Maatalojen kotipölyssä oli enemmän mikrobilajeja kuin kaupunkikodeissa. Kuva: Shutterstock
Maatalojen kotipölyssä oli enemmän mikrobilajeja kuin kaupunkikodeissa. Kuva: Shutterstock

Tutkijat selvittävät, kannattaisiko maatalomaista kotipölyä levittää eteismatolle.

Jo pitkään on arveltu, että maatilan elinympäristö suojaa lapsia allergioilta ja astmalta. Nyt suomalaisjohtoinen tutkimus kertoo, että jos kaupunkilaislapset altistuvat maa­talomaiselle kotipölylle, lasten riski sairastua astmaan laskee.

Parhaan suojan astmaa vastaan näyttää kuitenkin antavan karjatilalla kasvaminen.

”Karjatilan suojavaikutus on vahva”, sanoo erikoistutkija Pirkka Kirjavainen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Hän on Nature Medicine -tiedelehdessä julkaistun kansainvälisen tutkimuksen pääkirjoittaja.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Maatilojen navetoista kulkeutuu ilmeisesti sisälle sellaisia pölybakteereita, jotka suojaavat lapsia astmalta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Allergia ja astmat ovat yleistyneet maailmalla sitä mukaa, kun ihmiset ovat muuttaneet kaupunkeihin. Syyksi on epäilty sitä, että kaupunkien elinympäristöstä puuttuu sellaisia tärkeitä bakteereita, joita maaseudulta yhä löytyy.

Kirjavainen kollegoineen tutki huonepölyn koostumusta 395 suomalaiskodissa. Kodeista otettiin pölynäyte olohuoneen lattialta­, kun lapset olivat kaksikuisia. Astman kehitystä seurattiin kuuden vuoden ajan.

Maatalojen kotipölyssä oli enemmän mikrobilajeja kuin kaupunkikodeissa, vaikka suoranaisia lehmämikrobeja maa­talojen olohuoneiden lattioilta ei havaittu.

Kaupunkikotien lattioilta löytyi runsaammin ihmisiin liittyviä bakteereita, esimerkiksi Streptococcaceae-heimon bakteereita. Heimoon kuuluu sekä normaaliin ihmisen mikrobistoon kuuluvia bakteereja että potentiaalisia taudinaiheuttajia.

Tällaiset mikrobit voivat edistää astman syntyä, jos lattialla ryömivä lapsi hengittää niitä ja ne pääsevät jo varhain kasvamaan hengitys­teissä.

”Jos hengitysteiden mikrobistossa on näitä potentiaalisia patogeenejä, se saattaa altistaa astmalle. Voi olla, että ne ylläpitävät hengitysteissä tulehdusta ja saattavat edistää astmaa”, Kirjavainen sanoo.

Tutkijat toistivat pölytutkimukset Saksassa yli tuhannella lapsella ja saivat samat tulokset. Lasten allergiariski laski jälleen, jos kotipölyn koostumus muistutti suomalaisten maa­talojen mikrobistoa, vaikka koti ei sijainnutkaan maatilalla.

Aiemmin on esitetty, että astmariski liittyisi siihen, kuinka paljon erilaisia mikrobilajeja elinympäristöstä löytyy. Mitä enemmän lajeja, sitä parempi.

”Ihan niin yksinkertaisesti se ei mene”, Kirjavainen sanoo. Tuoreen tutkimuksen mukaan suurempi merkitys on sillä, mistä mikrobisto koostuu.

Pölyn määrä ei myöskään selitä astmayhteyttä.

”Voi kuitenkin ajatella, että jos siivoaminen ei ole niin viimeisen päälle, se ei ole välttämättä huono asia astman kehittymisen kannalta.”

Sitäkään ei kannata murehtia, jos pikkulapsi pistää vähän maata suuhunsa.

Vaikka parantunut hygienia on torjunut vuosikymmenten ja -satojen varrella monia sairauksia, liiallinen puhtaus ei ole hyväksi.

