Kesän hittimarja maistuu joka suussa omanlaiseltaan. Kuva: Shutterstock
Kesän hittimarja maistuu joka suussa omanlaiseltaan. Kuva: Shutterstock

Etenkin karvaalle herkkä perimä panee välttelemään terveellisiä vaihtoehtoja.

Tee pieni koe. Ota suuhusi tuore mansikka, mutta purista sieraimesi tiukasti kiinni sormillasi. Hengittele suun kautta, pureskele hetki ja maistele. Hieman makealta ja hieman happamalta maistuu.

Vapauta nyt nenäsi, ja koet täyteläisen mansikan aromin.

Koe osoittaa, miten voimakkaasti hajuaisti vaikuttaa makukokemukseen. Toisaalta kokemus on vahvasti yksilöllinen. Jos mansikka sinun suussasi maistuu makealta, jonkun toisen suussa se voi olla aivan liian hapan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Makukokemusten isot yksilölliset erot juontuvat monista tekijöistä. Osin kyse on elämänhistoriasta ja erilaisista henkilökohtaisista mieltymyksistä, mutta paljon selittävät myös geenit ja niiden ohjaama makuaistin toiminta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Joitakin karvas kammoksuttaa

Tutkijat selvittävät maun genetiikkaa innokkaasti, sillä makugeenit voivat yllättävällä tavalla vaikuttaa ravitsemukseemme, esimerkiksi intoon syödä terveydelle tärkeitä vitamiini- ja kivennäispitoisia ruoka-aineita.

Geneettiset tekijät ovat nousseet selvästi esiin etenkin happaman ja karvaan maistamisessa. Hapanta koodaavia geenejä tunnetaan kahdesta eri geenijoukosta, ja ne vaikuttavat siihen, miten mielellään tai empien ihminen rikastaa ruokavaliotaan marjoilla ja hedelmillä, sillä monet niistä sisältävät happamia aromiaineita.

Vielä paljon vahvempia reaktioita aiheuttavat karvaan aistimista ohjaavat geenit. Tutkimuksissa on havaittu, että karvaalle herkät ihmiset käyttävät muita vähemmän kasviksia, sillä niiden terveydelle hyödylliset bioaktiiviset yhdisteet, kuten antioksidantit, syanaatit ja polyfenolit, ovat yleensä karvaita. Esimerkiksi parsakaali ja pinaatti maistuvat heistä pahoilta, jopa luotaantyöntäviltä.

Sama koskee karvaita marjoja, varsinkin puolukkaa. Sitä moni karvaalle herkkä ei pysty syömään lainkaan lisäämättä joukkoon reippaasti sokeria.

Karvaan aistimista ohjaavia geenejä on tunnistettu jo kolmisenkymmentä. Ne kaikki kuuluvat samaan geeniperheeseen, ja yksi niistä – tas2r38 – on erityisen merkittävässä asemassa. Jos ihmisellä on tästä geenistä hyvin aktiivinen muoto, hän ei todennäköisesti pidä mistään karvaasta.

Meistä suomalaisista noin 15 prosenttia kantaa karvaudelle herkkää varianttia. Tämä selvisi, kun makukokemuksiamme tutkiva apulaisprofessori Mari Sandell kollegoineen analysoi tas2r38-geenin 8 000 suomalaiselta. Toiseen ääripäähän eli niihin, jotka eivät ole karvaista aromeista moksiskaan, kuuluu kolmasosa, ja loput meistä sijoittuvat näiden ääripäiden väliin.

 

Lue lisää

Heinäkuun 2017 Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa ihmisen fysiologiaan ja lääketieteeseen erikoistunut tiedetoimittaja Mari Heikkilä päivittää tietomme makuaistimusten synnystä ja yksilöllisten makuelämysten monista syistä. Jopa käsitys maistamisen perustekijöistä, kielen makusolujen toiminnasta, on nyt toinen kuin ennen.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin uudessa Digilehdet-palvelussa kirjautumalla tilaajatunnuksillasi alla olevasta artikkelilinkistä.

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Sisältö jatkuu mainoksen alla