Maapallon kylmiä ja lämpimiä kausia selittävät mannerlaattojen liikkeet. Kuvassa näkyy Etelämantereen jäätikköä. Kuva: Mark Ralston / Reuters
Maapallon kylmiä ja lämpimiä kausia selittävät mannerlaattojen liikkeet. Kuvassa näkyy Etelämantereen jäätikköä. Kuva: Mark Ralston / Reuters

Paraikaa törmäys on käynnissä Indonesiassa ja pitää maapalloa geologisessa mielessä jääkaudessa.

Miljoonien vuosien aikana maapallo on vuoroin lämmennyt jäättömäksi, vuoroin kokenut kylmiä jääkausia.

Tätä ilmaston vaihtelua aiheuttavat uuden tutkimuksen mukaan mannerlaattojen yhteentörmäykset tropiikissa.

Pitkien vähintään kymmenen miljoonan vuoden mittaisia ilmaston vaihteluita selittää kaksi geologista ilmiötä. Molemmat vaikuttavat ilmastoon säätämällä hiilidioksidin määrää ilmakehässä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Ilmoille hiilidioksidia syöksevät tulivuoret. Hiilidioksidia puolestaan sitovat niin sanotut karbonaattimineraalit, joita syntyy maankuoren silikaattimineraalien kemiallisessa rapautumisessa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Näiden tapahtumien pitkään kestävä epätasapainotila voi johtaa pahimmillaan jopa lumipallomaan syntyyn, jolloin jää ulottuu päiväntasaajalle asti. Tämän kehityskulun voi käynnistää hiilidioksidia sitovan prosessin voimistuminen.

Nyt yhdysvaltalaisten yliopistojen tutkijat todistelevat Sciece-lehdessä, että juuri kivisen hiilinielun muutokset vaikuttavat ratkaisevasti jääkausien ja lämpimien kausien vaihteluun.

Ryhmä tutki ilmastovaihtelua viimeisten 540 miljoonan vuoden aikana. Tämä yhä meneillään oleva fanerotsooinen ajanjakso on ollut pääasiassa lämmin ja maapallon navat ovat olleet siitä 75 prosenttia jäättöminä.

Ajanjakson aikana on syntynyt kolme suurta jääkautta, jolloin jää on vyörynyt napa-alueilta alemmille leveysasteille. Yhdellä kerroista se ylsi Pohjois-Afrikkaan asti.

Jääkausia edelsi mannerlaattojen yhteentörmäykset, joissa merellinen laatta työntyy mannerlaatan päälle. Tällöin valtavat määrät uutta merenpohjan kiviainesta – ofioliittia – nousee pintaan ja paljastuu yhteyteen ilmakehän kanssa.

Törmäyskohdat voivat olla kymmenen tuhannen kilometrin pituisia vyöhykkeitä. Pinta-alaltaan uuden kiviaineksen alue voi olla miljoonasta viiteen miljoonaan neliökilometriä.

”Se voi kuulostaa suurelta. Mutta todellisuudessa se on vain sopivassa kohdassa oleva ohut kaistale Maata, joka voi muuttaa maapallon ilmaston”, sanoo MIT-yliopiston apulaisprofessori Oliver Jagoutz tiedotteessa.

Paljastunut kiviaines rapautuu kosketuksessa hiilidioksidiin. Kiven sisältämä kalsium ja magnesium valuvat veden mukana mereen, jossa ne reagoivat hiilihapon kanssa ja muodostavat karbonaatteja.

”Karbonaatit sitovat hiilihapon merenpohjan kerrostumiin, ja ilmasto viilenee”, selittää ilmiötä geologian yli-idententti Arto Luttinen Luonnontieteellisestä keskusmuseosta.

Yhdysvaltalaisten tutkijoiden mukaan riittävän suuri alue uutta kiviainesta voi sitoa niin suuria määriä hiilidioksidia ilmasta, että maapallon ilmasto jäähtyy ja kehittyy jääkausi.

He löysivät eri puolilta tropiikkia suuria mannerlattojen törmäyksistä kertovia saumavyöhykkeitä, ajoittivat ne ja vertasivat tietoihin jääkausien vaihtelusta.

