Pohjois-Amerikassa luutahirssiä käytetään energiakasvina.
Pohjois-Amerikassa luutahirssiä käytetään energiakasvina.

Siirtogeenikasveista heltiää enemmän sokeria biopolttoaineiden tehtailuun.

Maissin geenin siirto muunlaisiin energiakasveihin kohentaa niiden käyttöä biopolttoaineiden raaka-aineena, osoittivat yhdysvaltalaiset kasvintutkijat.

Kalifornian yliopiston George Chuck työtovereineen siirsi maissista Corngrass1- eli Cg1-geenin erilaisiin biopolttoaineiden tuotantoon käytettyihin kasveihin, kuten luutahirssiin.

Siirtogeenisten kasvien lehdet tulivat rakenteellisesti ja biokemiallisesti nuorten lehtien kaltaisiksi. Tämän helpottaa niiden hajottamista yksinkertaisiksi sokereiksi, kuten glukoosiksi, josta biopolttoainetta valmistetaan.

Geenimuokatut kasvit tuottivat useampia haaroja ja varastoivat varsiinsa 250 prosenttia enemmän tärkkelystä kuin kasvit joilta Cg1-geeni puuttui. Tämä lisää niistä saatavan glukoosin määrää.

Tutkijat pystyivät myös uuttamaan glukoosia tärkkelyksestä ilman kasviaineksen kalliita ja energiaa kuluttavia esimuokkauksia.

Cg1-geeni esti luutahirssiä kokonaan kukkimasta, mistä on myös etua. Kasvi ei silloin kuluta voimavarojaan kukkien ja siementen tekoon vaan voi käyttää ne tärkkelyksen valmistukseen. Siementen ja siitepölyn puuttuminen ehkäisee myös geenin karkaamista luontoon.

Tutkijoiden mukaan geeni parantaisi luutahirssin ominaisuuksia bioetanolin lähteenä mutta myös muut energiakasvit voisivat kohentua geenin ansiosta.

Tutkimuksen julkaisi Pnas.