Taiteilijan näkemys hyvin kaukaa 
löydetystä supermassiivisesta 
mustasta aukosta. Kuva: Zhaoyu Li/NASA/JPL-Caltech/Misti 
Mountain Observatory
Taiteilijan näkemys hyvin kaukaa löydetystä supermassiivisesta mustasta aukosta. Kuva: Zhaoyu Li/NASA/JPL-Caltech/Misti Mountain Observatory

Hirvitys vastaa massaltaan 12 miljardia Aurinkoa.

Häkellyttävän suuri musta aukko on löytynyt avaruudesta. Sillä on ensinnäkin 12 miljardin Auringon massa. Vertailun vuoksi oman Linnunratamme keskustan musta aukko on ”vain” neljän miljoonan Auringon veroinen.

Hämmennystä lisää vielä se, että musta aukko on 12,8 miljardin valovuoden päässä. Tämä tarkoittaa sitä, että musta aukko on kehittynyt vain noin 900–1 000 miljoonaa vuotta maailmankaikkeuden synnyn eli alkuräjähdyksen jälkeen.

Tähtitieteilijät pohtivat nyt, miten se on mahdollista.

Joukko kiinalaisia ja yhdysvaltalaisia tähtitieteilijöitä päätteli mustan aukon koon hyvin valovoimaisesta kvasaarista. Kvasaari on galaksi, josta musta aukko imee ainetta sisäänsä. Siinä syntyy energiaa, joka saa kvasaarin hohtamaan hyvin kirkkaana.

Mustan aukon löysivät Pekingin yliopiston tutkijat Kiinassa ja Arizonan yliopiston tutkijat Yhdysvalloissa. He kertovat löydöstä tiedelehti Naturen uudessa numerossa.

Kvasaarin tähtitieteellinen luettelonimi on SDSS J0100+2802. Musta aukko antaa tietoa maailmankaikkeuden alkuajoista ja siitä, miten kvasaarit ovat syntyneet ja kehittyneet.

Kvasaarin valovoima vastaa miljardeja aurinkoja. Löytö pistää arvioimaan uudelleen sitä, kuinka mustat aukot ovat kehittyneet, pohtii Xiaohui Fan. Hän on tähtitieteen professori Arizonan yliopiston Stewardin observatoriossa ja oli mukana tutkimuksessa.

"Kuinka näin valoisa kvasaari ja näin massiivinen musta aukko voivat kehittyä ajalla, jossa ensimmäiset ja tähdet ja galaksit olivat nykyisen teorian mukaan vasta ilmaantuneet?” Fan kysyy.

Nykyisen käsityksen mukaan avaruuden pimeä aika oli avaruuden ajanjaksoissa mitattuna vasta päättynyt ja universumi muuttunut sellaiseksi kuin sen nyt näemme.

Ensimmäinen kvasaari löytyi avaruudesta vuonna 1963. Kvasaarit ovat universumin valovoimaisempia ja energisimpiä kohteita. 1960-luvun jälkeen avaruutta on kartoitettu paljon tarkemmin, ja tähtikartoitusten yhteydessä kvasaareja on löytynyt yli 200 000. Kvasaarin etäisyyden voi päätellä sen spektrin punasiirtymästä.

Nyt löydetty kvasaari on yksi kaukaisimmista. Se on seitsemän kertaa kirkkaampi kuin etäisin tunnettu kvasaari, joka on löydetty 13 miljardin valovuoden päästä.

Kvasaari löytyi ensiksi 2,4-metrin Lijiang-teleskoopilla, joka sijaitsee Yunnanissa Kiinassa. Löytöä tarkasteltiin sitten tarkemmin neljällä paljon isommalla teleskoopilla Yhdysvalloissa. Nyt sitä aletaan tutkia vielä avaruusteleskooppi Hubblen ja röntgenteleskooppi Chandran avulla.

jussipussi
Seuraa 
Viestejä38059
Liittynyt6.12.2009

Mahdottoman suuri musta aukko löytyi

kahannin 28.02.2015 klo 16:56 Syy siihen, että alkuperäisartikkelissa on käytetty sanaa impossibly johtunee siitä, että löytö todistaa esim. puheet alkuräjähdyksestä perättömiksi. Etkö tosiaan voi ilman valhetta kirjoittaa? Löytö ei todista alkuräjähdystä perättömäksi. Kirjaappa joskus ylös kuinka paljon levität tarkoituksella ja tietoisesti valheita pelkästään yhden päivän aikana.
Lue kommentti
L
Seuraa 
Viestejä7878
Liittynyt17.3.2005

Mahdottoman suuri musta aukko löytyi

Pelle Svensson Kirjoitit: “Galaksien kaikki aine päätyy siis lopulta galaksin ytimeen - seurauksena kvasaari. ” Ei noin, ei sitten laisinkaan. Et ilmiselvästi tiedä ollenkaan, mistä kvasaareissa on kyse. Kvasaari on vain vaihe joidenkin galaksien kehityksessä, siksipä niiden punasiirtymät ovat niin suuria (ajallisesti siis kaukana menneisyydessä). Lähempänä olevia sanotaan aktiivisiksi galaksiytimiksi (Active Galactic Nucleus), mutta ne taitavat olla huomattavasti miedompia esityksiä kuin...
Lue kommentti
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa

Eniten silti luettiin uutista Pääsiäissaaren patsaiden kivihatuista.  

