Balsasin teosintti on maissin esivanhempi 8700 vuoden takaa. Kuva: Anthony Ranere/Templen yliopisto
Balsasin teosintti on maissin esivanhempi 8700 vuoden takaa. Kuva: Anthony Ranere/Templen yliopisto

Yhdysvaltalaistutkijoiden mukaan maissia ryhdyttiin viljelemään Meksikossa yli 8700 vuotta sitten.

Maailman tärkeimpiin viljelykasveihin lukeutuvan maissin alkuperä alkaa vihdoin valjeta. Äskettäin vahvistettiin, että maissi on kehittynyt teosintti-heinästä, jota kasvaa Meksikossa, Guatemalassa ja Nicaraguassa. Lähimmäksi maissin sukulaiseksi osoittautui Balsasin teosintti, mikä on kotoisin Meksikon Balsas-jokilaaksosta.

"Päättelimme, että maissin kantamuoto löytyisi alueelta, missä tämä maissin esivanhempi kasvaa. Olimme oikeassa", myhäilee tutkija Anthony Ranere Templen yliopistosta.

Raneren kollega Dolores Piperno löysi järvisedimenteistä mikroskooppisia kasvinosia, fytoliitteja, jotka olivat peräisin maissista. Kerrostumista paljastui myös todisteita viljelyksistä.

Ranere puolestaan tutki alueen ikivanhoja luolia. Yhdestä löytyi työkaluja, joita oli käytetty maissin jauhamiseen. Radiohiiliajoitus paljasti jauhimet yli
8700 vuotta vanhoiksi.

Raneren mukaan jauhinten halkeamissa oli maissitärkkelystä, mikä eroaa teosinttitärkkelyksestä.
"Maissitärkkelystä löytyi lähes jokaisesta analysoimastamme työkalusta", Ranere kertoo.

"Löysimme myös fytoliitteja, jotka ovat peräisin tähkistä", Ranere jatkaa. "Koska teosintissä ei ole varsinaisia tähkiä, tiesimme, että kyseessä on nimenomaan maissi, eikä sen luonnonvarainen sukulainen."

Raneren ja Pipernon tutkimukset aikaistivat maissin viljelyn alkua 1200 vuodella.

Tulokset julkaisi Pnas.