Kameleontti on yksi yli 3000 liskolajista.
Kameleontti on yksi yli 3000 liskolajista.

Tutkijoiden mukaan 20 prosenttia kaikista liskolajeista voi kuolla sukupuuttoon vuoteen 2080 mennessä

Meksikon liskokantoja vuosikymmenien ajan seurannut kansainvälinen tutkimusryhmä on todennut, että nousevat lämpötilat ovat saattaneet 12 prosenttia maan liskopopulaatiosta sukupuuttoon. Ennusteen
mukaan kaikista maailman liskolajeista jopa 20 prosenttia voi kadota vuoteen 2080 mennessä.

Meksikon liskokannoista suoritetut yksityiskohtaiset tutkimukset, joihin on kerätty havaintoja 200 eri tutkimuspaikasta, viittaavat siihen, että lämpötilat noilla alueilla ovat muuttuneet niin nopeasti, että liskot eivät pysty seuraamaan perässä.

Näyttääkin siltä, että kaikki liskotyypit ovat alttiimpia ilmaston lämpenemisen aiheuttamalle sukupuutolle kuin ennen arveltiin, koska monet lajit elävät jo nyt aivan omien lämpörajojensa ääripisteessä,
erityisesti alhaisten korkeuksien ja leveysasteiden rajoilla.

Jos ihminen onnistuu hidastamaan ilmaston globaalisen lämpenemisen, tutkijoiden vuodelle 2080 laatima ennuste voi muuttua. Näyttää kuitenkin siltä, että liskot ovat ylittäneet sukupuuttokynnyksensä, ja liskojen jyrkkä väheneminen tulee jatkumaan vuosikymmeniä.

Kalifornian yliopiston ekologian ja evoluutiobiologian laitoksella Santa Cruzissa työskentelevä Barry Sinervo ja hänen eri puolilta maailmaa kotoisin olevat kollegansa päätyivät näihin johtopäätöksiin verrattuaan Meksikon liskoista suorittamiaan kenttätutkimuksia eri puolilta maailmaa koottuihin laajoihin tutkimustietoihin. Heidän tutkimuksensa julkaistiin Science-lehdessä.

Koottuaan maailmankattavat kenttätiedot Sinervo tutki kollegoidensa kanssa nousevien lämpötilojen vaikutusta liskojen ruumiiseen, ja he kehittivät sukupuuttoriskien mallin liskolajeille ympäri maailmaa. Heidän mallinsa ennusti tarkkaan tietyt viidellä mantereella sijaitsevat paikat, joilta liskopopulaatiot ovat hiljattain hävinneet. sukupuuttoon, ja malli saattaisi myös kertoa tutkijoille, millaisina nämä sukupuuttokaavat jatkuvat tulevaisuudessa.

"Miten nopeasti maapallolla elävät liskot pystyvät sopeutumaan nouseviin lämpötiloihin? Tuo on juuri avainkysymys", Sinervo sanoi.

"Olemme itse asiassa nähneet matalalla asuvien lajien siirtyvän korkeammille vyöhykkeille ja ajavan korkealla elävät lajit hitaasti sukupuuttoon. Jos korkealla elävät lajit eivät pysty kehittymään tarpeeksi nopeasti, silloin ne jatkavat matkaansa sukupuuttoon."

Muoviroskaa on ajelehtinut rannalle. Kuva: Bob Jones

Pienet katkat silppuavat mereen päätyviä muovipusseja hyvin hienojakoiseksi roskaksi, joka voi päätyä ravintoketjuun.

Ihmiskunta tuottaa vuodessa järjettömän määrän muoviroskaa. Tuoreen tutkimusarvion mukaan muovia on synnytetty maailmaan 1950-luvun jälkeen 8,3 miljardia tonnia. Valtaosa siitä päätyy roskana kaatopaikoille ja hyvin suuri osa myös mereen.

Uutena huolenaiheena on mikromuovi eli häviävän pienet muovihiukkaset. Niitä kulkeutuu meriin esimerkiksi muoviteollisuuden raaka-aineista ja keinokuituvaatteista.

Nyt englantilaisen Plymouthin yliopiston tutkijat selvittivät, mitä tavalliselle kaupan muovipussille tapahtuu meren eläinten käsittelyssä. Tulos viittaa siihen, että eläimet itsekin hajottavat muovia mikroskooppisiksi palasiksi, joka päätyy ravintoketjuun.

Tutkijat asettivat erilaisia muovipusseja Orchestia gammarellus -katkan saataville sekä laboratoriossa että meressä. Nämä parisenttiseksi kasvavat katkat ovat hajottajia, jotka syövät merenpohjasta kasvien ja eläinten jäänteitä. Kyseistä katkalajia esiintyy Euroopan rannikoilla Norjaa ja Islantia myöten.

Katkat silppusivat ja repivät muovipusseja pieniksi paloiksi ja niiden ulosteista löytyi keskimäärin puolen millin kokoisia muovihippusia. Muovin laatu ei vaikuttanut tulokseen - katkat hajottivat yhtä ahnaasti tavallisia kuin biohajoavastakin muovista tehtyjä pusseja.