1. Pääsiäissaaren kivihattujen arvoitus ratkesi

Muinaiset pääsiäissaarelaiset hyödynsivät fysiikkaa nokkelasti.

2. Suomalaisten yleisin veriryhmä altistaa ärjylle ripulille

Tietty kolibakteeri tarttuu suoliston seinämään herkemmin, jos henkilö kuuluu A-veriryhmään.

3. Hivin siedon salaisuus alkaa paljastua

Prosentin murto-osalla hiv-tartunnan saaneista on poikkeuksellisia tappajasoluja, jotka ilmeisesti vangitsevat sairastuneet solut imukudokseen.

4. Afrikan vanhimmat apinanleipäpuut kuolevat oudosti

Kolmestatoista vanhimmasta yhdeksän on kuollut täysin tai osittain viime vuosikymmenen aikana.

5. Alzheimer voi vaeltaa kuin syöpä

Tautiproteiinia valmistuu elimistössä muuallakin kuin aivoissa.

6. Kivikauden heimosodat niittivät valtaosan miehistä

Tappamisen jäljet näkyvät yhä geeneissämme, osoittaa Stanfordin yliopiston uusi tutkimus.

7. Ihminen haistaa toisen pelon

Hammaslääkäriopiskelijat tekivät enemmän virheitä, kun he harjoittelivat operaatioita nukella, jolle oli puettu ahdistuneen ihmisen aiemmin käyttämä paita.

8. Suurtutkimus laittoi huumeet vaarallisuusjärjestykseen

Huumeista ”taikasienet” vievät käyttäjiä vähiten sairaalaan, kertoo maailmanlaajuinen kyselytutkimus.

9. Silmälasit saattavat todella kieliä älystä

Älykkyyteen vaikuttavat geenit ovat yhteydessä myös huonompaan näkökykyyn.

10. Hirviömäinen musta aukko kasvaa ennätysvauhdilla

Musta aukko nielee Auringon verran massaa kahdessa päivässä.

Tiede-lehden päivittäiset tiedeuutiset jäävät kesätauolle ja palaavat 1. elokuuta.

Ilmaviljely vauhditti siemenperunoiden tuotantoa.

Uusi suomalainen varhaisperuna Jussi tuli markkinoille kolme vuotta sitten. Lajike osoittautui niin suosituksi, että siemenperunat ovat kahtena keväänä loppuneet kesken. Vasta täksi kaudeksi sitä oli ammattiviljelijöille riittävästi, 500 tonnia.

Suuri kysyntä yllätti kaikki.

Jussin siemeniä alettiin kasvattaa Suomen siemenperunakeskuksessa myös aeroponisesti, ilman multaa, koska niitä piti saada viljelijöille paljon ja nopeasti. Perinnäisellä tavalla olisi saatu riittävä määrä siemenperunoita viidessä vuodessa, mutta uusi ilmaviljelymenetelmä nopeutti tuotantoa.

Aeroponisten perunoiden varret varttuvat luonnonvalossa tai ledien loisteessa kaapin päällä, juuret ja maavarret taas venyvät kaapin sisällä pimeässä. Juuristoon ja mukulavyöhykkeelle vain ruiskutetaan ajoittain ravinnesumua.

Jos mukulat poimitaan 30–35-millisinä, kasvi innostuu tekemään niitä jatkuvasti lisää. Kasvi ei ymmärrä vanheta vaan kasvaa ja kasvaa. 

Keskimäärin menetelmä kymmenkertaistaa sadon. Jos turpeessa kehittyy vaikka kolme mukulaa, aeroponisesti niitä syntyy vähintään 30.

Työläs jalostaa

Ajatus uudesta suomalaista perunalajikkeesta syntyi toistakymmentä vuotta sitten. Tavoitteena oli kehittää kaunis, maukas, satoisa ja aikaisen kevään kylmässä maassa selviävä peruna. Sen piti myös kestää tauteja ja soveltua Suomen lyhyeen kasvukauteen ja runsaaseen valoon.

Helpommin sanottu kuin tehty. Perunan perimä sisältää neljä versiota jokaisesta geenistä, kun esimerkiksi ihmisellä niitä on kaksi. Tämän vuoksi kahden perunalajikkeen risteyttäminen tuottaa tuhansia erilaisia vaihtoehtoja. Jotta kaikki halutut ominaisuudet saadaan samaan kasviin, tarvitaan runsaasti jälkeläisiä, joista karsia.

Vuosien jalostustyö tuotti Jussin. Muutamassa vuodessa se on kahmaissut kolmasosan varhaisperunan 800 viljelyalasta. Kahdella muulla kolmanneksella kasvaa Timoa ja saksalaista Solistia. 

Missään muualla kuin Suomessa ja Ruotsissa ei kuitenkaan ymmärretä varhaisperunan arvoa. Jussi sai nimensäkin siitä, että sitä on tarkoitus syödä juhannuksena.

 

Lue lisää

Kesäkuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa tiedetoimittaja Arja Kivipelto kertoo, miten uuden perunalajikkeen kehitys ideasta lautasille eteni. Hän kertoo myös, mistä peruna on peräisin – ja miten ja miksi se valloitti maailman.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä