Trooppiset metsät imuroivat itseensä hiilidoksidia. Itä-Usambaran sademetsää Afrikassa. Kuva: Anne Viisteensaari
Trooppiset metsät imuroivat itseensä hiilidoksidia. Itä-Usambaran sademetsää Afrikassa. Kuva: Anne Viisteensaari

Tämä voi olla syy siihen, ettei ilmakehän hiilidioksidipitoisuus ole kasvanut yhtä tahtia lisääntyneiden päästöjen kanssa.

Ilmakehässä leijuu vähemmän hiilidioksidia kuin ilmastomallien mukaan pitäisi. Ihmiskunnan hiilidioksidipäästöt ovat tällä vuosituhannella kiihdyttäneet kasvuaan ja ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on noussut, mutta ei yhtä hurjaa tahtia kuin päästöt. Osa planeettaa lämmittävistä päästöistä näyttää kadonneen kuin maan nielemänä.

Kadonneen hiilidioksidin nielemisestä voidaan kiittää kasvillisuutta, kertovat kansainvälisen tutkimusryhmän jäsenet Nature Communications -lehden julkaisemassa tutkimusartikkelissa. Kasvit ovat vuosina 2002–2014 sitoneet hiiltä paljon enemmän kuin aiempina vuosikymmeninä.

Tutkijoiden selityksen mukaan ilmakehän kohonnut hiilidioksidipitoisuus on edistänyt kasvien kasvua, minkä ansiosta ne ovat yhteyttäneet ja kasvaneet odotettua enemmän. Tämän ansiosta ne ovat myös sitoneet ilmakehän hiiltä tehokkaammin itseensä.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Päättelynsä tueksi tutkijat esittivät tietoa sekä maanpinnalla että ilmakehässä mitatuista hiilidioksidipitoisuuksista, maapallon kasvillisuudesta otettuja satelliittikuvia sekä tietokonemallinnusta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Ilmiötä selittää myös kasvien oman hengityksen hidastuminen. Eläinten tapaan kasvitkin hengittävät aineenvaihdunnassaan happea ja tuottavat samalla hiilidioksidia.

Kasvihengitys ei ole 2000-luvulla lisääntynyt yhtä paljon kuin kasvillisuuden määrän kasvu antaisi olettaa. Tämä johtuu siitä, että kasvihengitys on riippuvaista lämpötilasta, ja maapallon lämpötilan nousu on tällä vuosituhannella hidastunut. Kasvit ovat siis ikään kuin vähän pidätelleet henkeään samalla, kun ne ovat yhteyttäessään tuottaneet ilmakehään lisää happea.

”Nämä muutokset ovat vähentäneet ihmisen tuottaman hiilidioksidin jäämistä ilmakehään ja siten hidastaneet ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvua”, selittää kalifornialaisen Lawrence Berkeleyn laboratorion tutkija Trevor Keenan tiedotteessa.

Vielä 1900-luvun jälkipuoliskolla ilmakehän hiilidioksidipitoisuus kasvoi hurjempaa tahtia kuin nykyisin, vaikka päästöjen kasvu oli tämänhetkistä maltillisempaa.

1950-luvulla maanpäällinen kasvillisuus imi hiilidioksidia yhdestä kahteen miljoonaa megatonnia vuodessa. 2000-luvulla kasvillisuus on imenyt hiiltä tuplasti eli kahdesta neljään miljoonaa megatonnia. Ihmisen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt ovat 9–10 miljoonan megatonnin luokkaa vuosittain.

Hiilinieluina ovat kunnostautuneet eritoten tropiikin ja pohjoisten alueiden kasvillisuus.

“Ikävä kyllä tämä ei läheskään riitä pysäyttämään ilmastonmuutosta”, Keenan toteaa tiedotteessa.

”Olemme osoittaneet, että maa-alueet sitovat kasvavia määriä hiiltä, ja olemme esittäneet tälle myös todennäköisen selityksen. Mutta emme tiedä tarkkaan, missä hiilinielu kasvaa eniten, kauanko tämä kasvu jatkuu tai mitä se tarkoittaa maapallon ilmaston tulevaisuudelle”, hän sanoo.

Käyttäjä4369
Seuraa 
Viestejä2548

70 vuoden aikana maissisato on USA:ssa viisinkertaistunut ja viimeisen 30 vuoden aikana kaksinkertaistunut.

Maanviljelyssä menetelmät ja lannoitteet ja myös geenimanipolointi ovat lisänneet satoja. Ei myöskään pidä unohtaa hiilidioksidin mukanaan tuomaa selvää vihertymistä kaikkialla maapallolla.