Katkojen kiinnostusta lisäsi kuitenkin huomattavasti se, kun muovipussien päälle annettiin kasvaa mikrobimatto. Tämä biofilmi nopeutti muovin silppuamista nelinkertaisesti, eli katkat saattavat jopa erehtyä pitämään mereen päätyvää muovia ravinnonlähteenä, kun se aikansa muhittuaan maustuu bakteerikasvustolla. Havainto on linjassa aiempien tutkimusten kanssa. Niissä on havaittu, että eläimet saattavat erehtyä pitämään muovia ruokana.

Silppuamistahdista tutkijat laskevat, että yksi ainoa kaupan muovipussi saattaa pohjan eläinten käsittelyssä hajota jopa 1,75 miljoonaksi mikroskooppiseksi palaseksi. Ne jäävät mereen.

Tutkimuksen tekivät Plymouthin yliopiston meribiologian opiskelijat Daniella Hodgson ja Amanda Bréchon professori Richard Thompsonin kanssa.

"Vuosittain tuotetaan arviolta 120 miljoonaa tonnia kertakäyttöisiä muoviesineitä kuten kaupan muovipusseja, ja nämä kertakäyttöiset muovituotteet muodostavat valtaosan kaikesta muoviroskasta. Ne ovat uhka meren elämälle jo sinällään, mutta tulos osoittaa, että meren eläimistö levittää jätettä entisestään", professori Thompson kommentoi tiedotteessa.

Tutkimuksen julkaisi Marine Pollution Bulletin.

Käyttäjä4499
Seuraa 
Viestejä1755
Liittynyt21.7.2017

Eliöt voivat itsekin silputa muovipussin mereen

Kaloja kuolee jo ennen sukukypsyyttä, kun ne syövät ensiravinnokseen mikromuovia. Ravintoketjussa muovi kertyy merieläinten elimistöön, ja häiritsee esim. hedelmällisyyttä. Muovia päätyy mereen ihan mielettömiä määriä - joka vuosi entistä enemmän, samalla kun mereneläviä pyydetään entistä enemmän... Entä pehmeästä muovista valmistetut uimapatjat, ja uima-asusteet, joista irtoaa käytön aikana runsaasti molekyylejä? Kuinka monta kiloa aurinkovoiteita päätyy päivittäin mereen? Entä hormonit,...
Lue kommentti
Aurinkokunnassamme kiitänyttä asteroidia tutkitaan vielä radioteleskoopein. Ohessa taiteilijan näkemys sikarin muotoisesta vieraasta. Kuva: ESO / M. Kornmesser

Asteroidi ’Oumuamua tuli Maan lähelle aurinkokuntamme ulkopuolelta ja on nyt jo yli 300 miljoonan kilometrin päässä Maasta.

Asteroidi ulkoavaruudesta lensi aurinkokuntaamme lokakuussa, ja se paljastui oudosti sikarin muotoiseksi. Asteroidi sai nimen ‘Oumuamua, joka tarkoittaa havaijin kielellä viestinviejää.

Tähtitieteilijät haluavat nyt tarkistaa, onko asteroidissa merkkejä vieraasta sivilisaatiosta tai Maan ulkopuolisesta älystä.

Asteroidia tutkii loppuviikosta iso Green Bankin radioteleskooppi läntisessä Virginiassa Yhdysvalloissa, kertoo The Guardian.

Radioteleskooppi seuraa asteroidia keskiviikosta alkaen ainakin kymmenen tuntia. Merkkejä etsitään neljällä eri radiotaajuudella.

”Asteroidista voisi löytyä esimerkiksi radiolähde”, sanoo tähtitieteen professori Avi Loeb Harvardin yliopistosta. Hän on mukana Breakthrough Listen -hankkeessa, joka etsii vieraan älyn merkkejä avaruudesta.

Breakthrough Listen -hanke perustettiin 2015. Se etsii elämän merkkejä planeetoilta, joita on löydetty ja löydetään miljoonalta lähimmältä tähdeltä. Hanketta rahoittaa venäläinen miljardööri Juri Milner.

”On outoa, että ensimmäinen kappale, jonka havaitsemme tulevan aurinkokuntamme ulkopuolelta, on tuon muotoinen”, sanoo Loeb.

”Jos siinä on mitään keinotekoista, saamme siitä selvää. Melko varmasti se on tavallinen kappale”, sanoi Loeb The Guardian -lehden mukaan.

Tähtitieteilijät pystyivät päättelemään asteroidin radasta, että se tuli aurinkokuntamme ulkopuolelta. Jonkin kappaleen painovoima on sinkauttanut sen tähtienväliseen avaruuteen.

‘Oumuamuan muoto mietityttää tähtitieteilijöitä. Samanlaista ei ole tavattu aurinkokunnassamme.

Vaikka signaalia maan ulkopuolisesta älystä ei saataisikaan, saa radioteleskoopilla lisää tietoa kohteesta. Vielä ei tiedetä, onko sillä vettä ja kaasuja.