Muinaisista yhteiskunnista Egyptin El-Lahunissa oli suurimmat varallisuuserot. Kuvassa näkyy Sesostrin II:n pyramidi.
Muinaisista yhteiskunnista Egyptin El-Lahunissa oli suurimmat varallisuuserot. Kuvassa näkyy Sesostrin II:n pyramidi.

Nykyisin pari prosenttia maailman väestöstä omistaa puolet koko maailman varallisuudesta.

Uusi tiedelehti Naturessa julkaistu tutkimus kartoittaa kiintoisasti, miten kuilu rikkaiden ja köyhien välillä syntyi jo muinoin.

Taloudellinen epätasa-arvo alkoi nousta jo kauan sitten, kun siirryttiin ensin maanviljelykseen ja sitten karjatalouteen, tutkijat esittävät.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Työjuhtien käyttö pelloilla ja hevosten käyttö kuormajuhtina antoivat vaurastumisen avaimet niiden käsiin, jotka pystyivät panostamaan hyötyeläinten hankintaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Vanhassa maailmassa varallisuuserot levisivät näistä lähtökohdista jo varhain paljon suuremmiksi kuin uudessa maailmassa, siis Amerikan mantereella, jossa työhön sopivia eläimiä ei ollut.

Tutkijat tarkastelivat 63 muinaista asutuskeskusta ympäri maailmaa. He tarkastelivat sekä metsästäjä-keräilijöiden että maanviljelystä harjoittaneiden kansojen asumusten kokoa Euroopassa, Lähi-idässä, Amerikan mantereella, Afrikassa ja Kiinassa.

Tutkimukseen otetut arkeologiset kaivaukset edustivat vanhassa maailmassa likimain ajanjaksoa vuodesta 9 000 eaa. ajanlaskun alkuun ja Amerikoissa 3 000 eaa.–300 jaa.

Tarkasteluun tuli siis muinaisia kulttuureja aina Mesopotamiasta Egyptiin ja Etelä-Amerikan mayakansaan.

Tutkijat ottivat varallisuuden mittariksi asumusten koon. Se on yksi harvoista muuttujista, joista muinaisten kulttuurien kohdalla on tarpeeksi tietoa saatavilla. Kirjoitettua historiaa on säilynyt vähän tai ei ollenkaan.

Tämän perusteella he laskivat gini-kertoimen, jota käytetään tyypillisesti mittaamaan tuloerojen suuruutta. Asteikko on nollasta yhteen: 0 tarkoittaa, että tuloeroja ei ole lainkaan, ja 1 merkitsee sitä, että yksi henkilö saa kaiken.

Eri alueiden gini-kertoimia vertailemalla tutkijat huomasivat, että taloudellinen eriarvoisuus kaikissa tutkituissa yhteiskunnissa nousi hiljalleen sitä mukaa, kun metsästyksestä ja keräilystä siirryttiin maanviljelykseen.

Amerikan mantereella luku kuitenkin tasoittui suunnilleen 0,35:een, kun se vanhassa maailmassa jatkoi kasvuaan 0,6:een ja siitä jonkin verran yli.

Epätasaisimmin varallisuus jakautui muinaisessa El-Lahunin kaupungissa Egyptissä, jossa työläiset ja orjat asuivat savimajoissa ja rakensivat pyramidia. Kaupungin gini-kerroin oli hieman yli seitsemän.

Silti El-Lahunissakin oli asumusten koolla mitattuna tasa-arvoisempi yhteiskunta kuin nyky-Yhdysvalloissa (gini-kerroin 0,8) tai Kiinassa (0,72).

Varallisuuden jako muinaisessa Mesopotamiassa ja Babylonissa oli puolestaan suunnilleen sama kuin Slovakiassa nykyään (0,45). Suomen gini-kerroin oli 0,27 vuonna 2015.

Tutkijat nostavat esille karjatalouden merkityksen. Se selittää heidän mukaansa parhaiten eroja uuden ja vanhan maailman välillä ennen Kolumbuksen aikaa.

Amerikan muinaiset yhteiskunnat pyörivät ihmisten lihasvoimalla, kun Euroopassa ja Lähi-idässä voitiin ulkoistaa työtä eläimille. Se kerrytti varallisuutta.

Toinen suuri tekijä oli pronssin valmistustaidon kehittyminen ja tehokkaampien aseiden yhdistyminen ratsuväkeen Euraasian alueella kolmisentuhatta vuotta sitten.

Hyvin varustettu ratsuarmeija mahdollisti suurten alueiden valloittamisen. Näin muodostui sotilaseliitti, jonka valloitusten hedelmät näkyivät myös asumusten koossa.

Uudessa maailmassa ei ollut hevosia eikä kuormajuhtia ennen eurooppalaisten saapumista.

Sisältö jatkuu mainoksen alla