Saumojen pituudet vaihtelivat alle kilometristä 30000 kilometriin.

”Aina kun on tropiikissa vaikkapa 10000 kilometriä saumaa, syntyy jääkausi”, Jagoutz sanoo.

Törmäyskohdan sijainti tropiikissa näyttää olevan ratkaisevaa. Tutkijat näet huomasivat, että mitään tropiikin ulkopuolisia suuria laattatörmäyksiä ei ollut seurannut jäätiköityminen.

Kostea tropiikki suosii kiven rapautumista kosketuksesta ilmakehän hiilidioksidiin ja sitä kautta hiilen sitomista kalsiumkarbonaatteihin.

Tutkijoiden mukaan muutokset kiviaineisten hiilinielussa selittävät jäähtymiskausien lisäksi myös lämpenemiskausia. Kun merenpohjasta ilmaantunut kiviaines on lopulta rapautunut pois, hiiltä sitova ilmiö hiipuu ja lakkaa viilentämästä ilmastoa.

Nykyäänkin on aktiivisena yksi 10000 kilometrin jäähdyttävä geologien törmäyssauma. Se sijaitsee Indonesian, Uuden-Guinean ja Filippiinien alueella.

Alueella on kaksi maailman suurinta ofioliittivyöhykettä. Tutkijat uskovat, että alue pitää yllä nykyistä jäähtymiskautta imemällä hiilidioksidia ilmasta.

Tutkijat muistuttavat, että kyse on geologisista miljoonien vuosien ajanjaksoista. Niillä ei ole mitään tekemistä ihmisen aikaansaaman ilmastonmuutoksen kanssa.

Jotkut ovat ehdottaneet ofioliittien hajottamista ja levittämistä ympäristöön sitomaan hiiltä. Massiivisesta operaatiosta voisi kuitenkin syntyä enemmän päästöjä kuin sillä saataisiin vähennettyä ilmakehän hiilidioksidia.

Kivien hiilensidontaa voi myös olla vaikea saada riittävän nopeaksi, jotta sillä voitaisiin estää nykyistä lämpenemistä.

Haamu
Seuraa 
Viestejä713

Käyttäjä3810 kirjoitti:
Hyvä on CO2 kolmiatomisena  "värähtelee".

Värähtelevätkö veden, otsonin, rikkidioksidin ja typen oksidit samoin ja mitä ne vaikuttavat tähän ilmastoon. Myönnetään, että kaikkia näitä kaasuja on vähän, mutta miksi hiilidioksidilla olisi ylikorostunut asema

Anna kun arvaan, jos sinulle ei kaikkea asiaan liittyvään opeteta, kemian alkeista lähtien, vertaisarvioituihin tutkimuksiin vedoten, tulkitset sen niin, että perusteita ei ole olemassa ja koko ilmastonmuutos muuttuu höpöhöpöksi. Ainakin minulle välittyy kuva, että olet jo päättänyt mielipiteesi asian suhteen, vaikka selvästi aukkoja ymmärryksessä asian suhteen löytyy.

Jos em tulkinta on väärä, niin pahoittelut siitä. Liian usein vain törmää siihen, että kaikki tiedeyhteisön tuottama tieto leimataan perusteettomaksi huuhaaksi ja sen sijaan päätetään uskoa jotakin täysin huuhatiedon varassa olevaa "kriitikkoa", ymmärtämättä itse asiasta oikeastaan yhtään mitään. Vahva on muutoksen pelko ihmisen alitajunnassa.

Nalle pUh
Seuraa 
Viestejä1365

Täälä on taas oikeen tietäjät kasassa,

"Hiilidioksidi on saanut aktivistien toimesta ylikorostuneen aseman. Sitähän on ilmakehässä 410 ppm, 0,041.% Muita kaasuja on 99,959 % ja nämäkö eivät mitään vaikuta :)"

Typpi ja happi jota on suurin osa ilmasta, ei toimi kasvihuonekaasuina. Siihen tarvitaan yleensä vähintään kolme atominen yhdiste.

Sisältö jatkuu mainoksen alla