Kaikki puheet ilmastokatastrofista, joka olisi tuhoisaa maanviljelykselle ovat samanlaista huuhaata kuin koko hiilidioksidi pelottelu.

https://4k4oijnpiu3l4c3h-zippykid.netdna-ssl.com/wp-content/uploads/2018...

Research links warming temperatures and localized cooling to increased maize production

By Leah Burrows Harvard John A. Paulson School of Engineering and Applied Sciences

The past 70 years have been good for corn production in the midwestern United States, with yields increasing fivefold since the 1940s. Much of this improvement has been credited to advances in farming technology but researchers at Harvard University are asking if changes in climate and local temperature may be playing a bigger role than previously thought.

In a new paper, researchers found that a prolonged growing season due to increased temperatures, combined with the natural cooling effects of large fields of plants, have had a major contribution to improved corn production in the U.S.

esko

  • ylös 21
  • alas 9
lokki
Seuraa 
Viestejä6110

Perusfyysikko kirjoitti:
Näinon0070 kirjoitti:
No eihän tuo ole huono uutinen jos ruoka lisääntyy, eikö sen pitänyt kauhian lämmön vuoksi supistua 🤔
Nälänhätä miljoonine pakolaisineen ☠️

Mutta kuinkas kävikään 🤢 varma nälänhätä muutui varmaksi hukkumiseksi 🏖

https://yle.fi/uutiset/3-8839969

 

Ei pitänyt hukkua eikä supistua.Ei ole ennustettu että nyt, tällä hetkellä, hukkuisimme tai kärsisimme ilmastonmuutoksesta. Ennusteet kohdistuvat kymmenien vuosien päähän tulevaisuuteen jos nyt havaittu kehitys jatkuu. Ensimmäisessä viestissä mainittiin että tutkijat kysyvät. Saisiko linkkiä vastauksiinkin, esimerkiksi siihen tutkimukseen joka viestissä mainitaan.

Täällä lämpötilakäyrä:

https://phys.org/news/2017-01-earth-global-temperature.html

...ja täällä maissisato:

https://www.agry.purdue.edu/ext/corn/news/timeless/yieldtrends.html

Käyrät eivät korreloi, varsinkaan ennen vuotta 1940. Lämpötilat vaihtelivat silloinkin mutta sadot eivät juurikaan.  40-luvulla sadot alkoivat kasvaa, luultavasti koneellistumisen ansiosta. 50-luvulla, kun mm. eräs Norman Borlaug aloitti tieteellisen kasvinjalostuksen, sadot lähtivät jyrkkään nousuun. Lämpötila aloitti jyrkän nousun vasta 70-luvulla.

Tiedättekö Borlaugin? Hänen arvioidaan pelastaneen miljardi ihmistä nälkäkuolemalta. Tieteen, matematiikan ja tiedon avulla, ei kuvitelmien tai tietämättömyyteen perustuvien mielipiteiden.

Tuo on varmasti totta maatalouskasvien suhteen. Se ei kuitenkaan ole alkuunkaan sama kuin koko kasvikunnan hiilidioksidin sidonnan = kasvun kaksinkertaistuminen.

Kasvit varmasti kasvavat nyt paremmin, mutta eivät kaksinkertaisesti, se on varmaa. Samalla on varmaa myös se, ettei hiilidioksidin nousnopeuden seuraamattomuus ihmisen hiilidioksidipäästöjä johdu kasveista, vaan siitä, että hiildiioksidipitoisuutta ilmakehässä dominoivat aivan muut seikat, kuin ihimisen mitätön tupruttelu. 

Hiilidioksidipitoisuus ilmassa seuraa merien lämpötilanmuutoksia. Kun meret lämpenevät, hiilidioksidipitoisuus nousee muutaman sadan vuoden kuluttua. Kun meret kylmenevät, hiilidioksidipitoisuus laskee muutaman tuhannen vuoden viiveellä.

Nykyinen hiilidioksidipitoisuuden nousu ilmakehässä ei ole ihmisen aiheuttamaa, vaan keskiajan lämpökauden seurausta. Näin hiilidioksidipitoisuus käyttäytyi muinoin, miksi se nyt tekisi jotenkin toisin. Ihmisen vaikutus on olemattoman vähäistä, eikä näy tuossa pelissä kärpäsen paskan vertaa.

  • ylös 18
  • alas 7
Sisältö jatkuu mainoksen alla