Tutkijat voivat löytää verinäytteestä merkkejä, jotka paljastavat syövän jo varhaisvaiheessa. Kuva: Seppo Kärki
Tutkijat voivat löytää verinäytteestä merkkejä, jotka paljastavat syövän jo varhaisvaiheessa. Kuva: Seppo Kärki

Kasvaimet vapauttavat verenkiertoon dna:n pätkiä, joita tutkimalla voidaan saada tarkasti selville tietoa syövän laadusta.

Useita syöpiä voidaan tulevaisuudessa havaita pelkästään verinäytteistä.

Syöpäkasvaimista irtoaa verenkiertoon dna:n pätkiä. Ne kertovat tutkijoille hyvin tarkasti, millaisesta syövästä on kyse, ja jopa sen, missä päin elimistöä syöpä piileksii.

Yhdysvaltalaisen San Diegon yliopiston ryhmä on kehittänyt menetelmän, joka voisi havaita maksasyövän jo varhaisessa vaiheessa. He raportoivat tuloksistaan Nature Materials -lehdessä.

Maksassa syntyvistä syövistä yleisin on hepatosellulaarinen karsinooma eli maksasolusyöpä. Maailmalla maksasolusyöpiä diagnosoidaan 780 000 joka vuosi. Vuosittain siihen kuolee lähes sama määrä, 740 000 ihmistä.

Jo tähän asti maksasolusyöpää on seulottu verikokeilla, joissa etsitään verestä syövän erittämää alfafetoproteiinia. Tutkijoiden mukaan tämä menetelmä ei ole kuitenkaan kovin herkkä. Afp-arvot ovat kohonneet vasta sitten, kun syöpä on jo pitkälle edennyt.

Kuolevista syöpäsoluista irtoavia dna:n pätkiä verestä etsimällä voitaisiin päästä huomattavasti tarkempaan ja varhaisempaan diagnoosiin, tutkijat sanovat tiedotteessa.

Syövässä esimerkiksi sen kasvua rajoittavat geenit ovat voimakkaasti vaimentuneita ja kasvain pääsee rehottamaan.

Geeneihin kertyy eräänlaisia kemiallisia ”tarralappuja”, jotka säätelevät geenien ilmentymistä. Kyse on niin sanotusta metylaatiosta.

Esimerkiksi juuri kasvunrajoitegeenien metylaatio kertoo kehittymässä olevasta syövästä.

Tutkijat kokosivat tietoa sadoista tuhansista tällaisista metylaatioprofiileista sekä maksasolusyövästä kärsivillä että terveillä potilailla.

Sitten he kokeilivat menetelmänsä toimivuutta yrittämällä diagnosoida maksasolusyöpää yli tuhannelta sitä sairastavalta potilaalta. Tutkijoiden menetelmä tunnisti syövän asteen ja levinneisyyden varsin hyvin.

Kasvaimen dna-pätkien analysointi verinäytteestä voi paljastaa syövästä jopa enemmän tietoa kuin perinteinen kudosnäyte, tutkijat sanovat.

Ensinnäkin verinäytteitä voi helposti ottaa hoidon aikana ja niiden avulla voidaan seurata syövän kehittymistä. Toiseksi niiden avulla voitaisiin havaita syöpä jo ennen kuin se näkyy kuvissa.

Kolmanneksi kasvaimesta verinäytteen avulla saatava dna-profiili voi paljastaa syöpäkasvaimen koko luonteen. Kasvaimen tietystä osasta otettu kudosnäyte saattaa kertoa vain siitä osasta kasvainta, josta se on otettu.

Sama tutkimusryhmä on aiemmin kehittänyt testiä, joka voisi kertoa verinäytteen perusteella jopa sen, missä päin elimistöä syöpä sijaitsee. Tuon tutkimuksen julkaisi maaliskuussa Nature Genetics.

Molemmat tekniikat ovat kehitteillä. Uusia menetelmiä ei ole vielä sairaaloissa käytössä. Ne saattavat päätyä käyttöön, kunhan tutkimus etenee kliiniseen vaiheeseen.

Hollannissa kehitettiin hiljattain vastaava menetelmä keuhkosyövän varhaiseen havaitsemiseen. Kokeessa tutkijat löysivät varhaisessa vaiheessa olevan keuhkosyövän verinäytteestä jopa 81 prosentin tarkkuudella.

Ensimmäisiä bongauksia odotetaan jo kesällä.

Eksoplaneettoja etsivä Tess-tutkimussatellitti on kohonnut avaruuteen. Tessin odotetaan löytävän tuhansia planeettoja, jotka kiertävät muuta tähteä kuin Aurinkoa.

Tess kohoaa aivan uudenlaiselle radalle, jota kokeillaan ensi kertaa. Rata on soikea ja tahdistettu Kuun kiertoon Maan ympäri, kertoo Nasa sivuillaan.

