Colorado-joki on uurtanut mahtavan Grand Canyonin, joka yltää 1,6 kilometrin syvyyteen. Samaa punaista kiveä löytyi Tasmaniasta. Kuva: Tobias Alt / Wikimedia Commons
Colorado-joki on uurtanut mahtavan Grand Canyonin, joka yltää 1,6 kilometrin syvyyteen. Samaa punaista kiveä löytyi Tasmaniasta. Kuva: Tobias Alt / Wikimedia Commons

Yhteiselle kivimuodostumalle on luonnollinen selitys.

Australian Tasmaniassa on täsmälleen samaa punertavaa kiveä, josta Yhdysvaltain mahtava Grand Canyon on tunnettu. Kivimuodostelmiin kiinnitti Tasmanian saarella huomiota australialainen geologi Jack Mulder.

Kun niiden koostumusta ja ikää tutkittiin, mineraaleista paljastui sama geokemiallinen sormenjälki kuin on Grand Canyonin kivissä toisella puolella Tyyntä valtamerta. Tuloksen kertoi Geology-tiedelehti.

Johtopäätös on, että Tasmanian on täytynyt joskus olla kiinni Pohjois-Amerikan länsirannikossa.

Selitys on luonnollinen. Yli miljardi vuotta sitten mantereet olivat eri järjestyksessä kuin nykyään.

Maapallolla oli silloin Rodiniaksi kutsuttu jättiläismanner, johon suurin osa merenpinnan yläpuolella olleista maa-alueista oli kasaantunut.

Maan päällä ei ollut vielä kasveja eikä eläimiä. Valtameri kuhisi jo alkeellista elämää, mutta mantereet eivät vihertäneet.

Australia ja nykyinen Tasmanian saari todella sijaitsivat Laurentian eli nykyisen Pohjois-Amerikan kyljessä. Kun Rodinia hajosi, osa Laurentiasta kulkeutui Australian mukana toiselle puolelle maapalloa.

Jos nykyään katsoo karttaa ja yrittää mielessään työntää Tasmanian saarta Pohjois-Amerikan kylkeen, saattaa huomata, että tiellä on Kalifornia. Grand Canyon sijaitsee sen takana sisämaassa.

Kaliforniaa ja Yhdysvaltain länsirannikkoa ei kuitenkaan vielä ollut Rodinia-jättiläismantereen aikaan. Se muodostui vasta myöhemmin.

Laurentian eli nykyisen Pohjois-Amerikan mantereen länsirannikko kulki suunnilleen nykyisen Grand Canyonin kohdilla.

Aiemminkin on tiedetty, että Australia sijaitsi Rodinian aikaan todennäköisesti Amerikan kyljessä. Muinaisten mannerten tarkkojen sijaintien selvittäminen on kuitenkin vaikeaa.

Siksi Crand Canyonin ja Tasmanian kivien osoittaminen samaksi ja samanikäiseksi muodostumaksi tarkentaa kuvaa maapallon varhaishistoriasta.

Pikkuruisten zirkonijyvästen ja hafnium-alkuaineen isotooppien avulla selvisi, että kivet ovat samaa tekoa ja muodostuneet noin 1,1 miljardia vuotta sitten.