Miten maatalomaista mikrobistoa saataisiin sitten hyödynnettyä kaupunkilaisoloissa? Voisivatko lemmikit toimia karjan korvikkeena kaupunkioloissa ja suojata allergialta sekä astmalta?

Tällaista ajatusta ovat tukeneet jotkin tutkimukset. Toisaalta neljä vuotta sitten julkaistu suomalaistutkimus havaitsi, että jos perheessä on koira tai kissa lapsen ensimmäisen elinvuoden aikana, riski näihin lemmikkeihin liittyvään allergiaan kasvaa.

”Minun näkemykseni on, että koiran pitämisellä voi olla suojavaikutus astmaan, mutta vaikutus ei ole läheskään yhtä vahva kuin maatiloilla. Näyttäisi, että se on aika vähäinen. Kissoissa yhteys on vielä epäselvempi”, Kirjavainen sanoo.

Ehkä todennäköisin tapa, jolla maatilamaista mikrobistoa voitaisiin hyödyntää kaupunkioloissa, olisi Kirjavaisen mukaan nenäsuihke. Suihkeessa olisi maaseudulla viihtyvien bakteerien ainesosia.

Nenäsuihkeista ei ole tiettävästi saatu vielä julkaisukelpoisia tuloksia. Koe-eläimillä mahdollisuutta on testattu.

Kirjavaisen ja kollegoiden tutkimuksessa ulkokengillä sisällä kävely ja monilukuinen sisarusparvi näyttivät edistävän maatilan kaltaista mikrobistoa.

Vahvimmin tuli esille maa­perän kantautuminen sisätiloihin. Ulkokengät tai sisarusten määrä eivät nousseet kuitenkaan tarpeeksi vahvasti, jotta niillä olisi selvä yhteys astmasuojaan.

Hyödyttäisikö kodin bakteerikantaa se, jos metsästä kaivetaan maata ja levitetään sitä eteismatolle? Tätä Kirjavainen kollegoineen tutkii THL:ssä parhaillaan, mutta työ on alussa.

”Sen voi sanoa, että ylipäänsä lasten leikkiminen ulkona on aina kannustettavaa. Sitä kautta niitä ulkoympäristön mikrobejakin kantautuu enemmän myös sisälle.”

Käyttäjä19148
Seuraa 
Viestejä4

Hygienia?

Tieteen kannalta asia on harvinaisen selvä. Terveen ihmisen iho ja sen läpäisyeste sekä normaali mikrobifloora toimivat moitteettomasti ilman saippuapesua. Ihosta lähtee ihoa suojaava rasva ja hyvät bakteerit pois, kun käyttää saippuaa. On eri asia, jos ihossa on likaa, joka ei vedellä lähde. Saippuan teho perustuu sen kykyyn sitoa rasvaa ja huuhtoa se pois iholta.

Saippua ei tuhoa haitallisia mikrobeja.

Jo vauvoja pestään suomessa pesuaineilla. Miksi? Eli vältä saippuaa, shampoota, kosteusvoiteita, aurinkorasvoja, dödöä, meikkejä jne... Näistä kaikista on löydetty haitallisia kemikaaleja.  Näiden kulutus on monikymmenkertaistunut massiivisen markkinoinnin takia, kun koko ajan puhdasta ihoa pestään, rasvataan ja hajustetaan. 

Pese myös kotisi mahdollisimman luontoystävällisillä ja turvallisilla pesuaineilla, välttäen haitallisia kemikaaleja.

Ole kosketuksissa luonnon kanssa, mutta varmista, että ihosi ei ole rikki, jotta haavaan ei pääse haitallisia bakteereita. Bakteerit ovat aina seuranamme. Niitä on miljoonittain ihollamme: käsissä, kynnen alla, varpaanväleissä ja kainaloissa. Ilmakehässä yhdessä kuutiometrissä on keskimäärin 5 000–100 000 bakteeria. 