”Joka kerta lähellä maapalloa Tess lähettää kaikki ottamansa kuvat lennonjohdolle. Tämä on aivan uutta”, sanoi Tessiä rakentanut avaruusinsinööri George Ricker MIT-yliopistosta.

Radalle kohoamiseen menee viikkoja. Apuna käytetään Kuun painovoimaa.

Lisäksi neljän tarkan kameran viritys vie aikansa. Siksi Tess alkaa havainnoida tähtien ympäristöä vasta kesäkuun lopulla.

Tess keskittyy tähtiin 30–300 valovuoden päässä. Jos niiltä löytyy ehdokkaita eksoplaneetoiksi, aletaan niitä tutkia maanpäällisillä kaukoputkilla.

Auringon ja Maan lähellä on 250 valovuoden etäisyydellä noin 200 000 tähteä. Tess keskittyy kirkkaisiin ja läheisiin tähtiin.

Erityisesti tutkijat haluavat selvittää, onko uudella eksoplaneetalla kaasukehää ja jos on, mistä aineista se koostuu.

Tessin menetelmä on vanha tuttu. Jos tähden edestä kulkee planeetta, se himmentää hetkeksi tähden valoa. Muutoksen perusteella voidaan selvittää tähteä himmentävän kappaleen koko ja massa.

Moni haluaa ryhtyä liikkumaan, mutta into lopahtaa aikatauluihin ja monimutkaisiin harjoitusohjelmiin. Tavoite pitää paremmin, jos laajentaa mielikuvaa liikunnasta.

Liikkuminen on terveellistä, kuka sitä ei tietäisi. Mitä välttelystä seuraa, voi aavistella UKK-instituutin tuoreesta raportista, jossa lasketaan liikkumattomuuden kustannuksia suomalaiselle yhteiskunnalle.

Ne ovat huomattavat: vähintään runsaat kolme miljardia mutta kenties jopa yli seitsemän miljardia euroa vuodessa. Summa kertyy sairauspäivistä, lääkemenoista, terveyspalveluiden käytöstä, tekemättä jääneistä työtunneista, menetetyistä verotuloista ja koti- ja laitoshoidon kustannuksista.

Tutkimusten mukaan liikkuja suojaa itseään monilta sairauksilta: diabetekselta, masennukselta, metaboliselta oireyhtymältä, sydän- ja verisuonitaudeilta, jopa joiltakin syöviltä – ja tietysti ylipainolta.

Mikä määrä sitten pitäisi liikkua hyödyt saadakseen?

Suositus kaksi ja puoli tuntia

Maailman terveysjärjestön WHO:n suositus, jota Suomikin noudattaa, ohjeistaa liikkumaan keskitehoisesti vähintään kaksi ja puoli tuntia tai voimakkaasti tunnin ja vartin viikossa.

Ohjetta tukee vuonna 2017 julkaistu tutkimus, johon osallistui yli 130 000 ihmistä 17 maasta. Tulosten mukaan varhaisen kuoleman riski vähenee lähes 30 prosenttia, kun käyttää vähintään suositellun ajan fyysisiin aktiviteetteihin.

Hyvästä kannusteesta huolimatta aikatavoite voi lannistaa nykyajan kiireistä ihmistä. Mistä ottaa ajan juoksulenkkiin, jumppatuntiin tai salilla käyntiin?

Entä jos sitä ei tarvitsisi aina erikseen ottaa. Liikuntaa voi tarkastella muutenkin kuin nimenomaisena suorituksena.

Kertyy arjen askareistakin

WHO laskee keskitehoiseksi liikunnaksi myös tavalliset arjen tekemiset, kuten imuroinnin ja muut kotityöt. Samaan joukkoon menevät työmatkakävely, työmatkapyöräily – ja näin kesän lähestyessä monen iloksi – myös puutarhatyöt, marjastus ja sienestys.

Liikuntaa ei ole edes pakko jakaa pitkin viikkoa, vaikka suositus niin neuvookin. Viikonloppuliikuntakin hyödyttää. Tutkimuksissa se on pienentänyt ennenaikaisen kuoleman riskiä yhtä paljon kuin ositettu liikunta.

Mikä parasta, tuore yhdysvaltalaistutkimus osoittaa, että vähänkin on parempi kuin ei mitään.

Nykyinen suositus pitää terveyshyödyn rajana vähintään kymmenen minuutin liikuntarupeamaa, mutta uusien tulosten mukaan elimistö kiittää jo kahden minuutin aktiivisuudesta. Se voi olla pysäkin väli kävelyä tai hissin vaihto portaisiin.

Näin ajatellen kaksi ja puoli tuntia ei enää tunnukaan mahdottomalta.

 

Lue lisää

Huhtikuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa kansainväliset tiedetoimittajat esittävät asiantuntijoille monien miettimiä liikuntakysymyksiä: Onko pakko rehkiä hikeen asti? Voiko venyttelyn jättää väliin? Mitä oikein kannattaa syödä? Siivittääkö musiikki tosiaan menoa?

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun.

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä.