammukka kirjoitti: Pelon ja fobian erottaminen toisistaan on joskus vaikeaa varsinkin kun pelkotila johtuu "luonnollisesta" asiasta. Fobiasta kärsivä tuskin tekee mitään eroa termien välillä: hänelle pelko on todellinen. Kuten jo kirjoitin, hän voi tietää että pelon kohde ei aiheuta hänelle konkreettista vaaraa, mutta hän ei mahda pelolleen mitään. Tämä johtuu siitä, että varhaisessa vuorovaikutuksessa syntyneitä traumoja ei voi poistaa. Fobia voi kuitenkin menettää merkityksensä, kun ihminen...
Lue kommentti
tammukka
Seuraa 
Viestejä2045
Liittynyt9.5.2010

Jo puolivuotias kavahtaa hämähäkkiä ja käärmettä

Käyttäjä4499 kirjoitti: tammukka kirjoitti: Ihmiselläkin on perittyjä pelkoja kuten tuo tutkimuskin osoitti. Jo varhaiset kädelliset kohtasivat myrkyllisiä eläimiä, käärmeet ja hämähäkit etunenässä, joten on loogista että niitä vastaan on jo perimässä "pelkoja". Lapset kavahtavat käärmettä vaikkeivat olisi sellaista koskaan ennen nähneet. Kyllä, mutta pointtini oli se mikä on pelon ja fobian ero. Pelkoon liittyy synnynnäisiä elementtejä, ja niiden merkitys muodostuu myös oppimisen kautta, siten...
Lue kommentti