Maaperässä saattaa olla bakteereita, jotka ovat haitallisia ihmisille. Esim. yersinia, salmonellat, listeria, helikobakteeri ja kolibakteeri. 

Listeria on yleinen maaperässä ja vedessä elävä bakteeri, joka voi aiheuttaa ihmiselle listerioosi-nimisen taudin bakteerista saastuneiden elintarvikkeiden välityksellä. Eli pese kasvikset aina ennen niiden syömistä.

Ihmisen mahalaukku erittää sulavaan ruokaan varsin voimakasta happoa, suolahappoa. Mahalaukun suolahappo suojaakin meitä suurimmalta osalta bakteereita ja muita taudinaiheuttajia. Kuitenkin jotkut bakteerit kestävät tämänkin happokylvyn ja voivat nieltynä aiheuttaa sairauksia suolistoon päästyään (esim. ruokamyrkytys, infektio, verenmyrkytys, vatsatauti). 

Käyttäjä19148
Seuraa 
Viestejä4

Suoliston väärä bakteerikanta on oireiden taustalla. Moni pääsee oireista eroon oikealla ruokavaliolla. Lääkärien tietotaso suolistosta on surkealla tasolla. Tieto suolistosta on yleisesti ottaen vajaata. Ihminen tuntee kosmoksen paremmin kuin suoliston.

Lääkärikoulutuksessa ei ole ravitsemusta paria viikkoa enempää ja näinollen lääkärit eivät pysty kartoittamaan potilaansa ravitsemustilaa. Mitään vitamiini- tai hivenainemittauksia ei yleensä edes tehdä.

Voiko ruokavaliolla ehkäistä, hoitaa ja saada sairauksia remissioon (oireeton sairaus)?

Valitettavan usein lääkäreiden kanta sairauksiin on, ettei ruokavaliolla ole juurikaan merkitystä. 

Suuri harmi ja ihmeteltävä asia on miksi lääkäreille ei anneta kunnollista ravitsemuksellista koulutusta. Ruokavaliolla on kuitenkin tekemistä suuresti lähes kaikkien terveyden tekijöiden, sairauksien oireiden vähentämisen ja immuunivasteen kanssa. 

Autoimmuunisairaudet reagoivat usein erittäin nopeasti viljattomaan, maidottomaan ja sokerittomaan ruokavalioon. Sekä ehdottomasti siemenöljyt (rypsi, palmu, rapsi, auringonkukka, margariinit, levitteet, kasvirasvakermat jne...) pois.

Allergiat, psoriasis, nivelrikko, reumasairaudet, tyypin 2 diabetes, astma, suolistosairaudet ja atopia ovat elimistön immuunijärjestelmän ylireagointia sopimattomiin (yleensä viljat ja/tai maito sekä rypsiöljy) ruoka-aineisiin, jotka pitävät tulehdustilaa yllä kehossa. Kun elimistön pommittaminen sopimattomalla ravinnolla lopetetaan, myös immuunijärjestelmä rauhoittuu. 

Kannattaa perehtyä aiheeseen, sillä voit päästä kaikista oireista eroon vain muuttamalla ruokavaliotasi. 

Lasten allergiat ja autoimmuunisairaudet ovat lisääntymässä huimaa vauhtia. Ei nuo sairaudet taivaasta tipu, vaan jotain tehdään todella väärin.

VÄLTÄ TURHIA ANTIBIOOTTIKUUREJA.

Antibiootit tappavat suoliston hyvät bakteerit ja täten altistavat uusille sairauksille. Mutta  suoliston bakteeristo kyllä toipuu, kun sille antaa kunnon ravintoa. Eli vältä siemenöljyjä kaikissa muodoissaan (rypsiöljy, margariinit, levitteet, kasvirasvakermat jne...), maitoa sellaisenaan sekä liiallista viljan käyttöä.

Myös huono sisäilma, home, radon, haitalliset kemikaalit, ympäristömyrkyt ja torjunta-aineet sairastuttavat. Eli varmista, että olet aina puhtaassa sisäilmassa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla